Kastele viisaasti

Kasvit kukoistavat, kun ajoitat kastelun oikein ja tiedät, miten erilaisia kasveja kastellaan. Veden laadulla ja lämpötilallakin on väliä.

Tunnista kuivuuden merkit

  • Seuraa kasvien lehtien asentoa. Täydessä nestejännityksessä lehdet ja kukat sojottavat yläviistoon. Huomioi, että kasvi voi nuokkua myös liiallisen kastelun takia!
  • Tunnustele multaa sormella. Kuiva multa tuntuu lämpimältä, kostea viileältä. Paina sormi riittävän syvälle multaan.

Seuraa säätä ja huomioi kellonaika

  • Kastele pilvisellä säällä tai sadepäivänä. Auringon paahteessa vesisuihkusta noin kolmannes haihtuu ilmaan.
  • Kastele helteillä aamuvarhaisella tai iltamyöhään, jolloin vettä haihtuu vähiten.
Kastele suuret alueet suihkuttamalla. Mansikkamaa kannattaa kastella aamulla, jolloin aurinko ja tuuli kuivattavat lehdet päivän aikana. Harmaahomeen riski kasvaa, jos kasvusto jää yötä vasten märäksi. Nurmikkoa voi huoletta sadettaa myös illalla tai yöllä.
Basilika tarvitsee säännöllistä kastelua. Liian vähäinen kastelu aiheuttaa lehtien kitkeröitymistä ja aikaistaa kukintaa.

Kastele oikein

  • Kastele harvakseen, mutta niin perusteellisesti että kasvualusta kastuu koko juuriston syvyydeltä. Anna vettä yhdellä kastelukerralla 10 litraa neliömetrille, kun kasvit vasta itävät tai taimettuvat. Myöhemmin kasvukaudella sopiva kerta-annos on 30 litraa neliölle.
  • Levitä vesi tasaisesti koko juuristoalueelle. Vain yhdeltä puolelta kastellun kasvin juuristosta tulee epäsuhtainen. Satoa tuottavat kasvit ovat erityisen riippuvaisia tasaisen kosteasta maasta sadonkorjuuseen saakka. Kun vedensaanti on epätasaista, retiisi ja salaatit kitkeröityvät, juurekset ja keräkaali halkeilevat ja salaatti ja pinaatti saattavat kukkia.
  • Suuntaa kasteluvesi maahan kasvien juurelle. Jos lehdistö jää märäksi yötä vasten, harmaahomeen ja muiden sienitautien riski kasvaa.
  • Kasvimaalla valuta vesi pienille taimille rivivälivakoihin tai isommille riviin kullekin taimelle.
Anna kasteluveden lämmetä saavissa ennen kastelua.
Kastele aina mieluiten maahan kasvin tyvelle.

Vedellä on väliä

  • Tarkkaile veden lämpötilaa. Liian kylmä tai kuuma vesi hidastaa kasvua. Vesijohtovesi ja etenkin porakaivovesi on yleensä kylmää, kun taas sadevesi on tavallisesti melko lämmintä ja hapekasta.
  • Älä käytä kasteluun pintavettä, jos siinä on sinilevää tai vesistöön on päässyt likavettä. Jos veden haju tai väri epäilyttää, älä kastele sillä ravintokasveja.
  • Mökillä pesemisestä, siivoamisesta ja keittiöstä tulevaa harmaata jätevettä voi hyödyntää nurmikon ja koristekasvien kasteluun. Johda harmaavesi aina maahan, jolloin se suodattuu kasvien käyttöön. Älä päästä harmaavettä suoraan vesistöön tai johda sitä lähelle juomavesikaivoa. Valitse fosfaatittomia pesuaineita.
  • Merivettä voi käyttää kasteluun tilapäisesti, jos suolapitoituus on korkeintaan 0,5 %. Esimerkiksi Turun saaristossa suolapitoisuus 0,6 % ja Vaasan saaristossa 0,4 %. Parhaiten satunnaista kastelua merivedellä sietävät: hedelmäpuut, kaalit, punajuuri, pinaatti, ruohosipuli ja useimmat nurmiheinät.

Nurmikko pitää yökastelusta

  • Aloita nurmikon sadetus kahden viikon poudan jälkeen. Älä odota että heinä alkaa kellastua, sillä kellastumaan alkanut heinä vihertyy vasta viikon parin kuluttua kastelusta. Sadeta illalla tai yöllä niin, että koko juuristoalue kastuu.

Puuvartiset juovat runsaasti

  • Kastele vastaistutettuja puita ja pensaita säännöllisesti, kunnes ne ovat juurtuneet ympäröivään kasvualustaan. Perusteellinen kastelu kerran, pari viikossa riittää. Maan pitää kastua koko juuriston eli noin 30 sentin syvyydeltä. Annostele pensaiden taimille kerralla noin 20 litraa ja puiden taimille 20–40 litraa vettä. Määrä riippuu kasvin koosta, lajista, kasvualustan syvyydestä ja maalajista.
  • Ohjaa vesi suoraan juuristoon upottamalla istutuskuoppaan pätkä salaojaputkea, jonka toinen pää jää maanpintaan. Täytä putki soralla ja peitä putken pää tiheäsilmäisellä verkolla. Kasteluvesi ja lannoitteet on helppo lorottaa putkeen.
Laajalla nurmialalla kannattaa käyttää sadettimia.
Kasteluputki helpottaa istutettujen puiden kastelua.

Kesäkukkien ja hyötykasvien vedentarve vaihtelee

  • Janoisia kesäkukkia: Ahkeraliisa, hortensiat, lobeliat, lumihiutale, orvokit, petuniat, torenia ja verenpisarat.
  • Kuivankestäviä kesäkukkia: Amppeliolkikukka, amppelirusokki, hopealanka, hopeavillakko, hopeayrtti, pelargoni, piiankieli, portulakka, samettikukka, tulikruunu ja tähkälaventeli.
  • Janoisia hyötykasveja: Basilika, kaalit, kurkut, kurpitsat, pinaatit, salaatit, tomaatti ja pensasmustikka.
  • Kuivaa kestäviä hyötykasveja: Ajuruoho, iisoppi, mäkimeirami ja karviainen.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.