Herukat

Aikoinaan joka talon puutarhassa kasvoi herukoita, kansankielellä viinimarjoja. Punaherukan ja mustaherukan tuntevat varmasti kaikki, mutta oletko maistanut valko- tai viherherukkaa?

Viinimarjojen kasvatus

Marjapensaiden valinnassa kannattaa suosia kotimaassa tuotettuja, talvenkestäviä taimia. Ne on lisätty tutkituista ja tautitestatuista emokasveista. Tunnistat valiotaimen FinE-merkinnästä, joka on lyhenne sanoista Finnish Elite. FinE-lajikkeet on pääsääntöisesti jalostettu Suomessa.

Lue lisää FinE-kasveista

Erilaisia herukoita

PUNAHERUKKA on suomalaisten suosikkimarja vuosikymmenestä toiseen. Sen marjat sopivat sekä tuoreeltaan syötäväksi että säilöntään. Tarjolla on monia lajikkeita hennon vaaleanpunaisista syvänpunaisiin. Lajikkeissa on isojakin makueroja.

VALKOHERUKKA on alkujaan luonnonlaji, josta on jalostettu myytäviä lajikkeita, kuten kotimaiset ’Lepaan Valkea’ ja ’Piikkiön Helmi’ sekä ruotsalainen ’Vit Jätte’.

MUSTAHERUKKA on kaikille tuttu mehumarja. Sen suurimarjaiset lajikkeet ’Pohjanjätti’, ja ’Big Ben’ sopivat hyvin myös tuorekäyttöön. Uudehko lajike ’Mikael’ on erityisen makea.

VIHERHERUKKA on mustaherukan kuultavamarjainen sisar. Viherherukat eivät ole eriyisen satoisia, mutta ne ovat sitäkin makeampia. Viherherukan suurin etu on se, että linnut eivät ole kiinnostuneita vihreistä marjoista!

Punaherukka

Perinteinen punaherukka on jokapihan perusmarja.

Valkoherukka

Valkoherukka on vanha luonnonlajike. ’Lepaan Valkea’ on suurimarjainen Fin-E lajike.

Mustaherukka

Mustaherukka sopii leivontaan sekä hilloksi ja mehuksi, sillä marjat ovat happoisia ja sisältävät runsaasti pektiiniä. Suurimarjainen lajike nimeltä ’Mikael’ on erityisen makea.

Viherherukka

Viherherukat ’Vertti’ (kuvassa), ’Venny’ ja ’Vilma’ ovat mustaherukan vihreämarjaisia lajikkeita.

Julkaistu 6.4.2018 Teksti Annikki Oikkonen, Outi Tynys Lähde Tarhan parhaat marjat (nro 7/2022), Marjojen herkkutarha (nro 4/2019), Valitse marjoista parhaat (nro 4/2014) Kuvat Teija Tuisku, Hanna Marttinen