Porkkana

Porkkanat kylvetään suoraan kasvimaalle tai lavoihin toukokuussa. Kasvatuksessa kannattaa olla tarkkana etenkin alkukaudella, jotta kylvös taimettuu mallikkaasti ja taimet välttyvät porkkanakemppien vioitukselta. Porkkana on vuoden vihannes 2023!

Porkkanan kasvatus

  • Kunnosta kuohkea, syvämultainen, vettä pidättävä ja ravinteikas penkki, jotta porkkanoista kasvaa makeita ja rapeita. Sopiva pH on 6–7. Kaliumia ja booria sisältävä puutuhka sopii mainiosti porkkanamaalle.
  • Kylvä siemenet toukokuussa maan kuivahdettua ja lämmettyä. Voit jouduttaa kasvuunlähtöä esi-idättämällä siemenet esimerkiksi idätyslaatikossa tai kostean paperin sisällä hedelmärasiassa.
  • Tasoita ja tiivistä kylvörivin pohja kevyesti laudan sivulla ennen kylvämistä. Eri syvyyksissä olevat siemenet taimettuvat epätasaisesti, jolloin osa porkkanoista kasvaa isoiksi, osa taas jää kitukasvuisiksi.
  • Katso sopiva kylvötiheys siemenpussista, peitä kylvös harsolla ja pidä maa kosteana. Porkkanan taimettuminen vie pitkään, joten siemen kärsii helposti vedenpuutteesta. Valuta kasteluvettä hissukseen, jotta siemenet eivät kulkeudu matkoihinsa veden mukana.
  • Harvenna kylvös ajoissa jo alkukesällä, jotta juuret kasvavat tasaista tahtia. Multaa porkkanat, jotta kantaosa ei viherry ja kitkeröidy.
  • Pidä harso kasvuston suojana ainakin heinäkuun puoliväliin saakka.
  • Anna lisälannoitusta tarpeen mukaan tai levitä vihersilppua. Kastele juurikaspenkkiä kuivina kausina. Korjaa kesäporkkanat ajoissa, jolloin ne ovat makeimmillaan.
Porkkanan pahin tuholainen on porkkanakemppi, joka talvehtii aikuisena kuusen oksilla ja lennähtää sieltä pikkutaimien kimppuun. Imentävioitus näkyy lehtien kihartumisena. Juuret jäävät kituliaiksi ja ne kasvattavat paljon hiusjuuria.

Sopivasti lämpöä ja kosteutta

Porkkana itää jopa pariasteisessa maassa, mutta maan lämpenemisen myötä taimelle nousu nopeutuu. Viileässä maassa porkkana jää kasvuun spurttaavien rikkaruohojen jalkoihin helposti, mikä tietää keljua kitkentäurakkaa.

Myöskään märkään maahan siementä ei kannata kylvää. Kasvuunlähtö onnistuu kuivahtaneessa ja ainakin kymmen­asteiseksi lämmenneessä maassa sutjakasti. Tärkeä työvaihe on kylvörivin tiivistys, jotta siemen saa hyvän maakosketuksen ja pysyy kosteana. Suositeltava kylvösyvyys on 1–1,5 senttiä. Jos porkkanoita kasvattaa toisaalla, kuten kesämökillä tai viljelypalstalla, siemenen peittelyä 2–2,5 sentin syvyyteen kannattaa harkita etenkin kuohkeassa maassa. Se hidastaa taimettumista, mutta antaa pelivaraa kasteluun.

Haraus pehmittää kuorettuneen maan. Nosta multaa käsiharalla porkkanoiden juurille pari kertaa kesän aikana. Porkkanan kantaosa vihertyy ja kitkeröityy, jos se pääsee maan pinnalle ja saa valoa.

Varhaista kesäsatoa

Jos mielit aikaista satoa, valitse kasvatukseen kesälajikkeita ja kylvä ne varhain nopeasti lämpenevään viljelylaatikkoon tai kohopenkkiin. Suojaa kylvös harsolla.

Pieni, pyöreä lajike ’Pariser Markt 5’ tuottaa satoa noin parin kuukauden kuluttua kylvöstä. Sitä voi kasvattaa myös matalammissa astioissa, vaikkapa parvekelaatikossa.

Mikä meni pieleen porkkanan kasvatuksessa?

  • Porkkanan haaroittuminen johtuu yleensä pääjuuren saamasta osumasta, jolloin se katkeaa ja sivujuuret alkavat paksuuntua.
  • Lyhyt ja topakka juuri voi johtua lajikkeen ominaisuudesta tai tiiviistä maasta. Jos porkkanaa on kasvatettu samassa paikassa monta vuotta, voi syynä olla ankeroisen vioitus.
  • Kitkerä maku voi johtua veden tai ravinteiden puutteesta. Lajikkeella on myös makueroja. Joskus kitkeryys tulee pitkästä säilytysajasta jääkaapissa.
  • Boorin puute aiheuttaa korkkiutumista ja epämuotoisuutta sekä pienijuurisuutta.
  • Liian tiheä tai väljä kylvös aiheuttaa porkkanalla kitukasvuisuutta tai liian kookkaaksi kasvamista.
  • Halkeilua esiintyy, kun kuivaa kautta seuraa kostea jakso. Kostea kesä tai porkkanan ”ylikypsyys” voi myös aiheuttaa erityisen herkästi poikki napsahtavia juuria, samoin boorin puutos.
  • Pehmeneminen ja juuren kärjen vaaleus johtuu maan liiallisesta märkyydestä. Aiheuttaja on maan mikrobisto.
  • Juurien partaisuus johtuu porkkanakempin imentävioituksesta kasvupisteessä ja lehdissä.
  • Juurimato eli sepäntoukka tai miinaaja aiheuttavat koloja juuren pintaan.
  • Vaaleankeltainen toukka juuren sisällä on porkkanakärpäsen toukka.
  • Heikko varastosäilyvyys johtuu liiallisesta tai liian puutteellisesta typpilannoituksesta tai puutteellisesta viljelykierrosta. Samassa paikassa porkkanaa kannattaa viljellä vain joka neljäs vuosi.
Korjaa kesäporkkanoita syötäväksi sitä mukaa, kun ne ovat kasvaneet riittävästi. Varastoitava pääsato nostetaan vasta syksyllä. Kuvassa eriväristen porkkanoiden lisäksi myös keltajuurikasta.

Kiinnostuitko?

Tilaa Kotipuutarha-lehti nyt tutustumishintaan.
Saat seuraavat 4 lehteä vain 29 €!

Tilaa nyt

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 29 €
Tilaa nyt