Kauhurinteen kohennus — alareunan kivimuuri syksyllä 2019

Tammelan kauhurinne on ollut ihan kauhea koko kymmenvuotisen olemassa olonsa ajan. Sen yläreunaan on pitänyt jo iät ja ajat istuttaa kuusiaita ja viime talvenakin sitä jälleen suunnittelin. Onneksi aitaa ei kuitenkaan ole vielä istutettu sillä nyt on tarkoitus uudistaa koko rinne samalla kertaa ja aita olisi ollut vain tiellä.

rikkaruohorinne-mamasgarden
Lähtötilanne on mitä haastavin.

Rinteen kesyttäminen ei tule olemaan ihan helppoa sillä lähtötilanne on valtoimenaan kasvava rikkaruohottunut rinne, jossa kasvaa vuohenputken lisäksi jo taantumaan päin olevaa villivatukkoa. Kaikki puuvartiset kaivoin rinteestä pois nyt syksyllä ja olipa sinne kasvanut myös yksi kaunis saniainenkin ihan itsestään. Puuvartisissa oli yksi todella hyvänmakuisia marjoja tekevä mustaviinimarja jota en myöskään ollut istuttanut. Mistä lie tullut? Punaviinimarjan taimet heitin kompostiin mutta tuon mustaviinimarjan istutin toisaalle ja toivon sen selviävän siirrosta. Täytyisi muistaa sitten keväällä kastella sitä.

[columns_row width=”half”]
[column]kivimuurin-perustukset-mamasgarden[/column]
[column]sadevesiputki-mamasgarden[/column]
[/columns_row]

Kun olin saanut kaivettua kasvit ja siirrettyä säästettävät kivet syrjään, alkoi seuraavaksi rinteen alaosan muurin perustusten kaivaminen. Kaivaessa vastaan tuli putken pää joka oli lähtöisin talon pohjoispuolen rännikaivosta. En halunnut jättää putkea laskemaan vesiä muurin alle vaan jatkoin putkea ja kaivoin sen kauemmas metsän reunaan. Putki oli kymmenessä vuodessa kerännyt suulleen melkoisen tukon koivunsiemeniä ja muuta roskaa joten hyvä nyt kun sen pääsee helposti aika ajoin rassaamaan puhtaaksi!

Kaivoin jonkin verran maata pois ja täytin kaivannon lopuksi maanrakennuskankaalla ja sepelillä. Sepeliä menikin tuohon enemmän kuin aluksi luulinkaan ja tulevana keväänä taitaa olla sitten edessä uuden kasan hankkiminen jotta saan muurin taaksekin vielä sepeliä toimittamaan salaojan virkaa. Myös ainakin pari kuormallista multaa olisi tarkoitun pudottaa ylhäältä käsin muuria vasten. Talon molemmista päädyistä on mahdollista tuoda kuorma-autolla multa aivan rinteen yläosan lähelle. Onneksi siis kuusiaitaa ei vielä ole!

kivimuurin-rakentaminen-mamasgarden

Kiviä tilasin yhteensä kahdeksan lavaa ja niistä meni tasan puolet tuohon alaosaan. Muuri on rakennettu kylmäladonnalla ilman minkäänlaisia laasteja. Syksyn aikana nakuttelin liuskekiviä  kivikiilan avulla sopiviksi ja hiljalleen kivipalapeliä pelaamalla kivet löysivät paikkansa. Kiilan avulla tein etupäässä kivistä sopivan kokoisia kiiloja, joiden avulla koitin saada isommat kivet vaakaan. Joissain kohdin jälki ottaa vähän silmään. Heti jos liuske ei ole ihan suorassa se näkyy ikävästi. Vatupassin jouduin unohtamaan kuitenkin alkuunsa sillä sen verran epätasaisia kiven päälliset kuitenkin olivat, että omat silmät näkivät lopulta parhaiten. Oli myös yllättävän hankalaa yrittää saada kiviä limittäin niin, että pystysaumat olisivat olleet erikohdissa. Lopullinen korkeus on vielä hakusessa ja muuri saattaa vielä hieman nousta kunhan saan sen taakse sepeliä ja maata. Ainakin päällinen täytyy yrittää saada tasaisemmaksi kiilaamalla ylimmät kansikivet edes suunnilleen samaan korkeuteen. Toisaalta olen ajatellut kasvittaa muurin päällisen osittain sen yli roikkuvilla kasveilla joten pienet epätasaisuudet korkeudessä tuskin lopulta haittaavat.

Jäljellä olevien kivien sijainti on edelleen hieman epäselvä. Olen miettinyt puutarhaystäväni visioiden pohjalta tekeväni ylärinteeseen lyhyempiä muurin pätkiä mutta rinteen jyrkkyys asettaa omat haasteensa. Vaan tällä hetkellä on päällimmäisenä ajatus edetä homma kerrallaan ja miettiä rauhassa miten loput kivet laitetaan. Kaivelin jo hieman jonkinlaisia vakoja rinteeseen mutta tajusin, että sehän oli ihan turhaa kun multa tulee ja peittää ne kuitenkin.

kivimuuri-mamasgarden

Nyt projekti seisoo ja odotan rauhassa kevättä ja uutta maata. Päällimmäiseksi on tarkoitus jälleen kerran levittää suuria pahveja ja kuorikatetta. Jospa uusi maakerros ja nuo katteet ainakin hieman hidastaisivat rikkaruohojen kasvua. Tarkoituksenani on kitkeä sitten katteiden päälle nousevat rikat heti alkuunsa pois aivan kuten kellarin alueella tein tänä kesänä. Kitkentää täytyy vain jatkaa tehokkaasti muutaman kasvukauden ajan ja lisätä tarvittaessa pahvia ja kuoriketta. Kitkentää helpottamaan on kyllä pakko suunnitella rinteeseen jonkinlaisia huoltopolkuja tai pengerryksiä mutta sitä mietin tosiaan tarkemmin vasta sitten kun maatäyttö on paikoillaan.

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  1. Aikamoinen urakka, mutta varmasti kannatti ja jatkossa vain paranee. Ajan kanssa siitä tulee kaikkea muuta, kuin kauhurinne. Tuollainen liuskemuuri on hieno ja luonnollisemman näköinen. Joskus on hyvä, etteivät projektit etene toivotussa aikataulussa. Ideat muhivat ja jalostuvat. Olisi kuusiaidan istuttaminen ollut turhaa työtä. Aiotko pitää rinteen kuorikatteella, vai onko tarkoituksesi jossain vaiheessa täyttää se kokonaan kasveilla? Valuuko kuorikate ja mullat rankkasateessa alas, kun rinne näyttää aika jyrkältä?

    • Tuota valumista olen itsekin pelännyt mutta uskalsin tämän rinteen kimppuun nyt käydä kun kellarin kumpukin on pysynyt jokseenkin kuosissaan eikä isoja valumia ole siihen syntynyt vaikka paikoin on varmasti yhtä jyrkkä kuin tuo kauhurinnekin. Ja hiljalleen sitten kun/jos saan rikkaruohot taltutettua niin varmasti tuo rinnekin täyttyy kasveilla ja niillä lopuilla kivillä mitä on jäljellä. Jollakin tavalla ne on tarkoitus tuohon kaikki käyttää.

  2. Oi, kivimuurit ovat ihania! Varmasti sinulla on haasteita tuon rinteen jyrkkyyden kanssa, mutta on mielenkiintoista seurata, miten käännät tämän haasteen voitoksi. Todella suuri urakka, mutta kuten Between totesi, aika antaa idean jalostumiselle mahdollisuuden :).

    • Kivirakkaus on ikuista Jyrkkä se tosiaan on mutta hitusen onneksi loivenee kun alareunaa saa tuon muurin avulla nostettua. Ja katsotaan josko saisin kunnollisia perustuksia kaivettua sitten tuonne ylemmäs vielä niille erillisille muurin pätkille tai huoltopoluille. Niitä myöten voisi sitten paremmin könytä rinteessä kitkemässä kuin vuorikauris konsanaan

    • Niin jotenkin sitä aina vaan innostuu uudestaan ja uudestaan vaikka välillä olen rypenyt ihan pohjamudissa. Elämä on kummallista ja huonosta muistista on myös ollut minulle paljon hyötyä. Sitä unohtaa niin nopeasti rankat projektit ja ryntää pian uuteen vaikka hetki sitten vannoi, että ei yhtään isoa projektia enää. No onneksi tämän kanssa ei ole mihinkään kiirus ja budjettikin asettaa omat luonnolliset viivästyksensä.

  3. Ompa ihana kivimuuri! Rinteen jyrkkyys kyllä tuaa rutkasti lisää haastetta.

    • Kiitos ja niin se tuo mutta jospa se siitä jotenkin kesyyntyisi. Onneksi pahin jyrkkyys on vain rinteen toisessa päässä eikä koko matkalla.

  4. Näin jyrkät rinteet ovat vaikeita paikkoja pitää siistinä.
    Kokemusta nimittäin on tälläkin mäellä. Monet maanpeittokasvit ovat olleet pelastajia, kunhan ovat ensin juurtuneet ja kasvaneet peittäviksi.
    Luulen, että kauhurinteestäsi syntyy vielä jotain aivan upeaa ja koko puutarhan katseenvangitsija.

    • No sehän se. Meillä on tuolla toisellakin puolella taloa myös melkoinen rinne ja siinä on nurmikon ajajalla hurjan näköistä taiteilua. Siellä sitten odottaa seuraava rinne kasvittamista kunhan tämän saa valmiiksi. Sinne olen haaveillut talon alkuajoista lähtien pengerryksiä jykevillä kivipaaseilla. Varmaan täytyy alkaa lottoamaan

  5. Aikamoinen rinne sinulla on kesytettävänä tuossa. Kivimuuri on hieno, vaikka vaatiikin silmää ja taitoa saada se tukevaksi ilman laastia. Jyrkkyys tuo vielä mukavasti lisähaastetta. Minä huomasin, että ainakin pahvilaatikkopahvi pehmenee liian nopeasti ja rikkaruohot pääsevät puskemaan helposti sen läpi. Olenkin siirtynyt paksumpaan kerrokseen sanomalehtiä ja lisäksi rikkinäisiä lakanoita ja mattoja. Niitäkin on kyllä turhan vähän tarpeeseen nähden käytettävissä :D Kiva nähdä, millaisen tuosta teet. Tsemppiä rinteen rakentamiseen!

    • Jep, kyllä oikeastaan ihan hirvittää Kitkemään en aio ryhtyä, jotenkin täytyy yrittää vaan kasvua tyrehdyttää. Rinteen molemmat päät ovat olleet vuorenkilvellä jo vuosia ja siellä on rikkojen kasvu selvästi hillitympää ilman alun kattamistakin. Minulla taas on pahvista ja kuorikatteesta hyvät kokemukset, lähinnä pahvien raoista vain puskee rikkaa. Aika ajoin toki olen uusinutkin pahvi/kuorike kerroksia mutta oikeastaan aika harvoilla alueilla. Kuitenkin kun saa alueelle vähitellen mieleisen kasvituksen niin se auttaa sitten tosi paljon ja kun varjoisuuskin lisääntyy niin rikat vähenee. Ja ohi kulkiessani nyppäisen aina rikan sieltä toisen täältä, eihän se työ lopu koskaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt