Suklaakosmoksen juurakon jakaminen

Jälleen kerran olen tilanteessa, missä talven tapahtumat ovat syöneet puutarhabudjettini minimiin. Saimi sairastui viikko sitten vakavasti ja en kyllä miettinyt hetkeäkään käyttäväni puutarharahastoani hänen hyväkseen. Mikään ei ole niin tärkeää kuin perheen hyvinvointi ja siihen kategoriaan Saimi vahvasti kuuluu.

Niinpä on taas aika yrittää säästää ihan kaikessa, missä se vain suinkin on mahdollista. Suklaakosmos, Cosmos atrosanguineus on kuitenkin minulle sellainen kasvi, jota ilman kesä ei tunnu kesältä. Niinpä olin jo jonkin aikaa sitten hankkinut ruokakaupasta yhden suklaakosmoksen juurakon. Jo ostohetkellä ihastelin sen suurta kokoa. Edullinenkin se oli verrattuna valmiisiin taimiin ja siitä versoi jo hennosti vihreää. Luulenpa, että aikaisemmin hankkimani valmiit taimet ovatkin olleet pistokaslisättyjä, sillä juurakko ei ole syksylläkään ollut lähellekään samaa luokkaa kuin nyt tämä jättiläinen.

Suklaakosmos sahalla kahtia

Tänään minulla sitten heräsi tarve saada samaisia juurakoita vielä toinenkin, jotta saisin kasvit symmetrisesti daaliapenkin reunoille. Sen sijaan, että olisin rynnännyt hakemaan toista juurakkoa päätinkin säästää rahaa ja jakaa jo hankkimani juurakon kahdeksi kasviksi.

Suklaakosmoksen juurakkohan on kuin minikokoisella daalialla. Niinpä käytin samaa tekniikkaa kuin daalioiden juurakoita jakaessani. Yksinkertaisesti vain sahasin juurakon sopivasta kohdasta kahtia. Daaliat vaativat järeämpää sahaa mutta tälle kosmoksen juurakolle löysin pienemmän, vallan hommaan sopivan sahan työkalujemme joukosta. Tuo sininen pikkuruinen käsisähä on lapseni tekemä koulun teknisen työn tunnilla. Voi kuinka siistin sahausjäljen se tekikään juurakkoon!

On tärkeää, että jokaiseen jakopalaan jää tuota juurakon kruunua, missä sijaitsevat kasvupisteet. Pelkästä pötkylästä ei kasvu lähde daaliallakaan, ellei siinä ole edes jonkin verran jäljellä kaulan yläosaa, missä saattaa olla uinuvia kasvupisteitä. Varminta on kuitenkin jakaa sen verran suurempiin osiin, että silmuja löytyy aivan varmasti. Tässä vaiheessa jakaminen olikin tosi helppo tehdä kun juurakko oli jo noin viikon verran ehtinyt olla ruukutettuna ikkunalaudalla. Silmut olivat heränneet ja molempiin paloihin niitä jäi useita.

Ruukutin jakopalat omiin ruukkuihinsa ihan tavalliseen puutarhamultaan ja kastelin maltillisesti. Liiallista kastelua aion välttää ihan kuten daalioillakin. Ennen kuin kasvu on kunnolla käynnistynyt, ei kasvi vielä haihduta lehdistön puuttuessa ja silloin se on arka liialle kosteudelle. Kunhan kasvu kunnolla käynnistyy, aion aloittaa myös varovaisen lannoituksen jotta saisin näistä mahdollisimman komeat kasvit daaliapenkin molemmille etureunoille.

Pelkästä pötkylästä ei kasvu lähde alkuun. Tästä on leikkautunut kasvupiste kokonaan pois.

Tässä kokonaisessa juurakon palassa näkyi kasvupisteitä etusormeni vieressä.

Juurakoiden talvetus

Nyt ovat toiveet korkealla näiden talvettamisenkin suhteen. Aion nostaa nämä syksyllä maasta ja tuoda sisälle yläkertaan talveksi. Laitan vaikka paperipussiin ja tarkkailen etteivät pääse kuivumaan liikaa. Kellarin kylmä ja kostea ilma on tosi haasteellinen juurakoiden talvettamiseen. Daalioistakin menetän joka talvi osan, vain vanhaa kantaa olevat juurakot ovat säilyneet siellä ongelmitta. Tänä vuonna tosin laitoin daalialaatikot ylös kellarin hyllyille. Aikaisemmin ne ovat olleet suoraan kellarin lattialla. Tiedä sitten vaikka tuollainen pieneltä kuulostava toimenpide auttaisikin juurakoiden säilymisessä. Ylempänä saattaisi olla hieman lämpimämmät olosuhteen kuin lattian rajassa. No pian se selviää, sillä ensi kuussa juurakot otetaankin jo esille. Jos omistaisin puolilämpimää ja valoisaa sisätilaa niin laittaisin juurakot esikasvatukseen jo nyt, sillä kyllä ne siitä selvästi hyötyisivät. Esikasvatetuista daalioista olisi myös mahdollista ottaa pistokkaita. Se lisäystapa minulla onkin vielä kokeilematta kun juurakoita jakamallakin on niin helppoa daalioita lisätä.

Suklaakosmos paistattelee päivää keväisessä auringon paisteessa keittiön pöydällä.

Vaan nyt lähden nauttimaan upeasta kevätauringosta yhdessä haimatulehduksesta tervehtyneen puutarha-apulaiseni kanssa❤️ Mukavaa maaliskuun jatkoa kaikille.

Julkaistu 10.3.2024

Avainsanat suklaakosmos

Katja/Päivänpesän elämää sanoo:

11.3.2024 21:59

Paranemista Saimille. Sitä on itse vaikka kaurapuurolla kuin jättäisi lemmikin hoitamatta.
Hyvä vinkki juurakon jakamisesta, en tiennyt sitäkään että daalian juurakon voi jakaa sahalla. Tai, että sen voisi laittaa jo nyt esikasvatukseen. Minulla kun olisi se viileä sisätila (koko talo). Yksi daalia on talvehtinut lattianrajassa sisätiloissa, en tiedä onko edes hengissä.

Vastaa
- Minna Räisänen sanoo:
  
  11.3.2024 22:31
  
  Kiitos, Saimi voi onneksi jo hyvin, eilen loppui lääkekuurikin. Toivottavasti oireet pysyvät jatkossakin poissa🙏
  Nuo sahat ovat todella hyviä työkaluja juurakoiden jakamisessa.
  Kyllä se daalioiden esikasvatus aikaistaa kukintaa ja kun on viileämpi tila missä esikasvattaa niin eivät veny roikaleiksikaan👍
  
  Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Mama's garden

Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota.