Marjakuusiaidan istuttaminen — alueita rajaava vihreä seinämä

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Vihdoinkin olen aloittanut puutarhan rakentamisessa sen vaiheen joka olisi pitänyt tehdä heti ensimmäiseksi. Istutin nimittäin puutarhaan ensimmäiset pensasaidat marjakuusesta. Olen kyllä istutellut monenmoisia puita ja pensaita vuosien aikana mutta ne kasvavat siellä sun täällä. Ainoastaan ruusuaidanne kasvimaan laidalla on ollut selkeä yritys rajata hyötytarha tiealueesta. Sielläkin on kuitenkin sekaisin erilaisia pensasruusuja, hortensioita ja syreeniä. Olen siis ollut varsinainen sekaistuttaja.

kukintaa-lammen-rannalla-mamasgarden

Vaan kaikki muuttui kun olimme joulun aikaan Hernepensaskujanteen Johannan kanssa Mustion linnan alueella retkeilemässä ja näin siellä maailman kauneimman marjakuusiaidan. Joulukuisessa lumettomassa harmaudessa tuo aita loisti kauniin vihreänä ja huoliteltuna. Ihastuin välittömästi<3 Aloin etsiä tietoa marjakuusista ja vierailin Kaisaniemen kasvitieteellisessä kuvaamassa pensaita.

Maan muokkaus ja kasvualustan parantaminen

Huolellinen tutustuminen kasvisukuun kannatti sillä minulla ei ollut ennestään minkäänlaista kokemusta marjakuusista. Toki tiesin niiden myrkyllisyydestä ja siitä, että viihtyvät varjossa mutta siihen se sitten jäikin. Itselleni tuli esimerkiksi yllätyksenä, että marjakuuset suosivat kalkkipitoista maata. Tonttimme on jo ennestään kalkkipitoinen mutta koska talven tuhkat olivat vielä käyttämättä niin lisäsin tuhkaa muokkauksen jälkeen melko reilusti. Vähän jännitin olisiko maa jo sulanut mutta pelko osoittautui turhaksi. Maa lammikon luona alapihalla oli ihanan muhevaa ja helppoa muokata. Poistin nurmikon ja hyödynsin palaset paikkailuihin toisaalla puutarhassa. Tein vaosta noin 50-60 cm leveän ja reilun lapion piston syvyisen.

[columns_row width=”half”]
[column]

maanmuokkaus-mamasgarden
Huolellinen maanmuokkaus ennen istuttamista on tärkeää.

[/column]
[column]

talven-tuhkat-mamasgarden
Marjakuuset pitävät kalkitusta kasvualustasta.

[/column]
[/columns_row]

Marjakuusi ei pidä talvimärkyydestä joten tein istutusalueen pieneen kohopenkkiin. Omaa lehtikompostia oli vielä jäljellä kahden kottikärryllisen verran joten sekoitin sen ja tuhkan alkuperäisen maan kanssa. Jos ei tuo kasvualusta kelpaa marjakuusille niin sitten ei mikään.

lehtikompostia-maanparannus-mamasgarden
Oman puutarhan lehtikompostin äärellä luonnon kiertokulku on käsin kosketeltavissa.

Maa oli niin kuohkeaa, että tuntui järkevältä hieman tiivistää sitä ennen istutusta. Märkää tai savista maata en olisi lähtenyt tiivistämään mutta nyt tuntui tarpeelliselle hieman talsia maata alaspäin jotta taimet saisi heti alkuunsa hyvän maakosketuksen. Talsimisella voidaan myös todeta, että maa ei tule jatkossakaan painumaan kuopalle sillä ajan kanssa se kuitenkin vielä tiivistyy jonkin verran.

maan-tiivistaminen-mamasgarden
Tiivistämisen jälkeen istutusalue jäi vielä sopivasti koholle.

Marjakuusen taimien istuttaminen

Olin varannut projektiin taimia kaikkiaan 20 kappaletta mutta ihan kaikkia en saanut millään mahdutettua lammikon edustalle. Taimia mallailtuani jäi kuusi taimea yli kuten olin hieman salaa toivonutkin :) Niille löytyi paikka kasvihuoneen edustan liuskekivialueen reunasta. Hyötytarhan alue on aurinkoisempi kuin tuo lammikon vierusta mutta maa on kuohkeaa ja kosteaa joten jospa taimet sielläkin menestyisivät. Toki molemmissa paikoissa taimet tarvitsevat kevättalvella suojakseen säkkikankaat jotka ajattelin tilata mittaansa leikattuina kangaskaupasta.

pensaiden-istutus2-mamasgarden

Istutin taimet aika lähekkäin jotta ne kasvaisivat nopeasti kiinni toisiinsa. En mittaillut välejä vaan luotin silmämääräiseen tarkkuuteen. Lammikon alueen kaartuvassa penkissä se olikin huomattavasti helpompaa kuin suorassa kasvihuoneen luona. Suorassa rivissä pienikin ero taimien väleissä korostui heti ja mallailuun meni vähän pidempi tovi. Taimet oli lopulta tosi nopeasti istutettu kun kasvualusta oli muokattu valmiiksi. Itse taimet olivat todella hyvälaatuisia eivätkä juuret kiertäneet yhtään ruukussa. En muistanutkaan miten upeita taimet voivat olla näin keväällä kun enimmäkseen olen istutellut syyspuolella ostettuja taimia.

Istutusten kattaminen lehdillä ja kuorikkeella

Perinteiseen tapaani katoin istutukset lopuksi sanomalehdillä ja kuorikkeella. Paljas multapinta on niin herkkä kuivumiselle ja rikkaantumiselle, että kattaminen maksaa vaivansa nopeasti takaisin. Kastelua ei tarvitse ihan niin paljon ja se on helpompaakin kuin paljaalle multapinnalle joka kuivuessaan imee huonosti vettä. Marjakuusten kanssa kastelun tärkeyttä korostetaan jopa sen muutamana ensimmäisenä istutuksen jälkeisenä vuotena. Sitten kun taimi on kunnolla juurtunut voi kastelua vähentää.

[columns_row width=”half”]
[column]kattaminen2-mamasgarden[/column]
[column]kattaminen-mamasgarden[/column]
[/columns_row]

Pienemmät lehdet mahtuivat hyvin taimien väleihin ja paksut hesarit poikittain alueen sivuille. Onneksi olin säästänyt koko talven sanomalehdet!

Ja nyt kun istutukset on tehty alkaa leikkaamisen pähkäileminen. Tällä herkellä olen sillä kannalla, että annan taimien nyt rauhassa juurtua ja leikkaan ne ensimmäisen kerran vasta elokuussa. Tai jos en ihan sinne asti malta odottaa niin sitä ennen korkeintaan vain vähän lyhennän pisimpiä oksia jotta ne lähtisivät haaroittumaan.

marjakuusen-uusi-kasvu-mamasgarden

Enkä ole ihan vielä päättänyt muotoakaan mitä tavoittelisin. Kasvihuoneen viereisessä suorassa aidassa pyrin noin metrin korkuiseen laatikkomalliin mutta lammen vierustan kaarevassa aidassa on mielessä useita vaihtoehtoja. Aaltoilevasta tasaisesti nousevaan tai laskevaan mutta sivuiltansa aina suoraan. Toivon, että viimeistään ennen elokuuta muoto hahmottuisi mielessäni sellaiseksi kuin sen haluaisin. Hankalia päätöksiä tällaiset :)

Mitä muotoa sinä lähtisit tuollaisessa kaarevassa aidassa tavoittelemaan?

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  1. Aivan hurrrrrjan kaunis aidanne tuosta tulee, sillä paikka vaikuttaa täydelliseltä juuri marjakuusille. Erityisen vaikuttava on tuo kohopenkki, ja sen kattaminen lehdillä ja kuorikatteella! Saatte varmaan kuorikateainestakin omasta pihasta?

    Mitä tulee aidanteen muotoilun ehdotelmiin, niin luulen, että koska penkki itsessään kaartuu kauniisti lammen muotoa mukaillen, leikkaisin sen itse ihan laatikkomallisesti – mahdollisesti yläosan ”kantta” pyöristäen? Jos yläreunaan kovasti hakee aaltomaista vaihtelua, niin pelkään että siitä tulee vähän Tårta På Tårta, niinkuin ruåtsalainen sanoo… Plus tulee mieleeni, että mahtaako aidanteen kohtalaisen lyhyt pituuskaan mahdollistaa kahta aaltoa enempää?

    Mutta sen mukaan tietysti pitää toimia, minkä juuri sinun silmäsi sanoo näyttävän kauniilta. Hih, minun silmissäni tuo aidanne on nyt jo herkullisen kaunis ja ihana!!! <3

    • Hei kiitos paljon kommentistasi! Totta tosiaan tuo aidan lyhyys ei kyllä puolla aaltoilevaa muotoa. Olen jo vuosia ihaillut Westersin puutarhan aaltoilevaa hernepensasaitaa mutta sepä onkin tosi massiivinen ja pitkä ja sen vuoksi niin upea ilmestys.
      Tasainen siis mutta kuuselle päin ehkä vähän nouseva?! Ja saahan sen nousun sitten pois jos kyllästyy

  2. Aivan ihana aita! Marjakuusiaidat ovat niin upeita. Oma visioni tyssäsi siihen, kun hankin kennostollisen pistokkaita, istutin je kasvamaan, ja peurat kävivät syömässä kaikki paitsi kaksi. Tämä tuli täysin puskista, mutta ei pitäisi luottaa jonkun kasvin myrkyllisyyteen – syöväthän ne jouluruusut ja näsiänkin. Niinpä aita jäi toteutumatta ja pihalla on nyt kaksi ympärivuotisesti verkotettua marjakuusta, joista ehkä jonakin päivänä kasvaa topiaareja… Joten nautin nyt kaksin verroin sun kauniista aidasta!

    • Nämä tosiaan ovat peurojen herkkua☹️ Joudun joka talvi aitaamaan tuon lammikon edustan kun lapset laskevat siihen suuntaan mäkeä (jos on vaan lunta) joten siksi rohkenin tätä istuttaa. Myös kasvihuoneen viereinen pensasrivistö on aidattava sillä elukat käyvät usein hyötytarhassa syömässä mitä kasvimaalle on talveksi jäänyt ja samalla tietenkin rouskuttelisivat marjakuusetkin, murr. Toisaalta olen ihmetellyt jo vuosia kun japaninruusukvitteneitä ei syödä vaikka niiden sanotaan olevan jänisten herkkua. Minulla on kunnon rivistö niitä Marjamäellä ja ovat saaneet olla täysin koskemattomia. Ehkä marjakuusetkin säästyvät?!

  3. Oi, tämä tuli kuin tilauksesta, sillä minullekin saapuu ensi viikolla marjakuusia, joista teen kaksi pientä aitaa. Sinun tuleva aitasi näyttää todella lupaavalta, varmasti pidempänä aitana tuosta kaarevasta muodosta tulee ihana. Ehkä minäkin jättäisin aallot pois, mutta itse tietenkin näet luonnossa livenä asian paremmin. Upea varmasti joka tapauksessa :).

    • Oi sepäs hauska sattuma, päästään yhdessä ihmettelemään marjakuusten kasvua
      Alan myös kallistumaan aallottomaan muotoon ihan jo siksikin, että sen leikkaaminen on varmasti haastavampaa kuin suoran. Korkeintaan pientä nousua kuusen suuntaan, ehkä?!

  4. Ihanan tositoimissa olet ollut jo pitkään. Marjakuusiaita on ihana. Luulen, että marjakuusiaita selkeydessään ja sekaistutukset iloisuudessaan ihanasti täydentävät toisiaan. Leikkaamisesta en oikein osaa sanoa, mutta luulisin, että pitäytyisin aika helpossa ja yksinkertaisessa juuri sen selkeyden takia, mihin kuvittelen sun ihastuneenkin. Niissä on myös ihana vihreän sävy .

    • No totta, molempia mahtuu ja selkeyteen tosiaan ihastuin Täytyy vaan miettiä jotakin systeemiä miten leikata aidat mahdollisimman tarkasti koska suorassa näkyy niin helposti kaikki vinoudet. Ehkäpä joku lanka tai mittatikku avuksi?!

  5. Hyvännäköösiä taimia ja sopiivat tuaho ku nakutettu. Alueesta tuloo hiano. Mullon pari marijakuusta, joita en ny peitelly. Saa nähärä ruskuaavakko. Non jo aika vanhoja, mutta silti.

    • Minä myös vähän jännitän noita taimia kun eivät ole vielä juurtuneet ja heti ollut näin alkuun kovin aurinkoisia päiviä. Voisi vaikka jo viikolla hakea sitä säkkikangasta jos löytäis jostakin

  6. Tuosta tulee hieno, ihailin kyllä jo toisella puolella olevaa lumikellojen rypästä, miten voikaan olla kaunis. Itse en tekisi aidan suhteen mitään kikkailuja vaan ehkä pieni pyöristys yläosasta ja rinteen kaarta myötäilevä muoto.

    • Lumikellot kilkkaa vielä hetken mutta pian ovat ohi kukkineita. Nyyh, taas saa vuoden odottaa niiden kukintaa. Voisinkin muuten lähteä tästä istuttamaan ne tammikuussa kotiutuneet uudet taimet, tulisi vähän tilaa kasvihuoneeseen
      Kiitos mielipiteestäsi leikkaamisen suhteen Olen itsekin nyt kallistumassa yksinkertaiseen ja selkeään muotoon.

  7. Hei!
    Estäiskö lampaanvillatuput marjakuusen oksiin estämään peurojen vierailua aidalla. Hirvet pysyvät pois mökkimme koivuista ja muista herkuista?

    • Tämä olisi varmasti kokeilemisen arvoinen juttu Villan avulla kauniita pensaita ei tarvitsisi peittää pois näkyvistä usein melko rumilla varjostusverkoilla. Nyt sain kuitenkin äidiltäni suuren palan säkkikangasta jolla meinasin peittää ainakin lyhemmän aitani kasvihuoneen vieressä. Laitoin jo valmiiksi maahan kasvitukia joiden päälle heitän kankaan.

    • Kiitos kysymästä, ihan mukavalle näyttävät. Juuri niitä eilen katselin, että uutta kasvua on kivasti alkanut tällekin kaudelle tulemaan. Leikkaan ne varmaan sitten elokuussa niin tuuheutuu taas kasvu. Voisinkin ihan pienen postauksenkin niiden kuulumisista tässä viikonloppuna kirjoitella ja vaikka samalla vähän lammikon viilentäviä kuulumisiakin näin helteen keskelle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt