Kerää ja säilö satoa

Syyskesällä eletään sadonkorjuun kulta-aikaa. Koko kasvukauden vaalittu hyötytarha antaa parastaan elo-syyskuussa, kun pääsato valmistuu. Korjaa vihannekset ja juurekset oikein ja ota haltuun säilömisen monet konstit, niin saat kaiken sadon hyödyksi.

Korjaa sato oikeaan aikaan

  • Sopiva sadonkorjuupäivä on tyyni, kuiva ja aurinkoinen, mutta viileä.
  • Tutustu aina lajikohtaisiin korjuuohjeisiin. Jotkut lajit hyötyvät aikaisesta korjuusta, mutta joidenkin maku ja säilyvyysominaisuudet vain paranevat, kun sadonkorjuuta pitkitetään.
  • Valkosipulin voit nostaa elokuussa, kun alimmat lehdet alkavat kellastua. Myöhäinen korjuu saa kynnet irtoilemaan toisistaan.
  • Kelta- ja punasipulit ovat valmiita korjattaviksi, kun varret ovat alkaneet kellastua ja kaatuilla.
  • Punajuurikas muuttuu hieman puisevaksi, jos sen korjuu pitkittyy. Kerää mukulat talteen niiden ollessa mehevimmillään, hyvissä ajoin ennen yöpakkasten saapumista.
  • Porkkanasadon kanssa ei kannata hätiköidä, sillä myöhäinen korjuu parantaa porkkanan makua ja rakennetta. Kun nosto maasta tehdään myöhään, ehtii myös porkkanan kuori vahvistua. Se puolestaan vaikuttaa suotuisasti säilyvyyteen ja varastotautien vastustuskykyyn.
  • Tomaatit jatkavat kypsymistään vielä korjuun jälkeenkin. Jos yöhallat uhkaavat, voit poimia raakileita talteen ja kypsytellä niitä loppuun huoneenlämmössä.
  • Lehtikaalia voit kerätä hyvin myöhään syksyllä. Monien mielestä lehtikaali on parhaimmillaan, kun yöpakkaset ovat miedontaneet sen makua. Myös tyrnin marjat saavat parhaan arominsa ensimmäisistä yöpakkasista.
  • Myös maa-artisokka ja mustajuuri kuuluvat myöhäisimpiin korjattaviin. Ne säilyvät maassa myös talven yli, eli osan sadosta voi korjata vasta keväälläkin.
Sadonkorjuun ajoitus vaikuttaa monien kasvisten makuun ja varastokestävyyteen.

Monta tapaa säilöä

Kokeile kellarisäilytyksen ja pakastuksen rinnalla myös kuivattamista ja hapattamista. Kuivaaminen on hyvä säilömistapa silloin, kun tilaa on vähän. Erityisen hyvin se sopii monille yrteille sekä sienille. Kuivaa myös marjoja, ohuita vihannesviipaleita sekä ohuita omenarenkaita. Hyvästä kuivurista on suuri apu, mikäli satoa on paljon.

Hapattaminen on ikivanha säilöntätapa, joka on kokenut uuden tulemisen. Se vaatii hieman aikaa ja tarkkuutta, mutta menetelmää pidetään erityisen terveellisenä. Homman juju on maitohappokäymisessä, eikä säilönnässä käytetä lainkaan sokeria.

Hapata vain laadukkaita raaka-aineita. Kuvan chilitahnan raaka-aineina on käytetty valkosipulia, sipulisilppua, savustettuja chilejä, tomaatteja, sokeria ja suolaa 1,5 painoprosenttia ainesten kokonaispainosta.

Tee täsmäsäilöntää

  • Keskity laatuun ja pieniin eriin, jos viljelyalaa on vähän tai säilytystilat ovat pienet. Yhdestäkin herukkapensaasta saat mehumaijallisen mehua tai yhdestä karviaispensaasta 2-3 purkillista herkkuhilloa.
  • Säilö sellaisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä, jotka ovat kaupassa kalliita tai joihin syntyy itse kasvatettuna ylivoimainen maku. Tällaisia ovat muun muassa yrtit ja pavut sekä kaikki marjat ja hedelmät. Myös itse kasvatetut perunat, porkkanat, tomaatit ja valkosipulit ovat maultaan ylivoimaisia.
Oman puutarhan marjat kannattaa pakastaa, mikäli satoa jää yli. Kuvassa karhunvatukka.

Hei tilaaja!

Lue lisää aiheesta seuraavista jutuista:

– 32 vinkkiä: Sato talteen hapattamalla (nro 8/2020)

– 25 vinkkiä: Herkut talteen talveksi (nro 9/2017)

– Korjaa ja säilytä sato oikein (nro 8/2017)

 

Siirry tästä näköislehtiarkistoon

Kiinnostuitko?

Kotipuutarha-lehti on uudistunut!
Tilaa nyt tutustumishintaan 4 lehteä 29 €

Tilaa nyt

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt