Keskikesää Kauhurinteessä

Niin se on vain aika vierähtänyt ja ollaan jälleen yhdessä vuodenkierron taitekohdassa. Huumaava ja kiireinen alkukesä on takana ja nyt on aika hidastaa ja nauttia tästä keskikesän runsaudesta kaikessa rauhassa. Ja hidastaa on täytynyt jo ihan näiden helteidenkin takia. Yksinkertaisesti ei vain pysty puuhailemaan samalla tahdilla, lämpötilan kohotessa yli +25 astetta. Riippumatto on viety lammikon rannalle ja siellä suunnittelen tänäänkin ottavani pienet päiväunet. Onneksi eilinen oli hieman viileämpi päivä ja sadekuurokin saatiin palaneen nurmikon avuksi. Olen tosi kiitollinen jokaisesta millistä mikä puutarhaan satoi mutta lisääkin voisi tulla. Jospa helteet toisivat mukanaan edes jokusen ukkoskuuron jossain vaiheessa.

Vaan mennäänpä sitten könyämään Kauhurinteeseen ja sen kuulumisiin. Alueen rakentamisen aloitin syksyllä 2019. Vieläkin on istutukset osin vajavaiset ja joitakin menetyksiäkin on matkan varrella tullut. Varsinkin talvi 2021 oli hankala ja Kauhurinteessä yläreunan jalokurjenpolvistakin kuoli useita. Nyt olisivat jäljelle jääneet kasvaneet jo jakoikään joten voisi yrittää saada yläreunaan täydennystä. Vielä tuolloin 2019 oli suunnitelmissa yläreunaan kuusiaita mutta onneksi se vaihtuikin lennosta säleikköaitaan joka toteutettiin omena- ja päärynäpuilla. Säleikköaidan tuoreet kuulumiset löydät täältä.

Jalokurjenpolvi on kasvilahja Linnunlaulun puutarhasta.
Parhaiten kasvaneista säleikköpuista saa jo maistiaisia.

Kauhurinteessä vaihtelevaa kasvillisuutta

Koska istutuksia on tehty vähitellen ja suurelta osin itse siemenestä kasvattamalla, on rinteen kasvillisuus vasta kehittymässä. Pitkän rinteen matkalta löytyy myös haastavaa kuivaa varjoa, joka on edelleen paikoitellen kasvittamatta. Saniaiset näyttäisivät siellä viihtyvän joten saattaa olla, että siirrän sinne kokeilumielessä joitakin luonnonsaniaisiakin.

Erilaiset puuvartiset ovat lähteneet tosi kivasti kasvuun. Sateenvarjojalavasta näyttäisi muodostuvan alueen kuningatar ja erilaiset hortensiat ja kirjavalehtinen kanukka näyttävät myös viihtyvän. Samaa ei voi sanoa kirjavalehtisestä köynnöshortensiasta. Se jurottaa ties kuinka monetta kesää jo.

Kirjavalehtinen köynnöshortensia ei ole vielä päässyt kasvuvauhtiin.
Perinteinen köynnöshortensia sen sijaan luikertelee jo ylärinteen puolelle, mikä oli tarkoituskin.

Kauhurinteen oikeaan reunaan on kerääntynyt joitakin keltaisia kasveja. Keltaisten sipulikukkien ja onnenpensaan lisäksi siellä kukkii parhaillaan suloinen nappileinikki, Ranunculus acris ’Flore Pleno’ .

Nyt tulikin mieleeni, että tuonne keltaiselle puolelle sopisivat ihanasti myös kullerot. Nekin ehtisivät kukkia ennen kuin alueen valtaavat vaaleanpunaiset pioniunikot ja juuri istuttamani syysvuokko.

Kauhurinteen kestävät pionit

Kuten meidän puutarhassa yleensäkin, niin myös Kauhurinteessä on usein vaivana kuivuus. Vaan pionit eivät siitä ole moksiskaan. Olen vuosien myötä ihastunut niihin yhä syvemmin, huomattuani niiden kestävyyden. Ne kestävät kuivuuden lisäksi talvet ja tuholaiset, myyrätkään eivät niihin koske. Tänä vuonna ei ole vielä yhtään uutta pionia rinteeseen hankittu mutta syksyllä olisi aika sijoittaa ensimmäinen oma siemenkylvöjen seurauksena kasvanut taimierä puutarhaan. Varmasti niistä osa päätyy myös Kauhurinteeseen.

Jatkossa istutan vähemmän näitä superkerrottuja pioneja.

Viime vuosina olen istuttanut erityisesti hieman yksinkertaisempia pioneja ja ilokseni huomannut, kuinka ne ovat kovasti myös kimalaisten mieleen. Niitä aion suosia jatkossakin, jos nyt sitten vielä joskus päädyn uusia pioneja hankkimaan. Tämä kausi mennään kyllä pitkälti edelleen siementen ja ystäviltä saatujen jakopalojen kanssa. Kulukurini on pitänyt mielestäni oikein hyvin, vain ihan muutamia kasveja olen ostanut.

Ja ehdottomasti aion jatkossakin istuttaa pionien ympärille kaikenlaisia muitakin perennoja. Niiden kauneus tulee mielestäni paljon paremmin esille yksittäisinä, kuin pelkkien pionien massaistutuksina. Sanotaan etteivät ne pitäisi muista kasveista ympärillään. Tietysti ihan välitön juurakon ympäristö on hyvä pitää paljaana jottei liiallinen kosteus aiheuta ongelmia mutta muuten pionit tulevat oikein hyvin toimeen hillitysti leviävien kasvikamujensa kanssa.

Kukan muodoista nykyinen ehdoton suosikkini on suloisen kuppimainen tai oikeammin kai lotusmainen ’Cytherea’. Sen kirkasta sävyä on valkoisen tavoin hankala saada kuvaan oikeana mutta luonnossa se on upea ilmestys.

Tämän kaunokaisen myötä toivottelenkin kaikille lukijoilleni oikein ihanaa juhannusta. Nyt on aika nauttia työmme hedelmistä ja pysähtyä hetkeksi ihailemaan kasvien kauneutta.

  1. Täältähän löytyi ilokseni ’Cytherea’. Hankin sellaisen viime syksyn viimeisistä aleista mutta se ei vielä tänä vuonna kuki. Olipa ihana nähdä sen kukka, tosi kauniin värinen ja mallinenkin. Toivottavasti saisitte vettä helteen vastapainoksi. Meilläkin sää näyttäisi vihdoin poutaantuvan yli vuorokauden mittaisen, melkein yhtäjaksoisen sateen päätteeksi. Ihanaa juhannusta!

    • Oi tuollaisista sateista saa täällä kesäisin vain haaveilla. Sen verran ripsautti, että vähän pintamaa kastui. Varmaan nurmikko ainut jolle toi pientä helpotusta. Ja tietysti myös tarhuri nautti täysillä viileämmän päivän antamasta energiasta💚
      Sattuipas kivasti, että sinulla juuri tuo kyseinen pioni hankittuna. Nyt vain peukut pystyyn, että olet saanut oikean lajikkeen👍

  2. Hiano tua nappileinikki, vaikka keltaane mikää lempifäri ookkaa. Enoo koskaa nähänykkää. En nii kauhian kauvaa oo pionien kans värkännykkää, mutta oon kans huamannu niiren kestävyyren. Keväällä olin varma, että osa piooniista on ottanu hatkat, mutta niin ne vaan nousi. Myähemmin ku muut, mutta kuitenki. Nuppuja vähä vähemmä ku enne, mutta kukiivat kuitenki. Hyvää jussia!

    • Sama täällä, vasta siedätän itseäni keltaiselle💛
      Kukinta kyllä pioneillakin vaihtelee ja siihen vaikuttaa varmaan myös paljon millaiset olosuhteet taimilla on ollut edellisenä kasvukautena. Tykkään niissä myös siitä, että kun istuttaa syksyllä suuria juurakoita niin ensikukinnan näkee yleensä jopa jo ensimmäisenä kesänä😍
      Pian on juhannus juhlittu ja elellään kesäkuun viimeisiä päiviä. Kyllä se aika niin rientää….

  3. Ihania kukkia ja kiinnostavaa lukea kauhurinteen kehityksestä.
    Hyvää juhannusta!

    • Kiitos samoin💚 Minustakin oli vallan ihanaa käydä pitkästä aikaa lukemassa ja katselemassa mitä Saaripalstalle kuuluu. Olin lentää yllätyksestä pyrstölleni kun näin sen sinun saunarakennuksen. Mikä helmi siitä onkaan kuoriutunut😍

  4. Sama havainto, pionit kestävät hyvin kuivuutta. Kullero kestää kuivuutta todella huonosti, tuntuu kuivuvan kokonaan pois pidempien kuivien jaksojen aikana. Mukavaa juhannusta.

    • Kiitos, hyvä huomio tuosta kullerosta. Tuskinpa se sitten sopiikaan Kauhurinteeseen, siellä on sille varmasti liian kuivaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt