Hurmaavan keväinen päivä ja ensimmäinen lumikello

Ensimmäisiä lumikelloja pilkistää siellä täällä puutarhassa.

Eilisen harmaan päivän jälkeen tämän päiväinen aurinkonpaiste sai luulemaan kevään jo tulleen. Myös linnut taisivat luulla niin, sillä ne lauloivat jo iloisesti keväisiä säveliään. Olin jo viikkoja käynyt katselemassa lumikellojen edistymistä lammikon ympäristössä ja kasvihuoneen takana ja pikkuisia piippoja olinkin jo löytänyt. Tänään kuitenkin vastassani oli varsinainen jymy-yllätys!

Galanthus elwesii `Snow Fox` täydellisen kauniina tammikuisena sunnuntaina.

Tämä Morlasilta viime vuonna tilaamani G. elwesii `Snow Fox` pääsi yllättämään minut aivan täysin! Aikainen tämän pitäisikin olla mutta en ollut mielestäni nähnyt siitä vilaustakaan edellisellä puutarhakierroksellani. Siinä se kuitenkin vain yhtäkkiä loisti edessäni ja kellokin oli jo laskeutunut kokonaan alas. Tällä kettusella on eräs toinenkin viekas ominaisuus piiloutumisen lisäksi. Joinakin vuosina siinä saattaa olla pienet vihreät merkit isojen terälehtien ulkopinnalla. Merkit saattavat olla saman sipulin yhdessä kukassa mutta puuttua toisesta. Jonakin vuonna merkkejä ei ehkä ole ollenkaan. Toinen kukkavana ei ollut näin pitkällä vaan se vielä pötköttelee tuolla takana oikealla. Siinäkin näkyi kukan alkua mutta merkkejä en vielä ainakaan löytänyt. Istuin tuijottamassa kaunista kasvia ja kun aurinko paistoi siihen niin toivoin sen jopa aukeavan. Niin ei kuitenkaan vielä käynyt.

galanthus-three-ships-mamasgarden

Myös tämä G. plicatus `Three Ships` on erityisen aikainen ja lämpimämmillä vyöhykkeillä saattaa olla kukassa jo joulun aikaan. Nähtäväksi jää tuleeko näistä aikaisista lumikelloista koskaan hyvin viihtyvää tupasta, sillä lehtien pitäisi kestää kevääseen asti kerätäkseen ravintoa seuraavan kevään kukintaan. Nyt jos talvi kuitenkin tulee niin ajattelin vähän suojata näitä talvensuojaturpeella etteivät lehdet vaurioituisi. Ihanteellista olisi jos näille kaikille aikaisille aarteille olisi vielä omat lasikellot suojaksi.

galanthus-flore-pleno-mamasgarden
Näin pitkällä ovat tavalliset G. nivalis `Flore Pleno`:t.

Helleborusten kukintaan on vielä matkaa

Lumikellojen jälkeen puutarhan toiseksi aikaisimmat kukkijat ovat vielä aika hyvin piilossa. Vain yhdessä valkokukkaisessa orientaliksessa oli jo melko iso nuppu. Tapansa mukaan nuo haisujouluruusut ja korsikanjouluruusu nuppuilevat aikaisessa vaiheessa ja joinakin talvina keväällä avautuneissa nupuissa on ollut selviä paleltumisen merkkejä. Kasvit ovat kuitenkin kestäneet muuten hyvin ja kasvaneetkin.

helleborus-mamasgarden

Haisujouluruusu maistuu myös eläimille joten siksi verkotan sen joka talvi. Tänään huomasin, että tuosta korsikalaisestakin oli jokunen lehti haukattu joten pitäisi sekin jatkossa verkottaa.

helleborus2-mamasgarden
helleborus3-mamasgarden
helleborus4-mamasgarden

Tänään tajusin, että kukatonta puutarhaa ei ole tänä talvena ollut vielä hetkeäkään. Kun todella pitkään kukkineet syyskrookukset lakastuivat, oli jo tämä ainokainen syysmyrkkylilja noussut. Ja nyt on jo alkanut lumikellokausi joten ainakin tammikuuhun asti on saanut nauttia jatkuvasta kukinnasta. Olkoonkin se välillä ollut yhden myrkkiksen varassa 🙂 Kyllä sitä kovasti jännittää, että tuleeko sitä lunta ja talvea tänne etelään tänä vuonna ollenkaan? Olisi se kyllä aika ennen kokematonta mikäli kukatonta aikaa ei olisi ollenkaan.

syysmyrkkylilja-mamasgarden
Syysmyrkkyliljat ovat kukkineet viikkokausia. Kukat eivät kuitenkaan ole avautuneet.

Vihreitä lehtiä ja kalman keltaisia piippoja

Löysin puutarhasta myös vihreitä lehtiä. Nämä siemenestä kasvattamani ruusukvittenit olivat jo paikoitellen avanneet lehtiään. Onneksi tosiaan vain paikoitellen, sillä mikäli pakkaset ja talvi saapuvat sittenkin, ovat lehdet varmasti mennyttä.

japaninruusukvitteni-mamasgarden

Vihreydestä ei voinut puhua kellarin pimeydessä kasvaneiden sipulikukkien piippoja katsellessa. Toin joitakin ruukkuja jo saamaan vähän valohoitoa vaikka en tiedä oliko se viisasta. Ruukut vain näyttivät hetken niin kauniilta ulkona! Illan tullen kiikutin ne takaisin.

krookus-ruukku-mamasgarden
iris-george-mamasgarden

Vaan tästä pikkuisesta ei kuitenkaan väriä puuttunut! Ensimmäinen balkanin syklaamin, Cyclamen coum nuppunen oli nimittäin myös nousut maan pinnalle. Tämän suojana ei ole tänä vuonna ollut edes lasikupua!

cyclamen-coum-mamasgarden

Maailma on tosiaan pieniä ihmeitä täynnä ja monesti ne voi löytää ihan läheltä jos vain osaa etsiä. Kaikki tämä kasvien ja luonnon kanssa puuhaileminen on kyllä antanut itselleni valtavasti elämyksiä ja pieniä onnen hetkiä. Olen niin kiitollinen kaikesta minkä olen saanut vuosien aikana kasvamaan. Mielestäni mikään ei voita kasvun ihmettä ja siksi sitä varmaan jaksaa aina innostua joka kevät uudestaan ja uudestaan.

Ensimmäiset hankikylvötkin on jo laitettu ja ne saavat odottaa mahdollisia hankia kasvihuoneessa. Mikäli talvi tulee kovien pakkasten voimalla niin styroksilaatikot saavat jälleen toimittaa hangen virkaa. Jos pakkaset äätyvät ihan mahdottomiksi niin tänä vuonna vaihtoehtona on myös viedä kylvökset kellariin.

hankikylvot-mamasgarden

Mukavaa tammikuun jatkoa kaikille lukijoilleni!

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

12 Comments

  • Kylläpä on ihania näkyjä! Oi mahtavaa. Talvi, jossa joka kuukausi on jotakin kukassa, on unelmien ainesta ja nyt olemme kyllä niin lähellä, että se on todellisuutta. Näsiä voi hyvinkin puhjeta kukkaan ensi kuussa, ja talventähdet ehkä, tai vähintään lumikellojen noita muita lajeja – iik! Keväthuuma iskee!

    • On tämä kyllä melkoisen uskomatonta! Jos vaikka nyt se talvi tulisikin niin siltikin tämä on ikimuistoinen talvi! Ihanaa huumaa <3

  • Minulla on hankikylvöt tekemättä, olen pohtinut miten hoitaa jos lunta ei tulekaan. Ihanat pienet lumikellon alut.

    • Minä olen jo useana vuonna käyttänyt töistä roskaksi jääneitä kannellisia styroksilaatikoita hangen korvikkeena. Hyvin on toiminut ja jos lunta on tullut niin olen lapioinut sitä laatikoiden päälle. Keväämmällä olen avannut kannet ja lapioinut lunta myös rypälerasioiden päälle ja kun lumi on sulanut niin se on samalla vähän kastellut kylvöksiä. Styroksilaatikoiden pohjassa on reiät kulmissa ettei vesi jää seisomaan. Se on kriittinen kohta että muistaa ottaa kylvökset pois laatikosta ja kastella kunnolla kun kevät alkaa todenteolla olemaan jo käsillä. Varjoisassa kuitenkin pitänyt laatikoita kasvihuoneen takana.

  • Eipäs siinä muuta kuin odottelemaan avautumista. Jos sattuis vaikka tulemaan lumipeite päälle, niin siellähän se varmaan lepäilisi, ja odottettelisi kevään tuloa. On meillä metka talvi menossa 🙂

    • Kävin vielä illalla laittamassa korkean karkkilaatikon pikkuisen päälle ettei kukaan käy yön aikana katkomassa. Lumen allekin jäädessään tuo rasia suojaisi varmasti jonkin verran.

  • Ohhoh! Melkoista, että saisi nauttia kukinnasta ympäri vuoden. Nyt sinulla riittääkin jännitettävää 🙂 On nuo pienet kevätkukkijat niin hellyttäviä! Mietin tässä eräänä päivänä, että periaatteessa voisi tehdä myöhästyneet syyskylvötkin vielä, jos maa ei ole roudassa. Meillä on ja hyvä niin. Mukavaa viikkoa!

    • Kyllä syyskylvöjä voisi todellakin tehdä mutta itse olen jo porkkanan ennen joulua kylvänyt. Toinen mitä voisi nyt hyvin tehdä olisi harventaa maa-artisokan kasvualueen. Siinäpä seuraava hommani👍 Kaikki minkä voi tehdä nyt niin se on kivasti poissa sieltä kevään kiireisimmästä ajasta.

  • On kyllä ollut uskomaton tammikuu! Meilläkin kukkii syyskrookukset, keväisiä nuppuja ei vielä ole näkynyt.
    Meillä on ollut muutamaan otteeseen lunta, mutta vain muutamia päiviä kerrallaan!

    • On tosiaan ollut monin tavoin ikimuistoinen talvi. Niin kaksitahoiset mielialat tämän lauhan suhteen kyllä jyllää mielessä. Toisaalta haluaisi näiden lauhojen talvien yleistyvän mutta sitten mielessä painaa myös ilmaston lämpenemisen haitat.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.