Havukasveja puutarhaan

Havujen vaatimattomuus on tarhurin etu, mutta niitäkään ei pidä istuttaa summanmutikassa. Lajille sopivat kasvuolosuhteet ovat menestymisen kannalta olennainen asia. Luonnossa katajat ja männyt kasvavat paahteessa, vähäravinteisessa ja hiekkapitoisessa maassa. Puutarhan katvepaikkoihin kannattaa sen sijaan istuttaa kuusia, marjakuusia ja tuijia.

Jos puutarhasi on aurinkoinen, se on kuin tehty erilaisille männyille ja katajille. Katajien ryömivät muodot, kuten kääpiö- ja laakakataja, myötäilevät maan pintaa ja muodostavat ikään kuin maton. Istuta niiden väliin pallomaisia tai suppilomaisia lajeja, kuten sini-, tarha- tai rohtokatajia. Tutusta vuorimännystä (Pinus mugo) on saatavilla luonnostaan matalana pysyviä kääpiömuotoja, esimerkiksi lajikkeet ’Gnom’ ja ’Mops’. Kokeile myös pensassembraa (Pinus pumila). Kuusista pesäkuusi ’Nidiformis’ (Picea abies), pallohopeakuusi ’Glauca Globosa’ (Picea pungens) ja kartiovalkokuusi ’Conica’ (Picea glauca) viihtyvät myös auringossa.

1. Kultatuija ’Sunkist’ (Thuja occidentalis )
2. Kultatuija ’Yellow Ribbon’ (T. occidentalis)
3. Pallotuija ’Woodwardii’ (T. occidentalis)
4. Kultavuorimänty ’Carsten´s Wintergold’ (Pinus mugo)
5. Keltamaksaruoho ’Aureum’ (Sedum acre)
6. Keltalaakakataja ’Golden Carpet’ (Juniperus horizontalis)
7. Jättituija ’Can-Can’ (Thuja plicata)
8. Valkomaksaruoho (Sedum album)

Marjakuuset (Taxus), tuijat (Thuja), tuiviot (Microbiota decussata), pihdat (Abies), kuuset (Picea) ja lehtikuuset (Larix) viihtyvät pihan varjoisalla puolella muhevassa maassa. Tarjolla on kymmeniä eri muotoja ja värivariaatioita. Kuusesta löytyy mm. pilari-, siili- tai pallolajikkeita, jotka sopivat pieneenkin pihaan. Eteläisessä Suomessa kannattaa kokeilla myös hemlokkeja (Tsuga), sypressejä (Chamaecyparis), hibatuijaa (Thujopsis dolabrata) sekä kääpiöpalsamipihtaa ’Nana’ (Abies balsamea).

1. Euroopanmarjakuusi (Taxus baccata)
2. Siilikuusi ’Echiniformis’ (Picea abies)
3. Keltapilarikataja ’Gold Cone’ (Juniperus communis)
4. Kultatuija ’Yellow Ribbon’ (Thuja occidentalis)
5. Pilarituija ’Fastigata’ (Thuja occidentalis)
6. Kartiovalkokuusi ’J.W.Daisy´s White’ (Picea glauca)

Ryhmän toisessa reunassa korkeutta tuomassa on nro 7 isotuomipihlaja (Amelancier spicata), jossa kiipeilevät kruunu- ja tarha-alpikärhöt.

Yhdistele rohkeasti eri lajeja ja lajikkeita niin huomaat, että havuillakin voi saada aikaan värikkään ja moni-ilmeisen puutarhan!

1. Kartiovalkokuusi ’Daisy’s White’ on talvenarka erikoisuus, jota voi kokeilla eteläisellä rannikkoseudulla.
   
2. Sinikataja ’Blue Star’ suosii valoisia, kuivahkoja paikkoja.
3. Mustakuusi sietää märkää maata ja voi kasvaa jopa ikiroudan päällä.
4. Pallohopeakuusi ’Glauca Globosa’ tarvitsee runsaasti valoa.
5. Pallotuijan keltalehväiset lajikkeet menestyvät Etelä-Suomessa.
6. Kanadanhemlokki viihtyy sekä auringossa että syvässä varjossa.

Viikon luetuimmat

1.

Puutarhanhoito

Kesäkukkien kasvattaminen siemenestä

2.

Puutarhanhoito

Omenapuun leikkaus

3.

Esikasvatus

Keittiötarhan kylvökalenteri

Tilaa uutiskirje

"*" näyttää pakolliset kentät

Etunimi Sukunimi*

Sähköposti*

Olen lukenut uutiskirjeen tilaussäännöt *

Uutiskirjeen tilaussäännöt