Valkovuokkoja jokaiseen makuun

Valkoinen vuokkomeri lainehtii esikkopenkissä.

Olipa niin mukavaa viimeksi uppoutua menneiden vuosien esikoihin, että päätin tehdä saman valkovuokkojen, Anemone nemorosa kanssa. Koko vuokkojen suku on minulle tosi tärkeä ja niitä on tullut hankittua aina kun vain on ollut tilaisuus. Tonttimme aluskasvillisuuteen tavalliset valkovuokot ovat kuuluneet alusta alkaen ja istutusalueita perustaessani olen jättänyt kaikki vuokkojen juuren pötikät niille sijoilleen. Jonkun mielestä kasvi käyttäytyy jopa hieman rikkakasvin tavoin mutta itse en näe siinä muuta kuin hyötyä ja kauneutta.  Valkovuokot toimivat kuin elävänä katteena ja niiden matala lehdistö on kukinnan jälkeenkin kaunis. Jonkin aikaa se kerää voimia seuraavan vuoden kukintaan mutta pian se jää kasvavan kasvillisuuden suojiin.

Tässä kuvassa valkovuokot peittävät maata, pikarililjojen noustessa keimailemaan niiden ylle. Myös erilaiset aikaiset tulppaanit ja narsissit ovat sopivia kumppaneita valkovuokolle.

Valkovuokot ovat mielestäni täydellisiä aluskasveja kevään sipulikukille.

Erikoisimmat valkovuokkoni kukkivat kunnolla ensimmäistä kertaa viime kesänä. Olen ostanut nämä vuosia sitten pieninä juuren pätkinä kasvivaihdosta ja kärsivällisesti odottanut näiden kukintaa siitä lähtien. Ja kylläpä se kannatti!

Anemone nemorosa `Monstrosa`.
Anemone nemorosa `Blue Eyes`.
Anemone nemorosa `Monstrosa` with blue eye.

Jonkinlaista variaatiota näissä näyttäisi helposti tapahtuvan sillä tuosta kuvasta huomasin, että tuon vaaleamman sinisilmän edessä on tavallisen näköisessäkin vuokossa vihreitä viivoja terälehdissään. Tiedä millaisia risteymiä saan vielä nähdä kun nuo tuosta varttuvat ja toivottavasti lisääntyvät.

Puhdasta valkeutta edustaa A. nemorosa `Vestal`, joka on ollut suosikkini jo vuosia. Sain hyvin leviävää kantaa samaisesta taimivaihdosta ja saatoin jo viime vuonna lahjoittaa palan puutarhaystävälle.

Samaisen ystävän puutarhasta sain tämän sinisen vuokon <3 Se on ehkäpä A. nemorosa `Robinsoniana`. Kuva ei oikein tee oikeutta kasvin kauneudelle. Täytyykin nyt tulevana keväänä keskittyä oikein kunnolla kuvaamaan näitä ihanuuksia.

Tämä yksilö on ostettu nimellä A. nemorosa  `Mart`s Blue` ja sen seurana näyttäisi olevan jälleen hieman muunnosta joko `Green Fingers` tai Green Dreams` lajikkeista joita olen molempia joskus ostanut. Ne on vain lähes mahdotonta mielestäni erottaa toisistaan. Eri kasvun vaiheessa kukat myös muuttuvat kovasti ja vertaileminen on vaikeaa. Niinpä en ole varma olenko edes alunperinkään saanut kahtaa erilaista?!

Anemone nemorosa `Green Fingers`.

Keltavuokkoa minulla on ollut jo useita vuosia ja viime keväänä sain sitä festareilta lisääkin. Oikein suloinen vuokko tonttimme luonnonalueiden reunamille ja sopii mielestäni hyvin yhteen sinisten helmililjojen kanssa.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä kauan etsimäni A. nemorosa `Pink Delight`, joka kukki viime keväänä ensimmäisen kerran yhdellä kukalla. Harmikseni en onnistunut saamaan siitä hyvää kuvaa edestäpäin joten sen vestal-tyyppisestä pörheästä sisäosasta ei ole ollenkaan kuvaa 🙁 Jälleen yksi hyvä syy keskittyä tänä keväänä enemmän vuokkojen ikuistamiseen! Toivottavasti vuokot kukkivat tänä vuonna yhtä upeasti kuin edellisinä vuosina.

 

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

13 Comments

  • Aivan ihana vuokkokokoelma sinulla! Valkovuokot ovat mahtavia, sillä niissä näyttää olevan sitkeyttä jonkin verran. Minulla on pari melko kuivaa paikkaa, joissa on noita erikoisempia, ja vaikka ne eivät kukoista ja leviä juurikaan, eivät ne myöskään ole hävinneet. Onneksi niillä on se paksu vähän mukulamainen juuri, jonka turvin ne varmaan kestävät.
    Tuo on niin totta, että joka ikinen kukka pitäisi tajuta, muistaa ja ehtiä kuvata joka puolelta silloin, kun se kukkii! Toukokuussa on niin paljon kaikkea jo kukassa, ettei tahdo jokaista kukkasta muistaa dokumentoida. Ihanaa ajatella, että tämä aika on ihan kohta!

    • Vuokot ovat tosiaan sitkeitä, meilläkin tuossa kuivimmassa ja aurinkoisimmassa rinteessä kukkivat ja jopa leviävät siinä hiljalleen. Ja kasvukavereina on tiukka matto vuohenputkea ja villivadelmaa😊
      Oi ihana toukokuu, sitä tuolla ulkona nyt vesisade meille valmistelee💚

  • Mahtava vuokkokokoelma sinulla. Hyvä myös, että olet noin hyvässä sovussa valkovuokkojen kanssa. Tykkään kyllä valkovuokosta kovasti, ja eniten siitä ihan tavallisesta, mutta en kuitenkaan aina oikein tiedä, mitä ajatella, kun ne kasvavat esim. maksaruohomaton läpi peittäen maksaruohot.

    Sinivuokkoja oikein rakastan. Niitä haluaisin monen värisiä. Mutta niitä en ole saanut hyvin viihtymään, en edes sitä ihan tavallista.

  • Hieno kokoelma hurmaavia vuokkoja. Näitä jos haluaa niin pitää jopa metsästää, valikoimaa saisi tulla enemmänkin myyntiin, minustakin valkovuokot ja vuokot ylipäätään on hyvä alus- ja peitekasvi.

    • Totta. Pakko melkein netin kautta tilata jos haluaa jotakin erikoisempaa. Olisi mukavampaa suosia aina kotimaisia tarhoja👍

  • Ihania erikoisuuksia. Nuo kerrannaiset ovat erityisen hurmaavia. Olin ihan onnessani, kun muuttokeväänämme tontin yhdeltä laidalta alkoi putkahdella valkovuokkoja. Koko metsänpohja ja tontin reunus oli niitä täynnä. Yksi puolen neliön kokoinen kasvusto muuttuu kukinnan edetessä kauniin vaaleanpunaiseksi ja väri pysyy kukinnan loppuun asti. Muut eivät samalla lailla värity. Sain pari vuotta sitten hämyvuokon taimen, joka ei ole kukkinut vielä kertaakaan. Jospa tänä vuonna näkisin vihdoin senkin kukinnan.

    • Ooh, vaaleanpunaisena kukkivat valkovuokot💚 Sinulla on siellä ihanaa luonnon omaa variaatiota.
      Toivottavasti hämyvuokko esittäytyy tänä keväänä👍

  • Aivan ihania vuokkoja sinulla! Minäkin pidän vuokoista, ne kuuluvat kevääseen. Olenkin nyt parin vuoden aikana alkanut vähitellen kerätä niitä puutarhaamme. Mukavaa sunnuntaita!

    • Vuokkokimppu äitienpäivänä, onko mitään ihanempaa💚
      Myös sinivuokot on ihania kevään tuojia ja niitäkin haluaisin saada paljon lisää. En vain oikein tiedä miten mahtaisivat erikoisimmat talvehtia täällä pohjolassa?! Pitäisi varmaankin tilata muutama kokeeksi😊

  • Oih, miten valloittavia vuokkoja! Olen samaa mieltä kanssasi, että vuokot muodostavat kauniin pohjan muille kevätkukkijoille. Pidän laillasi myös kovasti vuokkojen lehdistä.

    Viime kevään Lumikellofestareilta ostin ihanan ternivuokon, jonka toivon viihtyvän täällä Rivaripihalla. Luonnostaan pihassa kasvaa valko- ja sinivuokkoa. Kokoelmaa olen kasvattanut vielä hämyvuokolla, Robinsonianalla ja vaaleanpunaisella sinivuokolla. Tuo Vestalisi on kyllä todellinen herkku!

    • Toivottavasti ternivuokko liittyy kokoelmasi uudeksi jäseneksi ja mikseipä liittyisi, onhan meillä onni asua vuokkoisessa osassa maatamme 🙂

  • Myös minun toiveeni on aina ollut kimppu valkovuokkoja äitienpäivänä. Aiemmin ei ehkä ole osattu tarpeeksi arvostaa luonnonvaraisia kasveja puutarhoissa, valkovuokot siitä hyvänä esimerkkinä. Onneksi tilanne on muuttunut, siitä sinun laaja vuokkovalikoimasi on malliesimerkki. En ole nähnyt koskaan tuota Vestalia, todella kaunis. Omalta pihamaaltanikin löytyy muutamia tavallisimpia vuokkoja, valkovuokkojen lisäksi hämy-, kelta-, sini- ja arvovuokkoja.

    • Niinhän se on, että sitä ei arvosta mikä on jo olemassa. Itse olen kotoisin karummalta alueelta ja olen hurjasti arvostanut näitä lehtomaita joiden ympäröimänä nyt saan asua ja elää💚

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.