Hulevesien hyödyntäminen puutarhassa

Vierailin viime perjantaina Maxpo 2025 messuilla. Nähtävillä oli jos jonkinlaista konetta ja härveliä. Kävin myös mielenkiintoisen keskustelun yksityisillekin kiinteistön omistajille tarjottavasta hulevesien viivytykseen suunnitellusta järjestelmästä. Varmasti eniten olen katunut meidän oman kodin rakentamisen yhteydessä sitä, että en silloin aikoinaan panostanut hulevesien keräämiseen. Ne kyllä johdetaan tontillamme hallitusti sadevesiviemärien ja putkistojen kautta maan-alaiseen kivipesään, joka sijaitsee omalla tontillamme. Vesi siis imeytyy varmasti suurelta osin puutarhamme kasvien hyväksi mutta silti olisin halunnut panostaa isompaan säiliöön, mistä olisi tarvittaessa voinut nostaa vettä myös yläpihan kasvillisuuden käyttöön.

Laitteiston esittelijä ei kuitenkaan ymmärtänyt ollenkaan halukkuuttani pitää kiinni niistä vesistä, joita tontillemme sataa. Hänen järjestelmänsä vain viivytti vesimassoja tontilla ja päästi ne sitten hiljalleen kaupungin ylläpitämään viemäristöön. Ikävää, että hulevedet koetaan yleisesti vain harmilliseksi asiaksi ja niistä pitää päästä mahdollisimman kätevästi eroon. Kunpa saisimme suuntauksen ja yleisen mielipiteen käännettyä edes hieman positiivisemmaksi. Mielettäisiinkin tontille satanut vesi luontoäidin antamaksi lahjaksi, joka ilolla käytettäisiin oman tontin kasvillisuuden hyväksi.

Ymmärrän toki pienten tonttien haasteet vesien hallinnassa mutta juuri siinä tulevat apuun erilaiset maanalaiset säiliöt, jotka on helpointa kaivattaa maahan jo talon rakennusvaiheessa. Ja tuohon järjestelmään kannattaa ehdottomasti sisällyttää mahdollisuus käyttää säiliön vettä puutarhan kasteluun, sillä sellaisiakin markkinoilta löytyy.

Pintamateriaalien valinta

Lienee sanomattakin selvää on, että asfaltoitu piha ei ime vettä samalla tavalla kuin vaikkapa kivituhka tai erilaiset isomman raekoon sorapinnat. Mikäli irtonainen sorapinta ei innosta, on nykyään tarjolla monenlaisia pihakiveyksiä, jotka on suunniteltu hyvin vettä läpäiseviksi. Ja mikäli ajopihan välttämättä haluaa asfaltoida, kannattaa alue ainakin rajata hulvesikivillä ja kasvillisuudella kaadon alaosassa. Keräsin Mamman puutarhan Pinterestiin oman kansion hulevesien ohjaamisesta kiinnostuneille. Oletpa sitten uuden kodin rakentaja tai mietit vanhan pihan remonttia, niin kannattaa käydä kurkistamassa nuo ideakuvat.

Sadepuutarhan rakentaminen

Sadepuutarhan rakentamisella viedään hulevesien hallinta seuraavalle tasolle. Yksinkertaisimmillaan sadepuutarha on tontin alavimmalla kohdalla oleva painanne, johon pintavedet joko kerääntyvät luonnollisesti tai ne johdetaan sinne vaikkapa manpäällisellä purolla tai maan alle kaivettavalla putkistolla. Löysin muutama viikko sitten ihanan sadepuutarhan Vihdin kirkonkylän laitamilta. Kasvillisuudesta päätellen se ei ollut vielä kovinkaan monta vuotta vanha mutta jo nyt erityisen viehättävä. Siinä vettä oli viivytetty kaivamalla syvänteitä ja puunrungoilla, sekä luonnonkivillä patoamalla.

Todella kaunis vaihtoehto avo-ojalle ja erityisen ihanteellinen myös luonnon monimuotoisuutta ajatellen. Vesi tuo aina oman hienon lisänsä alueen eliöstöön ja kasvistoon. Itse olisin ehkäpä sisällyttänyt istutuksiin myös joitakin puita ja pensaita. Koska vettä näytti olevan alueella runsaasti voisi ryhmä tervaleppiä näyttää lammikon penkereellä aika upealta. Tietysti puut on ehkä jätetty tarkoituksella pois suunnitelmasta, helpottamaan alueen kunnossapitoa. Sillä sitä se tietysti aina jonkin verran vaatii. Mitä enemmän kuitenkin suositaan luonnonkasveja, sitä helpommalla varmasti päästään.

Kotipihan sadepuutarhaan tosin valitsisin monipuolisemman kasviston. Alue on joka tapauksessa pienempi ja silloin helpompi hoitaa ja sen esteettisyys nousee suurempaan arvoon. Hyvä esimerkki kotipihan sadepuutarhasta on oikeastaan meidän alapihan lammikko. En ole ensimmäisen täytön jälkeen lisännyt siihen pisaraakaan vettä ja aina se vain pysyy täytenä, jopa hellejaksojen aikana. Lammikon paikka on niin hyvä ajatellen juurikin sade- ja pintavesien valumista. Painanne on kaivettu tontin matalimpaan kohtaan, missä oli kosteutta luonnostaankin.

Toki sadepuutarhan voi rakentaa ylemmäksikin mutta silloin sinne kannattaa selkeästi johdattaa talon tai muun ulkorakennuksen katolta valuva sadevesi. Eikä sadepuutarhan tarvitse todellakaan olla suuri. Se voi olla vaikka vain yhden rännin tuottaman veden varaan rakennettu kokonaisuus. Kasveilta kuitenkin kysytään kestävyyttä, mikäli alue on välillä rutikuiva tai siinä on seisovaa vettä. Ilmastonmuutoksen myötä näyttäisi juurikin nuo ääri-ilmiöt lisääntyvän. Tulvien ja rankkasateiden mahdollisuuteen täytyy myös varautua ja sadepuutarhasta täytyy olla mietitty myös sen ylivuoto. Meillä on lammikon takana ylivuotoputki mutta kaadot menivät minulta hieman metsään ja ylimääräinen vesi valuukin lammikon takaa kivien alle. Se ei tosin haittaa mitenkään ja on toisaalta parempikin kuin suora putki lammikon takana olevalle avo-ojalle. Viereinen kuusi on kasvattanut valtavan pitkät alaoksat ehkäpä juuri sen vuoksi, että vedestä sillä ei ole koskaan ollut pulaa.

Jokos sinulla on oma sadepuutarha? Tai oletko joskus miettinyt rakentavasi sellaisen?

  • Ei ole kommentteja.
  • Lähetä kommentti

    This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

    Tilaa Kotipuutarha-lehti

    Tutustumistarjous: 4 lehteä + digi 29 €
    Tilaa nyt
    Tietosuoja

    Lue tarkemmin tietosuojaselosteestamme.

    Välttämättömät evästeet

    Välttämättömät evästeet ovat sivuston toiminnan kannalta pakollisia toiminnallisia evästeitä.

    Kolmannen osapuolen evästeet

    Kolmannen osapuolen evästeitä käytetään kävijätilastointia ja käyttäjien tekemien valintojen tallentamista varten.

    Sivustolla seurataan verkkosivujen kävijämääriä ja käyttötapoja Google Analyticsin avulla. Evästeiden avulla kerätään tietoja esim:
    - sivuston kävijämäärästä
    - käytetystä selaimesta
    - käytettävistä sivustoista ja toiminnoista

    Lisätietoa verkkosivulla käytettävistä evästeistä saat tietosuojaselosteestamme.