Tuoksupelargonit

Tuoksupelargoneja on kasvatettu niin kauan kuin pelargoneja on ollut Euroopassa. Niiden esivanhempina on pelargonien luonnonlajeja kuten Pelargoniun capitatum, P. graveolens tai P. odoratissimum. Tuoksuvat lajikkeet ovat syntyneet eri lajien risteymistä, ja osa niistä on luonnonlajien mutaatioita.

Hyväntuoksuiset pelargonit

Tuoksupelargonit ovat pelargonilajikkeita, joilla on aromaattiset lehdet. Lehdet tuoksuvat piparmintulle, sitruunalle, ruusulle tai eri mausteille kuten muskotille. Osassa lajikkeista tuoksu on yhdistelmä kahdesta tai useammasta. Mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa paikassa pelargoni kasvaa, sitä voimakkaampi sen tuoksu on.

Suomenkielinen nimi tuoksupelargoni on varattu yhdelle ainoalle risteymälle, Pelargonium x fragrans :ille, joka tunnetaan yleisimmin lajikenimellä ’Fragrans’. Se on lajien P. extipulatum ja P. odoratissimum risteymä. Tunnetuin tuoksupelargoni on ’Dr Westerlund” eli Tohtori Westerlundin kukka”, joka tuoksuu sitruunalle.

Piparminttupelargonilla (*P. tomentosum*) on vaatimattomat kukat.

puolivarjo

ilmava ja runsasravinteinen kasvualusta

tasainen kastelu, anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä

lannoitus kasvukaudella

kesä

10–50 cm lajikkeesta riippuen

Tuoksupelargonin koko ja muoto vaihtelevat. Osa tuoksupelargonilajikkeista jää pieneksi, vain kymmensenttiseksi, osasta taas voi kasvaa keskikokoinen pensas hyvässä hoidossa. Tuoksupelargonien lehtien muoto, koko ja pintarakenne vaihtelevat suuresti. Kukat ovat yleensä yksinkertaiset ja vaatimattomat. Tavallisimpia värejä ovat valkoinen, punainen ja roosan sävyt.