Vihdoinkin ensimmäiset kylvökset

Kun kylvökuume iskee aikaisin kevättalvella, kannattaa ensimmäiset kylvöt vielä haudata lumen alle.

Tänne asti yritin taistella kylvökuumetta vastaan, kunnes oli viimein pakko luovuttaa ja kylvää alkuviikosta neljä pussillista siemeniä mullan syleilyyn ja ledivalon alle. Nämäkin kylvökset tosin hautaan vielä muutaman viikon päästä ulos hangen alle (jos sellaista enää on?!) Useissa seuraamissani blogeissa ja puutarhafoorumeilla on jo kylvetty jonkin aikaa, ensimmäiset innokkaimmat jo ennen joulua. Sen verran minulle on kuitenkin tässä vuosien varrella karttunut tuntumaa näihin kylvöhommiin, että liian aikaisin ei kannata sisäkylvöistä innostua. Vaikka kuinka tekisi mieli jo aloittaa heti tammikuun ensimmäisinä päivinä, on kuitenkin parempi edes vähän yrittää pidätellä itseään ja malttaa siirtää aloitus ainakin tammikuun loppu puolelle. Vaikka olisi käytössä tehokasta lisävaloakin, niin ei ole luonnonvalon voittanutta. Kyllä sitä vielä helmi/maaliskuussakin ehtii 🙂 Ja toukokuussa kylvän sitten viimeisenä kurpitsat ja kurkut. Ne on niin nopeita kasvamaan ja hallan arkojakin, joten niiden kanssa ei kannata hätäillä. Jos kylvökuume ei millään ota laantuakseen, niin aina voi tosiaan kylvää ulos hangen alle kylmäkäsittelyä tarvitsevia siemeniä 🙂 Näin tein itsekin ja kylvin jo toissa viikonloppuna Kalvaspikarililjan, valkoisen näsiän ja valkoisen valjoliljan siemeniä <3 Maanantaina kylvövuorossa olivat pallaksenpionin, valkoisen japaninesikon, sametti-iiriksen ja amerikanvuokon (Anemone multifida `Rubra`) siemenet.

Pussillinen valkoisen näsiän siemeniä, varustettuna hyvillä kylvöohjeilla.
Kalvaspikarililjan siemeniä.

Hyötykasvien lisäksi olen tosiaan alkanut enenevässä määrin kylvää perennoja ja puuvartisiakin. Jännimmät tämän vuoden siemenet tilasin jo joulun aikaan siemenguru Pirjo Laitiselta Facebookin Perennat: Ostetaan, myydään, vaihdetaan -ryhmästä. Neljätoista pussillista iloa ja jännitystä puutarhavuoteen 2017! Oikeastaan vuosien mittaan on jännittävimmät itämiset kuitenkin tapahtuneet vasta seuraavina vuosina, sillä monet siemenet eivät suostukaan itämään ihan heti, vaan niiden heräämistä voi joutua odottelemaan useita vuosia! Siemenestä kylväminen ei siis ole kiireisen ihmisen hommaa ja monesti itämättömät kylvökset nakataan jo kesällä kompostiin. Kokemuksesta kuitenkin vinkkaan, että itämättömät kylvökset kannattaa pois heittämisen sijaan sijoittaa jonnekin puutarhan perälle ja antaa niiden altistua vuoden kiertojen tarjoamille luonnollisille lämpötilan vaihteluille. Näin siemenet saavat tarvitsemansa kylmäkäsittelyn tai jotkut jopa useita. Itse kerään talvella talteen kaikki kannelliset tomaatti- ja viinirypälerasiat, sillä ne ovat mitä mainioimpia kylvöastioita. Kansissa on yleensä isot reiät valmiina jolloin ilma pääsee kiertämään mutta kosteus kuitenkin säilyy kylvöksissä paremmin. Astioiden pohjissakin on yleensä reiät valmiina, sillä yhtä paha kuin kuivuus, on joillekin siemenille liika kosteus. Näissä astioissa myös itämättömät kylvökset on hyvä kaivaa johonkin kasvimaan nurkkaan. Itse olen tätä varten täyttänyt mullalla muutaman lavankauluksen ja nytkin siellä on monta rasiaa odottamassa kevättä ja pientä ihmettä tapahtuvaksi <3 Joskus en malta odottaa noiden rasioiden kanssa kevääseen asti, vaan haen muutamia rasioita sisälle ledin alle jo kevättalvella. Alkukevät kuluu niin joutuisaan kylvöksiä hoidellessa ja niitä pieniä ihmeitä odotellessa. Joskus sitä oikein riemusta hihkuu kun joku kauan odotettu siemen itää <3

Kasvivaloni punertavassa valossa paistattelee ihanan karvaiset amerikanvuokon siemenet, jotka peitin kuvauksen jälkeen perliitillä.

Kasvivaloni

Täältä voit halutessasi lukea vanhan juttuni tuosta Valoya Oy:n kasvivalostani, joka minulla on nyt ollut monta vuotta käytössä. Se oli aikanaankin jo melkoisen kallis investointi, jota en ole kyllä tippaakaan katunut. Se antaa valoa niin meille ihmisille, kuin kasveillekin. Vaikkakaan ei se auringon valoa korvaa, avustaa vain silloin kun oikea luonnonvalo on vähissä. Tuon ison valon lisäksi minulla on käytössä ihan ruoka-kaupasta ostettu Airamin polttimo, joka on kasvivaloksi tarkoitettu. Sillä annan ”tekohengitystä” makuuhuoneessa itäikkunalla talvehtiville pelargoneille. Viime talvena sain huomata, että tuo pienikin valo auttoi, sillä kolmen riippapelargonin istutuksesta kuolivat ne taimet jotka olivat kauimmaisena valosta! Lähes valossa kiinni ollut taimi selvisi hienosti kevääseen. Valossa kuin valossa oleellista onkin sen lähettämä valon aallonpituus. Olen myös huomannut, että valon lähteen olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä kasveja. Itselläni tuo iso ledivalo on ripustettu kattoon ketjuilla, joiden avulla valon korkeutta on helppo säätää kasvien korkeuden mukaisesti. Tietysti oman haasteensa antaa eri korkuisiksi kasvavat kasvit, mutta sitten vain täytyy asentaa valo korkeimman mukaan. Lisäksi olen kokenut tosi käteväksi ihan tavallisen ajastimen, jonka olen säätänyt pitämään valoa päällä vaihtelevasti noin kymmenen tunnin molemmin puolin. Kun luonnonvalo lisääntyy, voi ajastimesta sitä mukaan vähentää aikaa. Ledivalon sähkönkulutus on vähäistä, joten valoa hennoo hyvin pitää päällä useita kuukausia joka kevät.

Muovipulloista saa myös käteviä pienoiskasvihuoneita.

 

Kylvömullan sekaan sekä itse kylvöksen päälle laitan perliittiä.

 

Mikä ihmeen perliitti ja vermikuliitti

Moni pidemmälle edennyt viherturaaja käyttää kylvöksissään näitä heprealta kuulostavia aineita 🙂 Itsekin tilasin muutama vuosi sitten ystäväni kanssa kimpassa jättisäkin perliittiä, jota olen siitä lähtien lisännyt jonkin verran käyttämäni kylvömullan joukkoon. Perliitti on vulkaanisesta kivestä valmistettua valkoista raetta, joka lisää kasvualustan kuohkeutta ja ilmavuutta. Sen veden sitomiskyky on kuitenkin huono, kun taas vermikuliitti sitoo hyvin kosteutta ja luovuttaa sitä myöhemmin kasvien käyttöön. Vermikuliitti on myös luonnontuote, savimineraaleista koostuva raemainen aine, joka on yleensä vähän perliittiä tummempaa väriltää. Kosteuden sitomisen lisäksi vermikuliitti myös kuohkeuttaa multaa ja lisää näin juurten hapen saantia kuten perliittikin. Näitä molempia aineita voi myös käyttään kylvösten kateaineena. Itselleni on muodostunut tavaksi laittaa pieni kourallinen perliittiä jokaisen kylvöksen ja koulitun taimipotin pinnalle. Ei siitä ainakaan ole mitään haittaa ollut, joten jatkan samalla hyväksi havaitulla tavallani. Jos joskus eteeni tulee edullinen tarjous tuosta vermikuliitistä niin voisin heittää sitä pussillisen perliitin sekaan. Säilytän perliittiä kosteuden pitävässä muovisäiliössä ulkosalla kasvihuoneessa ympäri vuoden. Tuon säiliön olen kokenut oikein hyväksi. Niitä voisin hankkia lisääkin viimeistään sitten kun saadaan joskus lisää varastotilaa.

Erilaisia kasvualustoja

Kylvöksiä voi laitella alulle myös ilman multaa! Itse laitoin toissa keväänä kurpitsan siemenet itämään petrimaljoille. Mutta vielä maljojakin kätevämpi on ns. idätyslautta! Taidan tänä keväänä kokeilla sellaista. Täältä Chilivaarin päivityksestä löydät erittäin yksityiskohtaiset ohjeet lautan tekemiseen. Lauttamenetelmällä ei mene itämättömiä multapotteja hukkaan, kun jatkokasvatukseen voi siirtää vain varmasti itävät siemenet.

Erilaisia turve- ja kookoskuitukiekkoja voi myös käyttää erityisesti yksittäisten isojen siementen kasvualustana. Nämä on itseltäni vielä kokeilematta kuten myös kivivilla, jollaisia näin käytettävän Viikin koekasviviljelmillä. Kivivillaa käytetään yleisesti vesiviljelyssä, sillä se ei itsessään sisällä mitään ravinteita. Kasvi saa ravinteet veden mukana. Kivivillaa tuskin tulen koskaan itse kokeilemaan, mutta nuo turvenapit täytyy kyllä joskus testata!

Vaan tulihan tässä taas asiaa kerrakseen. Nyt vain sitten odottamaan siementen itämistä <3 Joko sinä olet laittanut ensimmäiset kylvösi itämään?

Ensimmäiset sisäkylvöt menevät vielä muutaman viikon päästä ulos, elleivät idä sitä ennen. Roikaleiksi venähtäneet pelargonit nauttivat saamastaan valohoidosta.

2 Comments

  • Vielä en ole laittanut mitään kasvamaan, helmikuussa laitan pari paprikaa ja helmi-maaliskuussa tomaatit. Kurkut ja kurpitsat toukokuussa ja siinä se sitten onkin. Tila ei oikein riitä suuremmalle määrälle, on vain yksi etelän puoleinen ikkuna.

    • Hyvä ja maltillinen suunnitelma! Itselläni tuppaa aina ryöpsähtämään perennojen kanssa ja sitten on syksyllä taas laajennettava jotakin penkkiä, että mahtuvat.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.