Kasvullinen lisäys — puuvartisten talvipistokkaat

Pistokaslisäys on helppoa ja halpaa. Jos pistokkaat eivät juurtuisikaan niin menetys ei ole suuren suuri.

Yhtäkkiä ollaankin keväässä. Lumet sulavat kovaa vauhtia ja lintujen laulu täyttää puutarhan. Tässä koneella istuessani saatoin juuri ihailla tinttipariskunnan asuntonäyttöä. Ja nyt kun hankien yli pääsee jo helposti kulkemaan, niin olikin aika käydä napsimassa talvipistokkaita.

Pistin talvipistokkaita juurtumaan

Otin pistokkaita ruusuherukasta, pensaskirsikasta (`Lumikki`) ja pensasmustikasta (`North Blue`). Silmut näyttivät ainakin ruusuherukassa jo niin pulskilta, että taisivat olla viimeiset hetket pistokkaiden ottamiseen. Talvipistokkaat kun otetaan kasvin ollessa lepotilassa.

Pistokkaiksi leikataan viime kesän kasvua ja noin lyijykynän paksuisten osien sanotaan lähtevän parhaiten kasvuun. Latvat eivät ilmeisesti ole niin hyvää pistokasmateriaalia mutta itse pistin myös latvat ruukkuihin. Sain siis yhdestä pätkästä aina kaksi pistokasta.

Rapsin pätkistä alimmat silmut (1-3 silmua) pois ja painoin oksanpätkät itse sekoittamaani multaseokseen. Sekoitin pussimultaan runsaasti hiekkaa ja karkeampaa soraa, jotta seos olisi mahdollisimman ilmavaa ja juurien kasvuun tarvittavaa happea olisi hyvin pistokkaan saatavilla. Mahdolliset juuret muodostuvat muuten poistettujen silmujen kohtiin.

Hm, minun täytyy kyllä vielä käydä vähän lyhentämässä osaa pistokkaista. Niissähän on ihan liian monta silmua mullan yläpuolella!

Painoin pistokkaat multaan niin, että ensimmäinen silmu alhaalta päin jäi juuri ja juuri pilkistämään mullan pinnalle ja tiivistin kevyesti nipistämällä jokaisen pistokkaan ympäriltä. Mullan yläpuolelle ei saa jättää liian montaa silmua, sillä mitä enemmän lehtimassaa niistä puhkeaa niin sitä suurempi on pistokkaan haihduttava pinta-ala. Ilman juuria oleva pistokas ei pysty huolehtimaan kuin 1-2 silmun elämästä. Lopuksi lisäsin ruukkujen pintaan reilun kerroksen karkeaa soraa. Kate estää kosteuden haihtumista ja on se ihan kaunistakin. Tästä eteenpäin pistokkaita ei saa päästää kokonaan kuivumaan mutta eivät ne saa litimärkiäkään olla. Annan niiden nyt imeä rauhassa alakautta veden ja vien sitten vielä joksikin aikaa kellariin. Tulevalle viikolle on ennustettu kipakoita pakkasia!

Sorakate ruukun pinnalla estää haihtumista.

Pistokkaita voi myös säilyttää hangen alla

Talvipistokkaita voi muuten leikata myös aikaisemmin, vaikkapa jo vuoden vaihteessa. Silloin pistokkaat pakataan sanomalehteen ja haudataan varjoisaan paikkaan hangen alle tai säilytetään kellarissa/jääkaapissa. En kyllä näkisi mitään estettä sille, että miksei pistokkaita voisi ihan hyvin pistää kasvualustaan jo heti leikkaamisen jälkeen, mikäli ruukut on mahdollista sijoittaa vaikkapa kellariin. Jos tilaa tai intoa mullan kanssa pelaamiseen ei kuitenkaan vielä siihen aikaan löydy niin pistämisen voi venyttää vaikka niinkin pitkälle, että pistää pistokkaat niiden lopulliselle kasvupaikalle ihan suoraan maahan. Tämä edellyttää kyllä sitä, että pistokkaat eivät ole päässeet kuivumaan missään välissä.

Pieni kasvihuone pistokkaiden ylle syntyy kirkkaasta muovipussista.

Aion pitää nyt omien ruukkujeni yllä löyhästi suurta kirkasta muovipussia. Pistokkaat eivät tietenkään saa olla paahteessa vaan aion säilyttää niitä kesän varjossa kasvihuoneen lattialla (kasvihuoneeni on puiden varjostama). Mikäli pistokkaat alkavat kesällä muodostamaan uutta kasvua, on se merkkinä juurten onnistuneesta kasvamisesta. Tietysti purkkeja voi välillä kurkistella myös alta päin siinä toivossa, että valkoinen juuri jo pilkistäisi pohjareijästä. Jos pistokas kuitenkin mustuu alhaalta päin tai puhjenneet lehdet kuivuvat niin sellaiset pistokkaat kannattaa nyppäistä joukosta pois. Kun pistää paljon oksia niin onnistumisprosenttikin nousee sen myötä korkeammalle! Eikä tässä onneksi suuria taloudellisia tappioitakaan synny, vaikkei kokeilu onnistuisikaan.

——————————————————————————————————————————————————————-

Ei mutta nyt on kyllä lähdettävä vielä ulos ihmettelemään kevään tuloa. Terassilla ja kasvihuoneessa sipulikukat jo kukkii ja kasvihuoneen penkistä pilkistää suloisia lumikellojen piippoja.

Oi onnea💚

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

P.S. Lisää tietoa eri kasvien pistokaslisäyksestä voit halutessasi lukea Kotipuutarhalehden omasta artikkelista täältä.

4 Comments

  • Kiitos muistutuksesta! Voisikin ottaa uusiakin pistokkaita varmuuden vuoksi. Viime vuonna otin joitakin, ja ruukut ovat olleet talven yli saunan pohjoispuolella varjossa. Nyt, kun lumi on sulanut, on routa nostanut ruukkuja mukkelis makkelis. Saa nähdä, miten ne selviävät, ruukut olivat umpijäässä ja monissa vettä jääklimpin päällä, kaadoin viimeisestä ne vedet tänään. Jos nämä taimet selviävät elämänsä alkuvaiheen, ne selviävät varmaan mistä vain 😉
    Ihanaa, sielläkin jo piipottaa!

    • Kyllä, niistä täytyy tosiaan tulla varsinaisia terästaimia. Kauriiltakin katkeaa hampaat suusta jos niitä yrittää puraista😉 Oppiipahan pysymään erossa sinun taimista👍

  • Pistokaslisäys on todella mielenkiintoista. Voikohan talvipistokkaita ottaa vielä kuukaudenkin päästä? Ei nimittäin tullut tämä ajatus mieleenkään silloin kun lunta olisi ollut sopivasti pistokkaiden ottamiseen. Nyt ei nimittäin löydä juuri mistään pensaasta edes oksankärkiä. Toivotaan, että sinun pistokkaasi juurtuvat vauhdilla. Tänään oli oikeastaan ensimmäinen oikeasti keväisen tuntuinen päivä, kun aurinko paistoi ja räystäistä alkoi tippua vettä. Tintitkin alkoivat jo sirkuttaa. Mikä loistava päätös helmikuulle!

    • Mikseipä voisi ottaa. Tärkeäähän on, että pistokkaat leikkaa lepovaiheessa olevasta kasvista. Täällä ainakin tuo ruusuherukka näytti jo tosi isoa silmua, saa nähdä miten onnistuu. Olinkohan vähän myöhään sen kanssa liikkeellä?! No mustikka ja kirsikka olivat kyllä puolestaan vielä täydessä levossa, joten toivottavasti niiden kanssa onnistuisi.
      Täälläkin vasta ihan tällä viikolla alkoi kevään tuntua olemaan ilmassa. Nyt jo mustarastaan huilukin soi💚

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.