Upea preeriaistutus Kaisaniemessä

Olipa eilen vallan ihana päivä! Lähdin heti töiden jälkeen Helsinkiin, sillä olin sopinut treffit Kaisaniemeen pitkäaikaisen blogikamuni Marian kanssa. Maria piti aikoinaan Puutarhassa-blogiaan mutta nykyisin hän päivittää lähinnä Instagram-tiliään. Kiersimme neljättä tuntia Kaisaniemen kasvitieteellisen kasvihuoneissa ja ulkopuutarhassa. Välissä kahviteltiin ja vaihdettiin kuulumisia kahvila Violassa, kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä olevassa sympaattisessa kahvilassa. Ilmatkin niin suosivat ja tuntui kuin olisimme saaneet nauttia kesän kauneimmasta iltapäivästä. Kasvihuoneissa oli mukava käydä näin kesäaikaankin ja nähdä ihan erilaisia kukintoja kuin talviseen aikaan, jolloin yleensä olen siellä vieraillut. Vaan kaikista ihanin oli mielestäni alue mihin eksyimme ihan kierroksemme lopuksi. Löysimme kasvitieteellisen porttien ulkopuolelta upean preeriaistutuksen, jonka tutkimiseen meiltä vierähti pitkä tovi.

Kaisaniemen puisto

Helsingin Kaisaniemen puistoalue on Suomen vanhin julkinen puisto. Ajatelkaa se on ollut paikoillaan jo yli 200 vuotta! Nyt se on viime vuosina kokenut suuria mullistuksia ja sitä on uudistettu useassa vaiheessa. Ensi vuonna kaiken pitäisi olla valmista niin kuin on suunniteltu. Mutta valmiina oli jo nyt entisten tenniskenttien tilalle rakennettu puutarha upeine preeriaistutuksineen, johon Marian kanssa niin kovin ihastuimme. Puiston pääsuunnittelijana on muuten toiminut Tiina Perälä. Hän on erikoistunut historiallisten puutarhojen ja puistojen suunnitteluun ja ennallistamiseen. Tässä vielä linkki Ylen artikkeliin uudistuksesta.

Korkeina huojuvat heinät kuuluvat ehdottomasti tähän istutustyyliin.

Syysmaksaruohon kukinta on vielä edessä vaikka takana oleva tummalehtinen pipo onkin jo loptettanut.

Preeriaistutuksen periaatteet

Preeriaistutukseksi sanotaan yleisesti loppukesällä kauneimmillaan kukkivaa aurinkoisen paikan istutusaluetta, jonka kasveina käytetään erityisesti erilaisia heiniä ja intensiivisin värein kukkivia perennoja. Preeriaistutus antaa ihanasti ravintoa myös loppukesän pörriäisille ja perhosille ja niitä houkutellaan paikalle oikeilla kasvivalinnoilla. Punahatut taitavat olla ne perinteisimmät perennat jotka kuuluvat tähän istutustyyliin. Myös korkeina huojuvat kirahvinkukat ja erilaiset syyshohdekukat sopivat teemaan täydellisesti. Kasvit istutetaan toisiensa lomaan luonnollisesti, aivan kuin ne olisivat luontoäidin sinne siemenestä kasvattamia. Vaikka osa kasveista kasvaa todella korkeiksi niitä ei kuitenkaan tarvitse tukea. Istutustiheys on suunniteltu siten, että ne saavat nopeasti tukea toisistaan. Mikäli joku heinätupas istutuksen reunasta vaikkapa häiritsevästi kaatuu niin se vain leikataan matalaksi kuten seuraavan kuvan alareunasta voi havaita.

Uskon kuvassa kukkivan syyshodekukan olevan *H. autumnale* ’Moerheim Beauty’. Sitä on itsellänikin ja se tulee aikaisin kukkaan.

Kasvupaikan ja -alustan tärkeydestä

Kun preeriaistutusta sitten ryhdytään perustamaan on tärkeää panostaa oikeanlaiseen kasvualustaan. Ihan parasta tietysti olisi, että puutarhasta löytyisi jo valmiiksi preeriaistutukseen sopivaa aurinkoista aluetta ja köyhähköä kasvualustaa. Usein sellainen voi yllättäen löytyä hieman huonokuntoisena kasvavan nurmikon paikalta. Ihan parasta olisi, mikäli alue vielä olisi hieman kumpuilevaa profiililtaan. Kumpujen väleihin asettuisivat kaartuvat polut kaikista luonnollisimmin.

Mikäli alla siis olisi jo jonkin verran multaa niin riittäisi kun päälle toisi vain noin 15 cm hiekkaa. Toki multaakin voi lisätä alle jonkin verran ja muotoilla sen avulla kumpuja, mikäli ne puuttuvat luonnostaan. Kasveja istuttaessa voi sitten vähän valita istutuspaikkaa sen mukaan kuinka paljon juuri siinä kohdin on multaa. Heinät eivät tarvitse multaa niin paljon kuin vaikkapa runsaina kukkivat punahatut. Monet preeriaistutuksessa viihtyvät kasvit ovat arkoja talvimärkyydelle joten senkin vuoksi nuo kummut olisivat tärkeitä. Rinneistutuskin voi tietysti olla preeriateemainen. Sellainen minulta oikeastaan löytyy omasta puutarhastani yhdestä kohtaa Kauhurinnettä. Oma puutarhani alkaa muuten olemaan jo monin paikoin liian varjoinen. Pitäisi kaataa puita mikäli haluaisin tilalle preeriaistutuksen.

Nukkajäkkärät viihtyvät kuivemmassakin kasvualustassa.

Istutuksestä löytyi myös rantakukkaa mutta näimme myös kastelujärjestelmän joten se selittää asiaa.

Preeriaistutuksen kevät ja talvi

Loppukesän perennat ja heinät ovat tietenkin kevään ja alkukesän aikana vielä melko vaatimattomia. Kaisaniemen puiston istutuksesta löytyi jonkin verran myös vihreänä säilyviä kasveja. Ainakin yhden erikoisemman männyn näin ja ehkä myös jotain laakeria tai sorvarinpensasta, jota en ehtinyt sen enempää tutkimaan. Voi kunpa löytäisin jostain tuon alueen tarkan istutussuunnitelman. Voisiko se löytyä jostain Helsingin kaupungin puistopuolen sivustolta?! Täytyykin vähän etsiskellä netin syövereistä.

Alueella kasvoi myös kurjenpolvia jotka tulevat kukkaan jo aikaisemmin kesällä. Vaan se kevät, kyllä siihen mielestäni tarvitaan sipulikukkia tai muuten on liian pitkä aika odotella alueen kaunistumista. Täytyykin ehdottomasti käydä jatkossa tutkimassa tuota istutusta eri aikoina vuodesta. Olisipa ihanaa mikäli sinne olisi istutettu kevätsipuleiden lisäksi myös syysmyrkkyliljoja. Tosin alueen vieressä on iso uudistettu leikkipaikka, joten voi olla ettei myrkyllisiä kasveja alueelta löydy ihan turvallisuussyistä. Ehkä syyskrookukset olisivat parempi valinta pidentämään istutuksen mielenkiintoa mahdollisimman pitkään.

Vahvavartiset heinät ja perennat huolehtivat kyllä ikivihreiden kanssa alueen talvisesta ulkonäöstä. Tietysti lumipeite sitten lopulta latistaa osan ainakin heinistä mutta punahattujen ja vaikkapa sinipiikkiputkien varret kyllä säilyvät myös talvilintujen ilona. Keväällä sitten kun lumet sulavat on aika korjata kaatuilleet korret ja kukkavarret pois nousevien sipulikukkien tieltä. Alueella oli myös selkeitä pergolatyylisiä rakenteita, jotka tuovat korkeutta ja mielenkiintoa talviseen näkymään.

Vaan vielä on kesää jäljellä ja nyt nautitaan siitä, eikä mietitä enempää talvea. Alueen pääkäytävällä oli valtavia ruukkuistutuksia ja niissä mm. nämä huikeat ’Cafe au Lait’-daaliat. En voi muuta kuin kehottaa kaikkia pääkaupungissa vierailevia tai asuvia käymään tuolla uudistetussa Kaisaniemen puistossa. Vielä kun historiallinen allasalue saadaan restauroitua, niin paikka on kyllä koko Suomen upein puistokokonaisuus!