Metsänreunuspenkin rajaaminen turveharkoilla

turveharkkoreunus
Turveharkkoreunus sopii erittäin hyvin metsänreunaan, luonnonkivien seuraan.

Eilen oli pitkästä aikaa kunnon puutarhapäivä. Tänä syksynä on jäänyt tosi vähän voimia puutarhapuuhiin mutta nyt oli perjantaina poikkeuksellisen rauhallinen työpäivä joten lauantaina heräsin virkeänä kauniiseen aamuun. Kolmen kiven penkki on odotellut kohennusta jo vuosia ja jossain vaiheessa oli mielessä jo poistaa koko penkki. Paikka on rutikuiva ja kaikki perennat joita olin alueelle laittanut kukoistivat hetken ja nuutuivat sitten joko pois tai kituuttivat henkihieverissä. Jo aiemmin nostelin penkistä vielä pelastettavissa olevat taimet ruukkuihin. Palloesikot vielä jätin koska ne ovat kuitenkin keväisin vielä kukkineet. Myös yksi kärhö ja valkokukkainen kevätkaihonkukka sekä muutama erilainen neilikka saivat jäädä ainakin toistaiseksi.

turveharkkoreunus

Komean sammalpinnan yritin alueen yläosassa säästää kuorimalla sen varovasti laattoina pois ja mullan lisäyksen jälkeen painelin laatat varovaisesti paikoilleen. Toivottavasti ne jatkavat eloaan pienestä häiriöstä huolimatta. Vaan kylläpä tuo turveharkkoreunus kohenti tuon yläosankin ilmettä kummasti. Kolmella harkolla, pussillisella havu-rhodomultaa ja muutamalla kivellä tuli paljon siistimpi kokonaisuus! Ja tietysti taas jäi ne ennen-kuvat ottamatta. Sitä on aina niin työntouhussa kun innostus iskee, että ei koskaan muistu kamera siinä vaiheessa mieleen.

turveharkkoreunus

Tässä kuvassa on kolme lempimateriaaliani! Luonnonkivi, kuorike ja turveharkko sopivat oikein hyvin yhteen. Ainoa mikä turveharkoissa ahdistaa on tietysti se, että ne ovat turvetta. Toisaalta omat ahdistuksensa sitä liittyy myös mm. betonikiviin joten tiedä sitten kumpi on pienempi paha?!

Turveharkoista on helppo rakentaa

Olen myös kovasti ihastunut turveharkkojen helppouteen rakennusmateriaalina. Ne ovat ihanan kevyitä käsitellä ja itse en yleensä joudu edes muotoilemaan niitä mitenkään sillä sommittelen jo rakennusvaiheessa harkot siten, että ne asettuvat nätisti toisiinsa ja muodot ovat tasaiset. Pienen uran kaivan aina harkkojen alle maahan ja siihen ne sitten asettuvat napakasti. Leikkaamisen olen onnistunut välttämään käyttämällä reunuksissa mukana luonnonkivimuuria. Ne helpottavat rakentamista mutta tuovat minusta myös kivaa vaihtelua ja lisäävät luonnollisuutta, mikä sopii hyvin metsäpuutarhan luonteeseen.

Kolmen kiven penkkiin kuuluu myös neljäskin kivi, suuri sammalkivi.

Tästä kuvasta näkee hyvin, kuinka kuivaa tuossa onkaan. Sammalkiven edustalla kituuttava päivänliljakaan ei ole kukkinut enää vuosiin. Täytynee siirtää vielä sekin muualle ja miettiä mitä tuohon kokeilisi seuraavaksi. Kuvasta oikealle jää erittäin hyvinvoiva kelta-alpi kasvusto, se taitaa kasvaa vaikka miten surkeissa olosuhteissa.

kuivuutta kestävät katajat

Kun mietin maksaruohojen lisäksi eniten kuivuutta kestäviä lajeja tulee heti mieleeni kalliollamme kasvavat luonnonkatajat. Olen myös erittäin onnistuneesti istutellut erilaisia katajia kallion reunamille ja kymmenessä vuodessa niistä on tullut oikeinkin komeita yksilöitä. Joten ei ollut vaikeaa päättää turvautua tässäkin tilanteessa aiemmin luotettaviksi todettuihin katajiin. Ostin yhden harokatajan ja kaksi kääpiökatajaa `Green Carpet`. Harokataja oli minulle täysin uusi tuttavuus joten nähtäväksi jää lunastaako se paikkansa luottokatajien joukossa. Kasvin nimilappu ei kertonut onko mahdollisesti kyseessä hidaskasvuinen lajike `Nana` mutta voisin arvella olevan.

harokataja
kääpiökataja

Katajien lisäksi valitsin alueelle yhden mysteeritaimen jonka nimi ei ollut koskaan selvinnyt. Kasvi on tullut taimistolle jostakin arboretumista jonne se on jo 1900-luvun alussa tuotu meren takaa Ameriikasta asti. Kasvin tausta oli niin mielenkiintoinen ja löytämäni yksilö niin persoonallisen muotoinen, että päätin kokeilla. Täytyyhän istutuksessa yksi mysteerikin aina olla mukana! Ihastuin kyllä jo kyseiseen kasviin siinä määrin, että mietin hakevani loputkin taimet ja istuttavani ne kauhurinteeseen, sen kuivimpaan ylärinteeseen. Voisivat sopia siihen kivasti!?

Syysistutuksia perennoista ja penkissä edelleen ilahduttavat kesäpäivänhatut

Samalla kun hain harkot ja mullat kolmen kiven aluetta varten, tarttui mukaani myös komeat haltiankukat (x Heucherella). `Sweet Tea` lajike pääsi yhdessä komeiden mehikasvien kaveriksi sinkkisankoihin. Vaikka kuinka ihastunkin joka syksy marjakanerviin, syklaameihin yms. kausikasveihin niin lopulta yritän kuitenkin pidättäytyä niiden ostolta ja satsata mieluummin kasveihin joilla odotettu elinikä on pidempi kuin kausikasveilla. Siirrän istutukset maahan sitten kun talvi tekee tuloaan ja hyvin usein saan keväällä löytää elossa olevat, hyvinvoivat kasvit jotka jatkavat eloaan puutarhassa. Keijun- ja haltiankukat voi myös talvettaa astioissaan kellarissa ja keväällä ne lähtevät jo hyvissä ajoin puskemaan uutta kasvustoa.  Mehikasvien säilymisestä kellarissa minulla ei ole vielä kokemuksia.

syysistutus

Vaikka tänään näyttää ilma kovin sateiselta niin haluaisin kuitenkin päästä jälleen mylläämään puutarhaan. Jokunen kasvi odottaa istuttamistaan ja tukemistakin tähän aikaan vuodesta riittää. Oneksi ihan kaikki kasvit eivät sateissa kuitenkaan lakoa, erityisesti tällä hetkellä iloa tuottavat suloiset kesäpäivänhatut, Rudbeckia `Sahara`, jotka aloittivat kukintansa jo heinäkuussa.

kesäpäivänhattu

Kaunista sunnuntaita ja uuden viikon alkua!

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

P.S Täältä löydät lisää ideoita istutusalueiden rajaamiseen.

14 Comments

  • Hienosti turveharkot istuvat penkkiin.
    Käytin turveharkkoja ensimmäisen kerran noin 6-7 vuotta sitten ja edelleen ne ajavat asiansa. Ihmeen kestävää materiaalia. Itse asiassa tämä postauksesi tuli hyvään aikaan, sillä olin tyystin unohtanut turveharkot, joita voisinkin käyttää parin penkin reunustamiseen. Kiitoksia jälleen kerran!

    • Harkot ovat ihmeen kestäviä. Nyt on minulla uutena kokeilussa, kuinka trimmeröinti reunuksen tyveltä mahtaa toimia. Täytyy vaan käyttää sitä ohjainrautaa apuna, ettei räpsi harkkoja rikki siimalla👍

  • Turveharkot ovat oiva apuväline, itsellä tosin ei ole kokemusta mutta kun on nähnyt kuvia miten niitä on käytetty niin hienoja ovat olleet kaikki.

    • Ne on siitäkin kivoja, että sammaloituvat nopeasti ja sulautuvat siten aina vaan paremmin kasvien lomaan. Sopivat hyvin metsäpuutarhaan ja tontin laidoille vaan mihinkään modernin kivitalon yhteyteen ei ehkä niinkään😊

    • Onpas kiva kuulla💚 En ole itse nähnyt sitä koskaan isoksi kasvaneena joten vähän epäileväisellä mielellä sen hankin. Nimi saa aikaan mielleyhtymän, missä kataja harottelee vähän minne sattuu😂

  • Mysteerikasvisi voisi olla suikerotuhkapensas, johon tulee pienet valkoiset kukat. Kiva kasv!

    • Itse arvelin että voisi olla Cotoneaster apiculatus, cranberry Cotoneaster jolle en löytänyt suomenkielistä nimeä Ella Rädyn nimistöstäkään. Laitoin kyselyn taimistolle mutta en ole vielä saanut vastausta minkä värinen kukinta tällä on. Jos se on vaaleanpunainen niin silloin se voisi olla tuo apiculatus.

  • Oisko se mysteerikasvi joku tuhkapensas, Cotoneaster? Niitähän on useampi matala. Kivikko-, sulka-, suikero-, siirotuhkapensas.

  • Turveharkkoja minäkin olen käyttänyt jossain jo vuosia sitten ja hyvin ovat kestäneet. Haltinkukat on ihania ja tuo sinkkiämpäri sopii hyvin istutuksiin. Syksy tekee tuloaan ja kukkivat harvenee joten ihaillaan mitä vielä on tarjolla. Sinulla kesäpäivänhatut on vielä hyvin voimissaan.

    • Hatut tosiaan porskuttaa mutta eilen katselin, että niissä ei ole enää pörriäisille kait mitään syötävää. Kaikki hyörivät valtavaksi kasvaneiden tähkäverbenoiden kimpussa 🙂 Onneksi vielä on paljon kukkimattomiakin jäljellä. Syklaamit vasta nousee ja ihan viimeisenä sitten syysmyrkkyliljat ja syyskrookukset. Toivottavasti tulee pitkä ja lämmin syksy.

  • Olet oikeassa:turveharkot sopivat hyvin tuohon! Ne ovatkin kivoja. Mökkipihallanikin noille olisi käyttöä.

    • Mökkipihalle nämä tosiaan sopivat erityisen hyvin. Toki sinne sopii myös luonnonkivi ja mikseipä ihan lautareunuksetkin.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.