Kastele oikein

Kasvit kukoistavat, kun ajoitat kastelun oikein ja tiedät, miten erilaisia kasveja kastellaan. Veden laadulla ja lämpötilallakin on väliä. Poimi vinkit ja kastele viisaasti vettä tuhlaamatta.

Tämä on juttunäyte Kotipuutarha.fi:n maksullisesta sisällöstä ja vapaasti luettavissa 2.8. asti.

Tunnista kuivuuden merkit

Seuraa kasvien lehtien asentoa. Täydessä nestejännityksessä lehdet ja kukat sojottavat yläviistoon. Huomioi, että kasvi voi nuokkua myös liiallisen kastelun takia ja joillakin kasveilla on luonnostaan nuokkuva kasvutapa.
Tunnustele multaa sormella. Kuiva multa tuntuu lämpimältä, kostea viileältä. Vaikka pintamulta on kuivaa, syvemmällä multa voi olla vielä kosteaa. Paina sormi riittävän syvälle multaan.
Huomioi, että pikkutaimien juuret ovat pinnassa ja niille on siten tärkeää, että multa on kosteaa pintaan asti. Kastele siis taimivaiheessa olevia kasveja riittävän usein.
Isompien kasvien juuret ovat syvällä ja niille vastaavasti riittää usein syväkosteus. Kastele isommaksi ehtineitä kasveja harvakseltaan, mutta perusteellisesti.

Pikkutaimien kastelussa on hyvä käyttää kastelukannun suutinpäätä, ettei vesi kaada taimia nurin.

Seuraa säätä ja huomioi kellonaika

Kastele pilvisellä säällä tai sadepäivänä. Auringon paahteessa vesisuihkusta noin kolmannes haihtuu ilmaan.
Kastele helteillä aamuvarhaisella tai iltamyöhään, jolloin vettä haihtuu vähiten.

Kastele suuret alueet suihkuttamalla. Mansikkamaa kannattaa kastella aamulla, jolloin aurinko ja tuuli kuivattavat lehdet päivän aikana.

Basilika tarvitsee säännöllistä kastelua. Liian vähäinen kastelu aiheuttaa lehtien kitkeröitymistä ja aikaistaa kukintaa.

Näin kastelet oikein

Kastele harvakseltaan, mutta niin perusteellisesti että kasvualusta kastuu koko juuriston syvyydeltä. Pelkkä pintamullan kastelu ohjaa juuret hakeutumaan pintaan, jolloin ne kuivuvat entistä herkemmin. Pintakastelusta hyötyvät vain itämisvaiheessa olevat siemenet ja pikkutaimet.
Anna vettä yhdellä kastelukerralla 10 litraa neliömetrille, kun kasvit vasta itävät tai taimettuvat. Myöhemmin kasvukaudella sopiva kerta-annos on 30 litraa neliölle.
Levitä vesi tasaisesti koko juuristoalueelle. Vain yhdeltä puolelta kastellun kasvin juuristosta tulee epäsuhtainen. Satoa tuottavat kasvit ovat erityisen riippuvaisia tasaisen kosteasta maasta sadonkorjuuseen saakka. Kun vedensaanti on epätasaista, retiisi ja salaatit kitkeröityvät, juurekset ja keräkaali halkeilevat ja salaatti ja pinaatti saattavat kukkia.
Suuntaa kasteluvesi maahan kasvien juurelle. Jos lehdistö jää märäksi yötä vasten, harmaahomeen ja muiden sienitautien riski kasvaa.
Kasvimaalla valuta vesi pienille taimille rivivälivakoihin tai isommille riviin kullekin taimelle.
Muista myös, että lievä maan kuivuminen kastelujen välillä edistää juurten kasvua ja etsiytymistä syvälle multaan.

Anna vesijohtoveden lämmetä saavissa ennen kastelua.

Kastele aina mieluinen maahan kasvin tyvelle. — Kastele aina mieluiten maahan kasvin tyvelle.

Vedellä on väliä

Tarkkaile veden lämpötilaa. Liian kylmä tai kuuma vesi hidastaa kasvua. Vesijohtovesi ja etenkin porakaivovesi on yleensä kylmää, kun taas sadevesi on tavallisesti melko lämmintä ja hapekasta.
Älä käytä kasteluun pintavettä, jos siinä on sinilevää tai vesistöön on päässyt likavettä. Jos veden haju tai väri epäilyttää, älä kastele sillä ravintokasveja.
Mökillä pesemisestä, siivoamisesta ja keittiöstä tulevaa harmaata jätevettä voi hyödyntää nurmikon ja koristekasvien kasteluun. Johda harmaavesi aina maahan, jolloin se suodattuu kasvien käyttöön. Älä päästä harmaavettä suoraan vesistöön tai johda sitä lähelle juomavesikaivoa. Valitse mökille fosfaatittomia pesuaineita.
Merivettä voi käyttää kasteluun tilapäisesti, jos suolapitoituus on korkeintaan 0,5 %. Esimerkiksi Turun saaristossa suolapitoisuus 0,6 % ja Vaasan saaristossa 0,4 %. Parhaiten satunnaista kastelua merivedellä sietävät: hedelmäpuut, kaalit, punajuuri, pinaatti, ruohosipuli ja useimmat nurmiheinät.

Nurmikko pitää yökastelusta

Aloita nurmikon sadetus kahden viikon poudan jälkeen. Älä odota että heinä alkaa kellastua, sillä kellastumaan alkanut heinä vihertyy vasta viikon parin kuluttua kastelusta. Sadeta illalla tai yöllä niin, että koko juuristoalue kastuu.

Puuvartiset juovat runsaasti

Kastele vastaistutettuja puita ja pensaita säännöllisesti, kunnes ne ovat juurtuneet ympäröivään kasvualustaan. Perusteellinen kastelu kerran, pari viikossa riittää. Maan pitää kastua koko juuriston eli noin 30 sentin syvyydeltä. Annostele pensaiden taimille kerralla noin 20 litraa ja puiden taimille 20–40 litraa vettä. Määrä riippuu kasvin koosta, lajista, kasvualustan syvyydestä ja maalajista.
Ohjaa vesi suoraan juuristoon upottamalla istutuskuoppaan pätkä salaojaputkea, jonka toinen pää jää maanpintaan. Täytä putki soralla ja peitä putken pää tiheäsilmäisellä verkolla. Kasteluvesi ja lannoitteet on helppo lorottaa putkeen.

Laajoilla nurmialueilla kannattaa käyttää sadettimia.

Kasteluputki helpottaa nuorten puiden kastelua.

Kesäkukkien ja hyötykasvien vedentarve vaihtelee

Janoisia kesäkukkia: Ahkeraliisa, hortensiat, lobeliat, lumihiutale, orvokit, petuniat, torenia ja verenpisarat.
Kuivankestäviä kesäkukkia: Amppeliolkikukka, amppelirusokki, hopealanka, hopeavillakko, hopeayrtti, pelargoni, piiankieli, portulakka, samettikukka, tulikruunu ja tähkälaventeli.
Janoisia hyötykasveja: Basilika, kaalit, kurkut, kurpitsat, pinaatit, salaatit, tomaatti ja pensasmustikka.
Kuivaa kestäviä hyötykasveja: Ajuruoho, iisoppi, mäkimeirami ja karviainen.