Kaunis viikonvaihde

Viimeiset, hallan puraisulta säästyneet daaliat.

Oi miten kaunista ja valoisaa onkaan ollut lähes koko viikonlopun ajan. Olin juuri lenkillä esikoiseni kanssa ja saimme yhdessä ihmetellä syksyn kauneutta. Syksy tuntuu aurinkoisella ilmalla kuin uudelta keväältä. Ilma on raikkaan kirpeä js sitä on helppo hengittää. Ruskan värit taitavat nyt olla parhaimmillaan täällä eteläisessä osassa maatamme ja komeat ne kuivan kesän jäljiltä ovatkin!

Rusokirsikassa on varmasti pihan upein ruska ja hyvänä kakkosena tulevat metsävaahterat.

Osa vaahteroiden lehdistä on jo pudonnut maahan ja ne kahisevat ihanasti askelten alla. Onneksi en ole koskaan nähnyt puiden lehtiä roskina, eivätkä ne ahdista minua kuten vaikkapa kesällä keltaisena loistavat voikukat. Nämä suurimmat lehdet keräämme pois mutta suurin osa pienemmistä lehdistä saa jäädä matojen syötäviksi. Siitä ne viimeistään ensi keväänä häviävät kun ruohoa ryhdytään jälleen leikkaamaan.

Syysvuokot kukkivat vielä kauniisti vaikka viereiset daaliat ovat jo melkoisesti mustuneet. Joka syksy hehkutan tätä samaa mutta tuo hopeasyysvuokko,  Anemone tomentosa `Robustissima` on vaan niin ihana. Siitä on iloa pitkälle syksyyn <3

Kuulin tässä menneellä viikolla muuten yhden vinkin jonka haluan jakaa kanssanne. Nyt nimittäin kannattaa kastella pihan ikivihreitä! Niiden keväinen stressi auringon paisteessa ja vielä jäisen maan vankina helpottuu hurjasti, jos nyt jaksaa kastella kasvit perusteellisesti. Kävin heti kastelemassa puutarhan kaksi pikkuista rhodon alkua ja samalla teroitin itseäni suojaamaan tänä talvena rhodojen kanssa kasvavan kuningasatsalean.  Hienosti on atsalea korjannut viime talvena saamansa vauriot. Pieni taimi kaluttiin aika pahasti joten tänä talvena sen kyllä verkotan huolellisesti!

Keskimmäisessä kuvassa pilkistää pikkuruisia esikoiden alkuja. Kevään hankikylvöistä itäneitä esikoita oli satamäärin, enkä saanut niistä koulittua isompiin astioihin ensimmäistäkään. Pitkin syksyä olen sitten nakkaillut aina ohi mennen kylvöksen sinne ja toisen tänne ja osa taimista on varttunut jo ihan hyvänkin kokoisiksi. Olkoon talvi armollinen näille pikkuisille <3

Kauniita ja kirpeitä lokakuun päiviä ihan jokaiselle lukijalleni <3

Ai niin en malta olla jo paljastamatta että olen suunnittelemassa ainakin kahden, ehkä kolmenkin postauksen sarjaa saniaisista. Joskus kesällä julkaisin Mamman puutarhan facebook-sivuilla päivityksen saniaisista ja sen innoittamana ajattelin nyt kirjoittaa tästä ihanasta kasvisuvusta vähän syvällisemmin. Kova homma oli tänään saada kaikille kuvaamilleni saniaisille oikeat nimet 🙂 Kirjanpitoni on hiukkasen retuperällä mutta onneksi omistan hyvän kirjan jonka avulla homma oli helpompaa. Saniaistietoa ja suloista vihreyttä siis luvassa seuraavaksi!

 

8 Comments

  • Kaunista ja ihanaa syksyä myös sinulle! Äkkiä se hurahti lumikellofestivaaleista tänne lokakuun ruskan aikaan. Voi kun saisin aikaiseksi tuon ikivihreiden kastelun. Nyt oon niin intopiukassa pistämässä kasveja uuteen järjestykseen, että en millään malttaisi.

    • Ajatella miten aika tosiaan kiitää. Kohta ollaan siis jo uudessa keväässä <3
      Sulla on pikkuisen eri määrä ikivihreitä kuin täällä. Tänään onneksi myös satoi vaikka aamulla oli monta astetta pakkasta. Ehkäpä se luontokin nyt kastelee kasveja kuivan kesän jälkeen.

  • Upea ruska rusokirsikassa! Eikös se ole tuossa viimeisessäkin kuvassa? Syysvuokko on minulta edelleen hankkimatta, vaikka on ollut yli vuoden ostoslistalla. Ihanasti kukkii se sinulla. Meillä on luonto hoitanut nyt syksyllä kasvien kastelun aika ansiokkaasti. Nyt vain toivotaan lempeää talvea.

    • Kyllä, rusokirsikka on tuon viimeisen kuvan kuningatar💚
      Syysvuokko on tosiaan erittäin suositeltava hankinta, siitä on iloa niin pitkään. Ekat nuput taisivat avautua jo heinäkuussa.
      Syksy kyllä ehtii tässä tosiaan vielä sadetta antaa vaikka tänä aamuna olikin jo kolme astetta pakkasta, hurr❄️

  • Tosi kaunista ruskaa ja ihania kukkiviltakin vielä! Kivaa uutta viikkoa!

  • Syysvuokot eivät ole minulla viihtyneet. Aion yrittää uudelleen niin monta kertaa, että vielä joskus sen saa selviämään meilläkin. Ihana ja runsas syysvuokko sinulla!

    • Meillä tuo syysvuokko kasvaa ihmeen kuivalla paikalla ihan kallion kupeessa. Valoa se saa runsaasti eikä talvella kärsi kosteudesta. Alapihalle istuttamani syysvuokot eivät ole ollenkaan niin viihtyväisiä vaikka muhevan maan luulisi olevan mieluisampi.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.