Maan hoito Kalkitus Useimmat puutarhakasvit viihtyvät neutraalissa tai lievästi happamassa maassa, jonka pH on 6–7. Suomessa maaperä on luonnostaan tätä happamampaa. Kalkitseminen nostaa maan pH-lukua puutarhakasveille sopivammalle tasolle. Varo kuitenkin liikakalkitusta ja muista, että jotkut kasvit viihtyvät happamassa kasvualustassa. Milloin kannattaa kalkita? Uudet istutusalueet on hyvä kalkita ennen kasvien istuttamista. Valmiissa puutarhassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä, mutta kalkita voi myös kesällä ja syksyllä. Kalkin levittäminen lumen päälle on myös mahdollista, mutta rinteissä ja runsaslumisilla mailla kalkki saattaa karata sulamisvesien mukana muualle kuin oli tarkoitus. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Mitä kasveja kalkitaan ja mitä ei? Jotkut kasvit vaativat kalkkia erityisen paljon ja toiset taas viihtyvät paremmin happamassa maassa. Näistä käytetään nimitystä kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat. Kalkinsuosijoille maan pH pitäisi olla noin 6,5 – 7,5 ja kalkinkarttajille alle 5. Kalkinsuosijoita ovat mm. kirsikat, jasmikkeet, ruusut, syreenit ja monet perennat. Kalkinkarttajia ovat mm. alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja pensasmustikka. Kalkki liukenee parhaiten kevätkosteaan maahan. Voit edesauttaa kalkin liukenemista myös kastelemalla kasviryhmiä kalkituksen jälkeen. Perenna- ja pensaryhmien kalkitseminen Kalkki liukenee parhaiten kevätkosteaan maahan. Perennapenkki kannattaa kalkita ennen kuin perennojen kasvu alkaa. Jos pensasryhmä on katettu esimerkiksi kuorikatteella, kannattaa kate haravoida kalkitsemisen ajaksi sivuun. Suositeltava levitysmäärä vaihtelee hieman tuotteittain. Perussääntö on noin 2 kiloa 10 neliölle 2–4 vuoden välein maan happamuudesta riippuen. ”Varmuuden vuoksi” ei kannata kalkita, sillä liika kalkki tee ei hyvää maalle eikä kasveille. Joihinkin luonnonlannoitteisiin on lisätty valmiiksi kalkkia. Jos käytetään tällaista lannoitetta erillistä ylläpitokalkitusta ei tarvita. Nurmikon kalkitseminen Nurmikko, jota leikataan usein, lannoitetaan kivennäislannoitteilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on hyvä kalkita noin joka toinen vuosi. Kalkitustarve vähenee, jos nurmikko saa ravinnokseen luonnonlannoitetta tai eloperäistä kasvisilppua, kuten leikkuujätettä ja maatuvia lehtiä. Kalkki liukenee parhaiten kostealle nurmelle levitettynä, mutta periaatteessa nurmikon voi kalkita milloin vain. Hyvä nyrkkisääntö ylläpitokalkitukselle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että sammaloituminen ei ole automaattisesti merkki kasvualustan happamoitumista. Sammal nurmikolla voi johtua myös kasvualustan tiivistymisestä ja nurmiheinälle liian varjoisesta kasvupaikasta. Puutarhan ylläpitokalkitus Ylläpitokalkitus tehdään yleensä 2–4 vuoden välein. Kalkitustarve riippuu viljelytavasta, maalajista ja siitä, miten muuten hoidat puutarhaasi. Jos esimerkiksi käytät paljon kivennäislannoitteita, joudut kalkitsemaan tiheämmin. Jos taas hoidat puutarhaasi luonnonmukaisesti muun muassa kompostilla, luonnonlannoitteilla sekä käyttämällä eloperäisiä katteita, maa alkaa hoitaa itse itseään ja kalkitsemistarve vähenee merkittävästi. Mullan pH-luvun tutkiminen Jos monivuotisten kasvien kasvu taantuu, kasvimaan sato jää heikoksi tai edellisestä ylläpitokalkituksesta on jo aikaa, kannattaa tutkia kasvualustan pH-luku. Testipakkauksia saa esimerkiksi apteekista ja puutarhamyymälöistä. Mistä maaperän happamuus johtuu? Suomessa maa-aines on luonnostaan enimmäkseen hapanta. Happamuuteen vaikuttavat metsiemme puulajit, maaperän kivilajit sekä itse maalaji. Havumetsissä maan pH on alhainen (noin 5), kun taas lehtometsissä pH on korkea (noin 7). Myös monet kivilajimme, kuten graniitti, gneissi ja rapakivi, ovat happamia. Maalajeista alhaisimmat pH-luvut ovat turvemailla ja korkeimmat hietasavimailta. Mihin maan pH vaikuttaa? Kalkkipitoinen maa parantaa kalkinsuosijakasvien ravinteiden ottoa. Jos pH nousee kuitenkin seitsemän yläpuolelle, esimerkiksi raudan, boorin ja sinkin liukoisuus heikkenee. Jos maa taas on kovin hapan, kasvit eivät pysty käyttämään hyväkseen maaperän ravinteita. Myös maan pieneliöt viihtyvät paremmin, jos maaperän happamuus on lähellä neutraalia (pH 7). Kalkin lisäksi puutarhakasvit tarvitsevat lannoitteita. Mikä kalkki sopii puutarhaan? Dolomiittikalkki sisältää kasvien tarvitsemaa magnesiumia, joten se on hyvä valinta kotipuutarhaan. Rakeinen kalkki ei pölise ja on helppo levittää. Rouhe liukenee hitaammin, mutta sen vaikutus kestää pidempään kuin hienojakoisella jauheella. Puutarhakalkkia saa myös kosteana, murumaisena marmorirouheena. Lannoitus Viikon luetuimmat 1. Ajankohtaiset vinkit Talvikompostointi 2. Puutarhanhoito Sipulikukkien istutus 3. KEITTIÖTARHA Marjapensaiden istutus Share to: facebook Share to: twitter Share to: pinterest Julkaistu 22.4.2020 Teksti Ella Räty, Piia Reinikainen Lähde Kalkitus kannattaa (nro 1-2028), Lannoitus ja kalkitus (nro 6-2016) Kuvat Maija Astikainen, Hanna Marttinen Avainsanat kalkitseminenkalkituskasvien kalkitseminenpuutarhan kalkitus Kiinnostuitko? Tilaa Kotipuutarha-lehti nyt tutustumishintaan. Saat seuraavat 4 lehteä vain 29 €! Tilaa nyt Sinua saattaisi kiinnostaa myös: Ajankohtaiset vinkit Talvikompostointi Maan hoito Suojattu: Tunnista kompostoinnin ongelmat Ajankohtaiset vinkit Kasvimaa ja kukkatarha syyskuntoon Maan hoito Vanhat konstit maanparannukseen Maan hoito Tehosta kasvua luonnollisesti Lataa lisää