Ihan hullu idea syntyi aamuyön tunteina — tahtoisin espalierin

Kun kerroin ideastani puutarhaystävälleni hän totesi, että vappuna voi puutarhuri näköjään humaltua myös omista suunnitelmistaan! Niinpä, ei tässä mitään kuplivaa tosiaan tarvitse kun päänsä saa pyörälle ihan vain omista haaveista. Ja kuten aiempienkin suurien suunnitelmien edessä, tunnen aluksi suurta voimattomuuden tunnetta. Tällä kertaa projekti ei vaatisi niinkään kovin suuria fyysisiä ponnisteluja kuten lammikon tai kellarin rakentaminen. Lähinnä mietityttää, että oppisinko kuitenkaan leikkaamaan ja sitomaan puita kauniisti, luomaan elävän taideteoksen kauhurinteen partaalle?

Kuinka idea jalostuu ja kasvaa?

Kuten nousuhumalaan kuuluu, lähdin tietysti heti idean saatuani hakemaan suurella innolla tarkempaa tietoa aiheesta. Aluksi kahlasin Pinterestin kuvamaailmaa ja tein aiheesta oman kansion Mamman puutarhan Pinterestiin. Kansioon keräsin henkeäsalpaavan kauniita aitoja jotka oli toteutettu etupäässä erilaisilla omenapuilla. Voisiko tuossa kauhurinteen yläreunassa joskus kasvaa yhtä kaunis aita kuin noissa Pinterestin haavekuvissa?

[columns_row width=”half”]
[column]

uutta-multaa2-mamasgarden — Vappu on kulunut haaveillessa ja uuden mullan kärräämisessä kauhurinteeseen.

[/column]
[column]

espalierin-paikka-mamasgarden — Olisiko tässä vapaa paikka muotoonleikatulle omenapuuaidalle?

[/column]
[/columns_row]

Olen menneinä vuosina kaavaillut tuohon kauhurinteen partaalle kuusiaitaa ja nyt kevättalvella piirsin suunnitelmiin polveilevaa aidannetta erilaisista matalista havupensaista. Kuitenkin noiden havupuiden kohdalla on koko ajan mietityttänyt, että onko paikka sittenkin liian aurinkoinen tai harsuuntuvatko havut kuitenkin talon puolelta itsensä aiheuttamaan varjoisuuteen? Juuri talolta päin kun on etupäässä aidan katselusuunta. Lisäksi on mietityttänyt erikoisempien havujen kallis hinta sekä niiden suojaus kevätahavalta. Toki hedelmäpuutkin maksavat mutta espalier aidassa käytetään mahdollisimman pieniä taimia joiden ei ole tarvinnut vielä edes välttämättä haaroittuakaan. Lisäksi on mietityttänyt tilan kapeus. Talon ja rinteen väli on kapeimmillaan vain muutaman metrin joten aita ei saisi olla kovin leveä. Tätä pelkoa ei tulisi voimakkaasti muotoon leikatussa aidassa samalla tavalla kuin esimerkiksi vuosien mittaan väkisinkin paisuvassa havuaidanteessa. Omenapuille paikka olisi mitä suotuisin ja leikkaamisen avulla valoa pääsisi myös talon puolelle jolloin puut voisivat kukkia ja ennen kaikkea tehdä satoa suoraan terassin edessä, käden ulottuvilla. Miten huumaava ja suorastaan humalluttava haavekuva!

espalier-mamasgarden — Haavekuva (puun muoto standart espalier) Bixabaysta.

Suunnitelmia mahdollisen toteutuksen varalle

Ja kun ideaa on tarpeeksi pyöritellyt mielessään, perustellut sen järkevyyttä niin itselleen kuin työnjohtajallekin, alkaa vimmattu opiskelu ja perehtyminen kyseisten aitojen rakentamiseen. Minkä muodon valitsisin? Helpoin lienee paljon käytetty cordon, missä puut istutetaan vinottain 45 asteen kulmaan. Ehkäpä sittenkin vakasuoraan kasvavat oksat (standard espalier) senkin uhalla, että lopulliseen muotoon kasvattamisessa ja sadon saamisessa kestää pidempään. Olisiko Belgian fence sittenkin liian haastava muoto? Mikä muoto sopisi parhaiten terassin voimakkaan pystylaudoituksen kaveriksi?

Ja tietysti tarvitaan erityisen tukevarakenteinen ja vahvoin vaijerein varusteltu aitarakenne. Vaijereissa on hyvä olla myös kiristysmahdollisuus huomioituna! Aidan taakse täytyy muistaa jättää tarpeeksi tilaa leikkausten hoitamiseen ja olisiko järkevää asentaa sinne jopa ihan liuskekivet joiden päältä hoitoleikkaukset olisi mahdollista hoitaa tukevalta alustalta käsin?

Niin paljon on vielä kysymyksiä ilman vastauksia. Siispä jätetäänkin nyt haave hautumaan ja jatketaan huomenna mullan kärräämistä rinteen alaosaan. Vielä on noin puolet 18 kuution kuormasta kärräämättä :) Ja mikäli laskuhumalan iskiessä idea alkaa tuntumaan kuolleena syntyneeltä, haudataan hyvin hautunut haave visusti muiden mahdottomien haveiden viereen. Joskus, vasta vuosienkin päästä saattavat haudatut haaveet nousta takaisin pintaan ja jopa toteutuakin.

Mistä sinä haaveilet juuri nyt?

Julkaistu 2.5.2020

Keijunkukkanen sanoo:

2.5.2020 13:05

Ihana hullu idea! <3 Katselin noiden omenapuuaitojen kuvia ja inspiroiduin kovasti. Itse haaveilen tällä hetkellä myynnissä olevasta, isoja remontteja kaipaavasta, hieman kartanomaisesta talosta. Halvalla lähtisi, mutta hommaa olisi hurjasti. Sen pihapiiriin sopisi oikein hyvin omenapuilla aidattu hyötytarha… Toivon haaveesi toteutuvan! Ihanaa toukokuuta! <3

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  2.5.2020 14:19
  
  Ooh, sinä pistit kyllä nyt paremmaksi! Olisipa huimaa saada olla kartanon rouvana Itsekin vuosia haaveilin vanhan talon kunnostamisesta mutta sitten kun löytyi tämä tontti niin se oli menoa sillä sekunnilla
  
  Vastaa
Saila sanoo:

2.5.2020 14:23

Eihän tuo yhtään mahdottomalta kuulosta! Ihana ajatus, paljon parempi kuin havuaita :-)

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  2.5.2020 18:49
  
  Kiitos kannustavista sanoistasi Katsoin juuri yhden YouTube-videon jossa ohjeistettiin leikkaamista, eiköhän tällä kokemuksella jo voisi polkaista projektin käyntiin
  
  Vastaa
Navettapiika sanoo:

2.5.2020 15:04

Ei pöllömpi irea! Olis erikoone, komia ja kapia.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  2.5.2020 18:55
  
  Komeudesta en menisi takuuseen mutta ainakin se tosiaan olisi erikoinen. Yritin huhuilla kokemuksia yhdessä Facebookin keskusteluryhmässä mutta ilmeisesti tuollaisia aitoja ei paljoakaan ole suomalaisissa kotipuutarhoissa kun kukaan ei ainakaan vielä äsken ollut jakanut kokemuksiaan. Täytyy kait se kokeilla edes ja jos on ihan karmean näköisiä niin istutan siihen sitten puiden tilalle vaikka rivin viiniköynnöksiä ja saavat ne kiipeillä niissä vaijereissa.
  
  Vastaa
Erja Hinkkanen sanoo:

2.5.2020 16:04

Sammatin emäntäkoulun ( tai siis Lönnrot-opiston) pihassa oli puutarhakoulun aikaan minun mielestäni matala aita, joka oli tehty taivutetuista omenapuun taimista. En tiedä, onko siitä enää mitään jäljellä.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  2.5.2020 18:58
  
  Oi olisikohan se vielä siellä?! Mietin eilen kuumeisesti paikkaa missä olisin päässyt kuvaamaan edes yksittäistä säleikköpuuta mutta että Sammatissa mahdollisesti kokonainen aita. Kiitos vinkistä
  
  Vastaa
ilona winebridge sanoo:

2.5.2020 19:16

ei ollenkaan mahdoton unelma, jos kuka, niin Sinä Minna kykenet sen myös toteuttamaan:))

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  3.5.2020 08:06
  
  Voi kiitos Ilona kauniista ja kannustavista sanoistasi
  
  Vastaa
vaaleanvihreää sanoo:

2.5.2020 19:48

Ihana haave! Ja ihan toteutettavissa. Joskus parhaimmat ideat syntyvät juuri noin.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  3.5.2020 08:12
  
  Mietinkin, että olinko ehkä nähnyt unta tuollaisesta aidasta vai mistä ihmeestä sain tuon ajatuksen herättyäni mieleeni?! En mielestäni ollut edes edeltävinä päivinä aktiivisesti miettinyt kauhurinteen istutuksia vaan keskityin suunnittelemaan perustustöitä, mullan tilaamista ja sitten sen levittämiseen liittyviä haasteita. Kyllä ihmisen aivot ovat sitten ihmeellinen elin
  
  Vastaa
Katja/Päivänpesän elämää sanoo:

2.5.2020 21:14

Kyllä, aivan mahdottoman hieno haave! Ei muuta kuin tekemään aitaa omenapuista, siitä tulee upea eikä ole kuitenkaan liian sulkeva niin kuin esimerkiksi kuusiaita olisi.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  3.5.2020 08:14
  
  Totta, tuossa on tärkeää säilyttää näkymät pellolle jotka perinteinen kuusiaita saattaisi ajan kanssa tukkia. Toisaalta voihan siinä käydä niinkin että näkymät peittää riukuuntuneet omenapuut
  
  Vastaa
Elina/Linnunlaulu sanoo:

3.5.2020 00:43

Mikä ihana innostus! ❤️❤️ Havuaitaa, ainakaan kuusiaitaa, en minäkään tuohon kannata. Liian sulkeva ja aikaa myöden tosi leveä. Ja voi tosiaan olla, että varjon puolelta harsuuntuisikin. Mulla on yksi leikattu kuusi, jolle on käynyt juuri niin.
Muistankohan yhtään oikein, että olet joskus sanonut, että et suunnittele tai että et osaa suunnitella puutarhaa. Sinähän suunnittelet oikein olan takaa . Sun päässä syntyy suuria ideoita!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  3.5.2020 08:16
  
  Hih, sanoisin että en suunnittele suunnitelmallisesti Ideoita vain pompsahtaa jostakin. Tällä kertaa mietin, että olinkohan saanut vihjeen unessa kun ajatus tuli päähän heti heräämisen jälkeen?!
  
  Vastaa
  - Elina /Linnunlaulu sanoo:
    
    4.5.2020 00:44
    
    No semmonen minäkin oon, että en osaa enkä edes tykkää suunnitella. Mutta ideoita syntyy ihan itsestään. Mulla ideat tulee melkein aina puutarhatöitä tehdessä. Tosin ne on kyllä yleensä aika pieniä ideoita tyyliin ”ton siirrän tonne”. Tai sitten ne ovat laatua ”ton paikan vielä valloitan”. Tämä sun idea oli aika ihanan iso ja elegantti.
    
    Vastaa
    - Minna sanoo:
      
      4.5.2020 07:03
      
      Katsotaan nyt sitten saanko tämän toteutukseen asti Työnjohtajakaan ei onneksi teilannut ideaa joten toivoa on saada kaveria aidan rakentamiseenkin
      
      Vastaa
Minna / Hiidenkiven puutarhassa sanoo:

3.5.2020 12:20

Mikä ettei! Olisihan se hieno eikä varmasti joka puutarhassa tule vastaan samanlaista. Siitä vain toteuttamaan! Jos menee pieleen, niin pääseehän siitä aikanaan eroonkin.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  4.5.2020 06:59
  
  Noin olen itsekin ajatellut. Siinä on sitten valmis aita laittaa vaikka villiviinit kasvamaan pitkin vaijereita
  
  Vastaa
pioni sanoo:

3.5.2020 20:03

Ihana idea, ei muuta kuin toteuttamaan!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  4.5.2020 07:01
  
  Ihan varmaksi en ole vieläkään päättänyt alkaako toteutus mutta aika todennäköisesti kyllä. Vielä on perustustyöt kesken joten hyvin aikaa pohtia vaihtoehtoja.
  
  Vastaa
Kari Stenberg sanoo:

4.5.2020 11:50

Minulla on pähkinäpensas aidanteita. Tuon omenapuuaidanteen sijaan mitenkä olisi vaikka pihlaja aidanne? Tammiaidanteestakin on ollut puhetta. Punalehtiset ovat tarvittaessa väriläikkä.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  4.5.2020 17:55
  
  Onko sinulla siis pähkinäpensas leikattuna ja sidottuna säleikköön aidaksi? Vapaasti kasvavana pähkinäpensas tulisi varmasti aivan liian korkeaksi ja peittäisi näkymät pellolle. Tontin reunoilla meillä kyllä kasvaa pähkinäpensaita ihan luonnostaan ja yhden punalehtisen olen istuttanut lammikon rannalle. Myös vahvakasvuisen tammen pakottaminen muotoonleikatuksi tuntuu hieman vieraalta ajatukselta (olen kyllä nähnyt pyöreään muotoon leikattuja tammia Tammisaaressa ) mutta pihlaja voisi ehkä mennäkin ainakin riipalliseksi vartettuna
  
  Vastaa
Kari Stenberg sanoo:

4.5.2020 18:49

Tuo tammiaita leikattiin vuosittain ja lehvästöä on kerrottu käytetyn myös vihtana. Pähkinäpensas on muotoon leikattu aita Vaasassa. Omastani olen säännöslellyt vain korkeutta. Pihlaja on varsin sitkeä ja ei piikkejä. Punapähkinää voisi laittaa tietyin välein.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  5.5.2020 09:43
  
  Tosi mielenkiintoista, kiitos näistä vinkeistäsi! Meillä kasvaa tosiaan luontaisesti noita molempia niin voisin jossain kohdin kokeilla myös muotoonleikkausta
  
  Vastaa