Hyötytarhan satoa ja syksyä

Maa-artisokan pienen auringot loistavat kasvimaan takana.

Hieman erilainen satokausi alkaa käydä kohti loppuaan vaikka vielä olisi toki mahdollista ottaa loppukiri ja säilöä loput herkut talven varalle. Erilaisen kaudesta teki se, että perunoita ei ollut ollenkaan vaan niiden tilalle istutin keväällä uuden parsapenkin valmiista juurakoista.

Parsat taisivat kastelusta huolimatta hieman kärsiä kuivuudesta tai suoraan syvään istuttamisestani. Nyt kun syyssateet pääsivät kunnolla kastelemaan penkin, on kasvukin reipastunut ja penkki näyttää paikoin hyvinkin elinvoimaiselta. Jokunen taimi on kuitenkin huonon näköinen, toivottavasti myyrät eivät popsi kaikkia taimia talven aikana. Porkkanoita nostaessani löysin paljon myyrän syömiä joten ilmeisen kova myyrätalvi on siis tulossa. Pysyisivät vain kasvimaan toisella laidalla ja vähentäisivät taas maa-artisokkaa. Sen mukamas kaivoin kaiken pois toissa keväänä mutta hyvin on toipunut niin myyrien herkuttelusta kuin tuosta ”viimeisten” mukuloiden kaivamisestani.

Pistokkaista istutettu taikinamarja-aita, kera persianapilan

Tässä kuvassa yksi suurimmista ilon aiheistani hyötytarhassa. Oman tontin taikinamarjasta kasvatetuista pistokkaista on kasvanut jo ihan kivan kokoinen aita, kasvimaan takakaarta rajaamaan. Silmämääräisesti pätkin pisimpiä oksia jokin aika sitten pois ja aidan olemus siistiytyi kummasti. Aion pitää sen tuollaisena melko matalana ja kapeana, ettei se varasta liikaa tilaa ainakaan kasvimaan puolelta. Kesällä aidan vasemmalla puolella kasvoivat tumman punaiset unikot. Niiden kukinnan jälkeen katoin pinnan kompostimullalla ja kylvin pintaan persianapilan siemenet. Olen kovasti tykästynyt tuohon suloisen tuoksuiseen apilaan joka on yksivuotinen. Se kattaa maan pinnan kauniisti ja keväällä kasvuston jäänteet voi kääntää alustaansa. Olen pyrkinyt siihen, että koskaan ei ole maan pinta kauan paljaana vaan aina sen peittää jokin eloperäinen. Pian on taas aika tuoda ainakin syksyn lehtiä peitoksi ja voisinpa harkita myös silputun risukateen levittämistä ainakin pääkäytävälle joka säilyy yleensä joka  vuosi samalla paikalla. Sitten kun taas keväällä on kylvöt tehty niin katan loput käytävät tuolla samaisella risuhakkeella. Nyt ollaan sen suhteen omavaraisia kun viereisesti metsästä tulee varmasti jatkossakin riittämään risua silppuroitavaksi.

Hyötytarhan takaportilla kasvaa viinirypäleen versoja.

Hyötytarha antaa myös erilaista satoa

Viinirypäleitä tuskin meillä koskaan tullaan maistelemaan sillä niin varjossa kasvavat viiniköynnökset isojen hedelmäpuiden takana heinäseiväsaidalla. Lehtiä on käynyt tien puolelta kuitenkin kauriit popsimassa. Hyvä jos vaan siten pysyvätkin aidan takana niin säästyvät kasvimaan antimet meille ihmisille. Vehreät viiniköynnökset ovat kuitenkin satoa silmille ja kivasti yksi verso on kasvanut jo parina kesänä tuohon harjateräskaareenkin. Tällä hetkellä tuosta hyötytarhan takaportista avautuu myös jo oikein mukava näkymä risusavotan kohteeseemme, puolentoista hehtaarin omaan metsään. Nyt ollaankin pidetty muutaman päivän taukoa metsätöistä mutta ehkäpä pian taas päästään päristelemään.

Kasvimaalta kerätään satoa myös maljakkoon.
Nämä kukat voi syödä leivän päällä.

Vatsan täytettäkin löytyy…

Vaikka olenkin selvästi enemmän kauneuden kuin hyödyn perään niin jotakin syötävääkin kasvimaalla on sentään kasvanut. Papuja on jo kerätty ja lisääkin näyttäisi vielä kasvaneen. Jo mainitsemiani porkkanoita syödään kilvan myyrien kanssa. Omena sato oli tänä vuonna kuikea ja omaa tyuoremehua on juotu joka päivä 1-2 pullon päivävauhtia. Ensimmäinen kerta paikallisella mehustamolla ei varmasti jää viimeiseksi! Päärynöitäkin ensin meinattiin mehuksi mutta saa nähdä saadaanko aikaiseksi kun metsätyöt ovat nyt niin vieneet mennessään. Metsästä kun raahustaa takaisin pirtille niin sen jälkeen ei enää jaksa ajatellakaan päärynöiden keräämistä. Ehkä vain syödään se mikä ehditään. Yksi puullinen omenaa odottelee vielä muutama viikko sitten tilattua hyötykasvikuivuria. Toivottavasti pysyvät puussa niin kauan että saadaan kuivuri. Omat omenarenkaat ovat olleet jo vuosikaudet haaveissa ja siihen hommaan on vain järjestettävä aikaa.

Syötävän metsäpuutarhan puolella hitaasti kypsyvät ruusukvittenit olisivat myös varmasti keräämisen arvoisia. Niiden kypsyminen vaan on kovin hidasta koska herttajalopähkinä ja lammikon alueen tammet varjostavat. Pitäisikin ehkä istuttaa joskus uusi taimi vaikkapa tyrnikukkulalle. Muutenkin nämä taimet ovat omia siemenkasvatuksiani joten lajikkeesta ei ole mitään tietoa. Jäävät melko pieniksikin joten nimetty lajike voisi olla ihan paikallaan senkin vuoksi.

Loppuun vielä yleiskuva hyötytarhan syksystä. Kaalien verkot voisikin varmaan jo pian poistaa, jolloin maisema kaunistuisi kertaheitolla. Olen kuitenkin vain sitkeästi niitä pitänyt vaikka helmoista onkin verkko jäänyt jo lyhyeksi aikapäiviä sitten. Korjasin kuitenkin jo yhden kaalipenkin pois niin sain tuohon etualan penkkiin sitten kaksi verkkoa. Seuraavalla kerralla täytyy istuttaa vain yksi rivi taimia, jotta verkossa riittää paremmin leveys. Tämä oli leveintä verkkoa mitä netistä löysin joten vinkkinä valmistajille, tehkääpä leveämpääkin mallia!!

Nyt nopsasti syömään ja sitten toivottavasti metsään!

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

4 Comments

  • Leveämpää ja pidempää kaaliverkkoa kaipaan minäkin. Ehkä jostain ulkomaan nettikaupasta löytäisi jos oikein penkoisi. Omenamehu oman maan omenoista on mahtavaa!

    • Sitäkin mietin, että voisikohan näitä ihan ommella yhteen ompelukoneella?! No meillä on pian koko talvi aikaa penkoa😊

  • Kauniit näkymät hyötytarhaan ja puolentoista hehtaarin risusavottaan. Kevään valkovuokkoaikaan tuo koivikko on varmasti hieno silloinkin.
    Taikinanmarja-aitakin on hieno ja aina vain paranee, kunhan ikää tulee.
    Korjasin tänään meidän Zilgasta rypälesadon. En ole sen kummemmin hoitanut tai leikannut viiniköynnöstä, koska ajatuksena oli antaa sen kiemurrella omaan tahtiinsa pergolan seinällä ja katossa. Rypäleet ovat tietenkin kiva bonus.

    • Metsä on tosiaan täynnä vuokkoja, odotan jo nyt kevättä malttamattomana. Nyt jo näyttäisi siltä, että saadaan ensimmäinen raivauskierros päätökseen ennen kuin lehdet kokonaan tippuvat👍 Sitten alkaa loppujen rankojen raahaminen😅
      Ihanaa että Zilgasi tuottaa satoa😋 Pitäisi itsekin istuttaa rypäle johonkin aurinkoisempaan paikkaan.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.