5 x herkullinen marja

Lajien valinnassa kannattaa miettiä omia toiveita. Haluatko ison sadon säilöttäväksi vai herkkumarjoja tuoreena syötäväksi? Entä kuinka paljon jaksat hoitaa marjoja? Esimerkiksi herkkumarjat, kuten pensasmustikka ja karhunvatukka, vaativat jonkin verran vaivannäköä.

Valitse marjatarhalle paikka, jossa kasvit saavat tarpeeksi valoa ja lämpöä. Paras sijainti aukeaa etelään tai länteen.

Suosi kotimaisia FinE-lajikkeita, jotka ovat terveitä ja kestäviä. Lue lisää Suomalainen taimi -sivustolta.

Marjapensaiden istutus

Marjapensaiden hoito

Valitsimme viisi herkullista marjaa, joista löytyy vaihtoehtoja niin isompaan kuin pienempään puutarhaan.

Pensasmustikan (Vaccinium corymbosum) makeat ja tahraamattomat marjat on helppo poimia. Yksi pensas tuottaa marjoja parhaimmillaan jopa kuusi litraa kesässä.

Sadon saamiseksi lajikkeita on oltava ainakin kaksi ja niiden on kukittava samaan aikaan. Tästä esimerkkinä kotimaiset ’Aino’ ja ’Alvar’, jotka ovat terveitä ja noin metrin korkuisia. Niitä suositellaan kasvatettavaksi Vaasan ja Kuopion korkeudelle asti.

Myydyin lajike on suurimarjainen ’North Blue’, joka pölyttyy itsestään, mutta sen kumppaniksi ostettu toinen pensasmustikan lajike lisää sadon määrää jopa 20 prosenttia. Keskikokoinen, noin 60–80 senttiä korkea, leveäkasvuinen pensas sopii hyvin myös suuressa ruukussa kasvatettavaksi.

Mikä parasta, pensasmustikka on kiitollinen satokasvi, kunhan lähtökohdat ovat kunnossa! Löydät tarkemmat kasvatusohjeet alla olevasta nettiartikkelista.

Pensasmustikka

Herukoista löytyy neljä värivaihtoehtoa. Marjojen maku ja makeus vaihtelee lajikkeen ja värin mukaan.

Punaherukka (Ribes rubrum) on suomalaisten suosikki vuosikymmenestä toiseen. Sen marjat käyvät niin herkutteluun kuin säilöntään. Tarjolla on lajikkeita hennon vaaleanpunaisesta syvänpunaiseen. Kokeile esimerkiksi punaherukka ’Jonkheer van Tets’ -lajiketta, joka on muita lajikkeita aikaisempi! Tutustumisen arvoisia valkoherukoita (Ribes rubrum) sen sijaan ovat kotimaiset ’Piikkiön Helmi’ ja ’Lepaan Valkea’.

Mustaherukka (Ribes nigrum) maistuu parhaalta suoraan pensaasta suuhun poimittuna, mutta marjan rakenne kestää mainiosti pakastamisen. ’Mortti’ sopii mainiosti puutarhan satoisaksi aitakasviksi. Sen hieman hapokkaat marjat kypsyvät myöhemmin kuin ’Pohjan jätti’ -lajitoverin suuret ja miedonmakuiset marjat.

Kuultavamarjaiset viherherukat (Ribes nigrum) ’Vilma’ ja ’Venny’ eivät ole erityisen satoisia, mutta marjat ovat kauniita ja makeita. Lisäksi vihreät marjat säilyvät pensaissa linnuilta muun värisiä lajikkeita paremmin.

Herukat

Karviainen (Ribes uva-crispa) on marjatarhan klassikko. Karviaisten kultakausi oli Suomessa 1900-luvun vaihteessa, jolloin meillä kasvatettiin yli 100 lajiketta. Nykyisen saatavilla on vain muutamaa erilaista karviaista.

Suomessa risteytetyt ’Hinnonmäen Keltainen’ ja ’Lepaan Punainen’ ovat satoisia, terveitä ja kestäviä karviaislajikkeita. ’Hinnonmäen Keltaisen’ hyvänmakuinen sato kypsyy aikaisin. Perinnelajikkeiksi ovat muodostuneet myös marjoiltaan vaaleanvihreä ’Hankkijan Herkku’ sekä harrastajien vaalima pienimarjainen ja satoisa ’Houghton’-vuoristokarviainen.

Karviainen

Karhunvattu eli karhunvatukka (Rubus fructicosus) on ulkonäöltään kuin musta vadelma. Marjat kerätään vasta täysin kypsinä, jolloin ne ovat aromikkaat ja makeat. Versot ovat erittäin piikkiset, mikä tekee sadonkorjuusta paljain käsin kivuliasta puuhaa. Vatukoiden hedelmäpohjus on tiukasti kiinni marjassa eikä irtoa poimittaessa vadelman tavoin.

Satoaika alkaa elo–syyskuun vaihteessa ja marjoja kypsyy vähitellen lokakuulle asti. Yleensä marjoista ehtii kypsyä vain osa. Poikkeuksena Savitaipaleelta löydetty, aikainen maatiaiskanta ’Sonja’, jonka satoaika alkaa yleensä jo elokuun alkupuolella. Karhunvatukka kasvattaa runsaasti juurivesoja, joista saa uusia taimia.

Ehditkö jo epäillä, ettei herkkumarjojen listalla olekaan mansikoita? Älä huoli – totta kai jokakesäinen suosikki mahtuu mukaan!

Kun valitset erilaisia lajikkeita, saat nauttia sadosta kauemmin. Puutarhamansikoissa on lajikkeita aikaisista myöhäisiin. Aikaisin kypsyviin kuuluu esimerkiksi ’Rumba’. Pääsatokaudella herkutellaan Suomen viljellyimmällä lajikkeella ’Polkalla’. Myöhäisinä lajikkeina kypsyvät vielä ’Bounty’ ja ’Florence’ sekä hyvin myöhäisenä mansikkana esimerkiksi ’Salsa’.

Vaihtoehdoista löytyy myös jatkuvasatoisia lajikkeita, jotka tuottavat satoa hiljalleen pitkin kesää. Luotettava lajike on ’Ria’. Satoa täydentämään sopivat myös kuukausimansikat, joissa maistuu aito ahomansikka. Ne sopivat myös maanpeitekasveiksi ja kukkapenkin reunakasviksi.

Mansikka

Pitkään satoa mansikoista

6 x terveellinen marja

Hei tilaaja!

Lue lisää marjoista seuraavista jutuista:

–  Tarhan omat marjat (nro 7/2022)

– Marjojen herkkutarha (nro 4/2019)

– Kesä maistuu mansikalta (nro 7/2021)

– 31 vinkkiä: Kasvata makeat mansikat (nro 5/2017)

– Neuvot ja niksit: Karhunvatut kypsyvät (nro 9/2021)

 

Siirry tästä näköislehtiarkistoon

Viikon luetuimmat

1.

Ajankohtaiset vinkit

Talvikompostointi

2.

Puutarhanhoito

Sipulikukkien istutus

3.

KEITTIÖTARHA

Marjapensaiden istutus

Tilaa uutiskirje

"*" näyttää pakolliset kentät

Etunimi Sukunimi*

Sähköposti*

Olen lukenut uutiskirjeen tilaussäännöt *

Uutiskirjeen tilaussäännöt