Pääkirjoitus

Pidennetään puutarhakautta

PÄÄKIRJOITUS 10/2023

Kun kokosimme tämän lehden painovalmiiksi, tajusin taas kerran, miten pitkä puutarhakausi meillä todellisuudessa on. Vaikka ollaan jo lokakuulla, puutarhassa riittää laitettavaa vielä suuressa osassa maata. Kasvukauttakin on jäljellä joitakin viikkoja rannikolla ja sisämaassakin.

Kesä on niin huumaavaa aikaa, että tulee sortuneeksi ajatukseen nopeasta sesongista, joka alkaa huhti–toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Kertakaikkisen kapeakatseista! Kauteen saa lisää kolme neljä kuukautta heittämällä, kun katsoo tarkemmin.

Kausi nimittäin alkaa jo sydäntalvella. Tämän vuoden tammikuun numeron juttu talvi- eli hankikylvöistä sen kertoo. Juttu on ollut yksi vuoden suosituimmista sekä painetussa lehdessä että verkkosivuilla. Otaksun, että aika monella meistä on paikka talvikylvöille jo valmisteltuna.

Palava halu harrastaa, vaikka maa on vielä jäässä, näkyi myös helmikuun numeron tilastoissa. Kiinnostavia siemeniä esittelevä juttu oli hitti, kuten aikaisempinakin vuosina. Tulevana vuonna tarjoammekin teille tätä herkkua enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuljetaan pimeän ajan yli yhdessä ja helistellään kausi alkaneeksi helmikuussa siemenkarnevaalien merkeissä!

Sitä ennen pidennetään kautta loppupäästä. Nähdään kauneutta kuihtuneessa pihaluonnossa, koristellaan terassit ja sisääntulot, kunnostetaan paikkoja – ja ihan vain hengitellään syksyistä ilmaa. Muistetaan myös satokausi, joka jatkuu pakkasten tuloon asti, kuten Lauri Korpijaakolla. Lauri on omenamestari, joka on perehtynyt myöhään kypsyviin lajikkeisiin. Outi Tynyksen kirjoittamassa jutussa (s. 34) talviomenat nostetaan jutussa takaisin sinne, minne ne kuuluvat: myöhäisten satokasvien aateliin, josta riittää syötävää parhaimmillaan kevääseen asti. Siihen ei ole enää pitkä aika.

Minna Siltala
päätoimittaja