Blogi Mama’s garden Keittiötarha Puutarhanhoito Katetta kasvimaalle Kuivuus on ollut yksi niistä asioista, mikä varmasti jää mieleeni tästä kesästä 2018. Heinäkuu oli helteinen ja tulikuuma mutta onneksi ei sentään täysin sateeton kuitenkaan. Jännä nähdä millainen syksy tästä vielä muodostuu. Jatkuuko helteet ja miten saadaan virvoittavia sateita, vai saadaanko ollenkaan?! Edellisen kesän latva-artisokista yksi sitkeä sissi talvehti kasvimaalla ja nyt se pukkaa ensimmäistä kukkaansa. Tämän kevään taimista ei varmaankaan ennätä enää tulla mitään, niin myöhään sain ne vasta istutettua. Mutta tämä yksikin taimi antaa minulle suurta iloa. Olen useana vuonna toivonut, että nämä kasvit talvehtisivat, sillä olen kuullut sen olevan mahdollista täällä eteläisessä osassa maatamme. Ja nyt se sitten tapahtui! Ajatuksena on ollut jatkossa talvettaa juurakoita maakellarissa mutta taidanpa kuitenkin jokusen jättää myös paikoilleen kasvimaalle. Ilman katteita eivät olisi kyllä valkosipulit, eivätkä mitkään muutkaan kasvit tänä kesänä kasvimaalla pärjänneet. Olen nyt toista kesää käyttänyt kasvimaalla katteita ja eron kyllä huomaa. Ensimmäisenä siinä, ettei kitkentää ole juurikaan tarvinnut tehdä! Jo edellisenä kesänä kasvimaalle levittämäni ylivuotinen kuivaheinä suojasi kasvimaata talven ajan ja sitä on vieläkin runsaasti jäljellä. Mitään rikkaruoho-ongelmaa siitä ei siis kasvimaalle ole koitunut niin kuin alussa vähän pelkäsin. Päin vastoin, rikat ovat olleet lähes yhden käden sormin laskettavissa. Toki kesän kuivuuskin on varmasti vaikuttanut mutta uskon katteen vaikuttaneet vielä enemmän. Pahimpaan voikukkien siemenaikaan ei nurmisilppua kerätty mutta nyt uskalsin sillä kuitenkin peitellä vielä paljaita alueita kasvimaalla. Kauhukseni kyllä havaitsin silppua levittäessäni, että se sisälsikin nyt tuhansia ja taas tuhansia koivun siemeniä. Nähtäväksi jää miten siementen kanssa käy, saadaanko jatkossa korjatakin kasvimaalta porkkanan sijaan talven takkapuut :) [columns_row width=”third”] [column][/column] [column][/column] [column][/column] [/columns_row] Katoin keväällä jopa perunapenkkien välit kuivalla heinällä ja peruna kasvoi myöhäisestä istutuksesta huolimatta vallan hienosti. Katteen alla kosteus säilyi rutikuivien jaksojenkin yli. Sain huomata perunoita istuttaessamme, että myös kastemadot viihtyivät heinäkatteen alla. Vaikka ensimmäinen poutajakso oli kestänyt yli kuukauden, oli katteen alla vilkasta. Toki havaitsin myös muutaman myyrän kolon, joka onkin tähän asti ainoa huomaamani negatiivinen puoli katteiden käytössä. Kate antaa talvella myyrille oivallisen suojan talvehtia. Siitä syystä taidankin jatkossa keskittyä käyttämään enemmän tuoretta nurmisilppua, joka maatuu paljon kuivaa heinää nopeammin. Viime syksynä istutetun omenapuun juurialueen suojasin heti keväällä nurmisilpulla ja taimi onkin kasvanut hienosti vain muutamalla kastelulla. Nurmisilppua tosin ei voi enää näin elokuussa antaa kasveille joiden on tarkoitus hiljalleen alkaa valmistautumaan talven tuloon. Mutta kesäkukille ja esimerkiksi kasvimaan reunassa kasvaville daalioille voi huoletta heitellä nurmisilppua edelleen. [columns_row width=”half”] [column][/column] [column][/column] [/columns_row] Myös köynnöspinaatti sai keväällä juurilleen nurmisilppua, jonka turvin se kasvoi koko kesän. Nyt se toimii kuin elävänä katteena avokompostille jonka seinää vasten se kiipeää. Ihanaa elokuun alkua kaikille lukijoilleni. Nyt nautitaan kesän kasvattamasta sadosta ja tankataan vielä valoa talven pimeiden aikojen varalle. Share to: facebook Share to: twitter Share to: pinterest Julkaistu 1.8.2018 Avainsanat hyötytarha hyötyviljely kateviljely köynnöspinaatti latva-artisokka peruna talvivalkosipuli Kommentoi Lue kommentit (7) Kunnon postaus oikeasta aiheesta! Itse olen käyttänyt aina katetta sekä kasvimaalla että kukkapenkeissä, sillä siitä on oikeasti hyötyä. Tänä kesänä varsinkin katteen edut ovat tulleet todella hyvin esille. Sen lisäksi että ruohosilppukate lannoittaa, parantaa maan rakennetta ja vähentää kosteuden haihtumista, se myös varjostaa maan pintaa eli pitää maan viileämpänä ja siitä kasvit ja madot pitävät. Meillä on käytetty myös voikukan, apilan ja ratamon siemeniä sisältävää ruohosilppua eikä siitäkään pahaa rikkaruoho-ongelmaa ole tullut. Ja meillähän siis nurmikolla kasvaa enemmän rikkaruohoja kuin nurmiheinää :D Pintaan jäävät siemenet pölisevät tuulen mukana samalla lailla kuin ympäristöstäkin ja ne vähät, jotka itävät, on helppo nyppäistä pieninä pois. Meillä käytännössä kaikki kate ehtii maatua syksyn aikana, joten myyrillekään ei jää talveksi tunnelinkaivuupaikkoja. Kuivaheinää en ole kokeillut, enkä taida kokeillakaan, kun kerroit tuosta mahdollisuudesta! Mukavaa elokuuta! Vastaa Kiitokset kivasta kommentistasi! Mukavaa kuulla ettei nurmisilpunkaan siemenet aiheuta mitään mittavaa ongelmaa rikkaruohojen muodossa Perennapenkkeihinkin olen nyt toista vuotta tuota silppia laittanut ja hyvin on sinnekin tosiaan passannut. Tosi näppärää myös peitellä silpulla vielä istuttamista odottavia alueita. Kuivan heinän etu näyttäisi olevan sen hidas maatuminen. Ja voihan se tosiaan olla, että myyriä olisi joka tapauksessa katteesta huolimatta kuten Elina tuossa kommentissaan pohtii. Vastaa Kiva lukea blogiasi jälleen. Toivottavasti on kaikin puolin hyvä loma ollut sinulla. Kivan kun olet innostunut kateviljelystä. Meilläkin käytetään runsaasti nurmisilppua kasvimaalla. Nurmikkoa en säästele yhtään, vaan sitä on riistetty aina koko kasvukauden ajan, kaikki 25 vuotta. Sitten kun en enää levitä kasvimaalle, niin loppukesän silput kerään uusien penkkien tekoon. Silpussa olevia siemeniä en ole sen kummemmin miettinyt, varmasti niitä silpussa on paljon, koska meidän nurmi ei ole hienoa nurmikkoa, vaan voikukka on valtalaji. Joskus on käynyt niin, että loppukesästä katetuille alueille ilmestyy pieniä hentoja voikukan taimia. Käsillä tai haralla vaan silput nurinniskoin eli siis kääntää silppukerroksen, niin sinne kuolevat. Ei tarvitse nyppiä. Koivuntaimet eivät ole koskaan silppukasassa itäneet, vaikka varmasti siementä löytyy. Voi olla, että katteet kiinostavat myyriä, mutta itse olen kyllä tullut siihen tulokseen, että myyriä kiinnostaa myöskin se, kun maa on pehmeää ja hyvää. Meillä alkuunsa kun oli tosi tiukka savi, niin ei ollut myyriä, vaikka katetta käytettiin. Nykyään vesimyyrät ovat aivan raivostuttava riesa. Sitä myötä ovat tulleet, kun maa on pehmentynyt mukavaksi kaivella käytäviä. Katteet on tietysti omalta osaltaan parantaneet maata pehmeämmäksi. Samoin kasvimaan ovat löytäneet kontiaiset. Tyhjän päällä joutuu kaiken viljelemään, niin isot tunnelistot on maan alla. Meillä kasvimaa ja puutarha ovat kaukana naapureista ja muista puutarhoista. Pitkään oli aika, että juuri mitkään tuholaiset eivät olleet tänne metsän keskelle löytäneet. Toisin on nyt, kun täällä on jo pitkään oltu ja viljelty. Välillä meinaa oma innostus lannistua kaikkien tuholaisten kanssa. Kaikenlainen torjunta on näistä hommista tylsintä ja kurjinta, enkä sitä yhtään jaksa tehdäkään (paitsi harsoja käytän). Vastaa Hienoa kuulle, että nurmea riittää ja riittää Olen sitten ihan turhaan miettinyt miten nurmen kasvun mahtaa käydä jos kaikki silppu kärrätään pois. Olen ajatellut kanankakalla alkaa ravitsemaan mikäli kasvunsa heikkenisi mutta toivottavasti voin täälläkin levitellä kakat suoraan penkkeihin Harmillisia nuo kaikki myyrät ja muut, vaan ei auta kuin yrittää elellä rinnakkain yhdessä luonnon kanssa. Minä olen ollut tosi tyytyväinen, että meillä on paljon käärmeitä jotka osaltaan auttavat hiirien ja myyrien torjunnassa Vastaa Se miten nurmi kestää silpun keräämistä riippuu maaperästä sen alla. Tällaisessa savessa kuin meillä ei näytä kärsivän. Hiekka- tai moreenimaa on varmasti ihan eri asia. Minkäslaista teidän maa olikaan? Vastaa oho, lähti nimettömänä. terv . Elina Vastaa Vastaa Peruuta vastausSähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *Nimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Lähetä kommentti Peruuta vastausNimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Mama's garden Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota. Facebook Instagram Pinterest mammanpuutarha@gmail.com Arkisto 2023 (23) 2022 (46) 2021 (54) 2020 (72) 2019 (49) 2018 (47) 2017 (68) Kategoriat Valitse kategoria Blogi Kaupallinen yhteistyö Keittiötarha Koristekasvit Metsäpuutarha Piharakentaminen Pihasuunnittelu Puutarhamatkailu Puutarhanhoito Vihersisustus Yleinen Avainsanat Valitse avainsanaa `Bougie` acis autumnalis adventtiasetelma Aeonium agave aikainen kevätkukkija amaryllis amppeli amurinpioni Anemone Anemone `Wild Swan` antiikki- ja perinnepäivät araucaria Araucaria araucana arboretum arvonta askartelu asteri auringonkukka Avoimet puutarhat avokomposti balkaninsyklaami Barnhaven betoni betoniaskartelu betonivalu Billnäsin ruukki biohiili BirdLife Suomi blogihaaste blogille logo blogitapaaminen bonsai broccoli C. coum C. hederifolium callicarpa clematis viorna cordon corydalis corydalis Craighton Blue cottage garden Crocus Crocus speciosus Cyclamen Cyclamen coum daalia daalian jakaminen daalioiden kasvatus ja hoito daalioiden talvisäilytys Dahlia Eco Weedkiller Eija`s garden Epimedium erikoisperuna esikko esikkokylvöt espalier espanjansiruetana etanoiden torjunta euroopanmarjakuusi floristi Flör Galanthus haaste haisujouluruusu hanami hankikylvöt harjateräs harokataja havutyöt hedelmäpuiden leikkaus heinäkuu puutarhassa Helleborus Helleborus thibetanus helmimarja helmivillakko helokämmekkä Helsingin kevätpuutarha messut 2017 herneenversot hiekka hirvenkieli hitsaus hoitosuunnitelma holvikatto hopearikko hortensia hortensia Wim`s Red hosta Hosta minor huonekasvit huonemänty huosiain huurteinen puutarha Hvitträsk hyasintti hyönteisverkko hyötykasvit hyötykasviyhdistys hyötypuutarha hyötytarha hyötyviljely hyötäminen höyhenpensas idänsinililja iiris ikivihreät ilmanvaihdon läpiviennit imikkä isoniittyhumala istutusalueen perustaminen istutustulppaani jalkalehti japanilainen puutarha japaninhiirenporras japaninkurjenmiekka japaninmagnolia japaninmarjakuusi japaninvaahtera joriini joulukoristeet joulukukka jouluruusu jouluvalmistelut JR Holvikellari juurekset jäkäläpuutarha jättiagaave kaalien kasvatus kaalikasvit kaariportti Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha kallio kallioketo kalliopuutarha kanelisaniainen karhunlaukka kartanon puutarha kartiomarjakuusi kastelu kasvatuskokeilu kasvien talvetus kasvien talvisuojaus kasvien väriyhdistelmät kasvihuone kasvihuoneet kasvimaa kasvivalo kasvivaras kasvualusta kate kateviljely kattaminen Kauhurinne kaupallinen yhteistyö Kauppapuutarha Sohlman kausivalot kehäkukka keijunkukka keijunmekko keittiötarha kekrijuhlat kekripukki kellarin rinne kellohyasintti kellovaivero keltainen keltapeippi kermesmarja kesäkeittiö kesämalvikki kesäpäivänhattu keto-orvokki ketokasvit ketunleipä kevät kevätesikko kevätkello kevätkukkijat kevätkurjenmiekka kevätkylvöt kevätleikkaus kevätlinnunsilmä kevätlumipisara kevätpuutarha kiinanlaikkuköynnös kiinanpioni kilpiangervo kilpihärkylä kirja-arvonta kirjakatsaus kirjopikarililja kirjosalvia Kirkniemen kartano kirppislöytöjä kirsikkaluumu kissankäpälä kiurunkannus kivi kivikko kivikkokasvit kivilyhty kivimuuri kivirakentaminen kivituhka klorofylli kodin sisustus kohopenkki koikarppi koiranhammas kokedama kolmilehti kompostilieroja kompostointi koristeheinät koristekasvit koristepensas koristeraparperi koristevalot kosmoskukka kotkansiipi koulinta krookus kuivakukat kukka-asetelma kukkakurssi kukkasipuli kultatesma Kumpulan kasvitieteellinen kuningassaniainen kuorikate kuriilienkirsikka kurjenpolvi kuunlilja kuurainen puutarha kylvökukat käsityöt kääpiökataja köynnöskaari köynnöspinaatti lahottajasieni lammikko lammikon hoito lammikon tekniikka lannoitus lantakomposti lasikupu latva-artisokan talvetus latva-artisokka led-valo lehtimulta lehtimuodot lehtiperenna lehtipistokas lehtopalsami leivonta libanoninlaukka linnan puutarha linnunpönttö lintujen ruokintaa liuskavaleangervo liuskekiven asennus liuskekivi Lohjan asuntomessut Lohjan museo loveaminen Ludisia discolor lumikello lumikellofestivaalit lumikellojen istutus lumikuningatar lumikurjenmiekka `George` lumityöt lumme luonnonalue luonnonkasvit luonnonkukat luonnonmateriaali maa-artisokka maakellari maakellarin eristäminen maakellarin ilmanvaihto maakellarin maatäyttö maakellarin perustus maakellarin routasuojaus maakellarin salaojitus maakellarin tukirakenteet maakellarin vesieristys maakellarin väliseinät maalattia maanrakennuskangas maaorkidea maaperän hoito magnolian istuttaminen maisemapuutarha maksaruoho maljakko mantsurianaralia marjakranssi marjakuusi marjakuusiaita marjamehu Marjamäki Marketanpuisto mehikasvi mehikuusi mehipuu mehiruusuke messurakentaminen Metsäpirtinmulta metsäpuutarha metsätyöt miljoonalinnunpönttöä mullanvaihto multaus muotoonleikkaus muotopuutarha muratti murattisyklaami mustaselja Mustilan arboretum Mustilan taimipäivä 2019 Mustilan ystävät mustilanhortensia Mustion Linna mykorritsa myyräjahti myyrätuhot mänty mätäslaukkaneilikka narsissi narsissitupakka naruamppeli neidonkieli neilikka niitty niittykasvit niityn hoitaminen niityn perustaminen norjanalvejuuri Nuppula obeliski Ojamon kartano oka oma metsä omenapuiden hoito omenapuu omenapuuaita onnenpensas opuntia Oristone Oriveden ruskea osterivinokas oven päällisten valaminen Oxalis tuberosa pahvikate paljasjuurinen palloesikko parsa parsakaali parsan kasvattaminen patiohortensia pehmytmesiheinä pelargoni pelargonien hoito- ja säilytys pelargoninäyttely pensasaita pensaskirsikka pensaspapu pensasruusu pensasruusujen hoito perennat perhe-elämä persianpikarililja peruna perunalajikkeet perunamaa perunan idätys perunan istutus perunan kukinta perunan taudit perustusten raudoitus perustustustyöt Piha&Puutarha-messut pihabongaus piharakentaminen piikkihärkylä pikarililja pilvikirsikka pinseeraus Pinus pinea pioni Pioni `Olga` pionien hiekkakuivatus pionien syysistutus pionin jakaminen pionin juurakko pionin luonnonlaji pionin siemenkylvö pisarakärhö pistokas pistokaslisäys pohdintoja porkkana posliinikukka potager puistolumikello puksipuu punalehtiruusu puukuitu puutarhajäte puutarhakirjoja puutarhakissa puutarhakoristeet puutarhalampi puutarhamatkailu puutarhamietteitä puutarhan kevättyöt puutarhan rakenteet puutarhan valaistus Puutarhasuunnittelu puutarhaterapia puutarhatyyli puutarhatyöt puutarhavadelma puutarhavierailu pähkinälehto päivänhattu pääsiäinen pääsiäismuna pölkkyviljely raivaussaha rauniokilkka rautapatsas rautasulfaatti Rautatienomenapuu rautavihtrilli ravintola Linnankrouvi reikätiili rikkakasvi rikkakasvien torjunta rikko rinnepuutarha rippijuhlat rotkolemmikki `Jacks Frost` rudbeckia ruiskukka Ruissalo ruska rusokirsikka ruukkuistutus ruukkukasvit ruukkupuutarha ruusu ruusuaidanne ruusukaali ruusupapu rönsytiarella salaoja salkoruusu samettiruusu sammal sammalkasvualusta sammalkranssi sammalkuusi sammalpallo sammalpuutarha saniainen scilla Scilla bifolia seinien muuraus sekaistutus seljankukkamehu shiitake siemenarvonta siemenkylvöt siementaimi sieniviljely sieniymppi sinikämmen sinipiikkiputki sinivaleunikko sinivuokko sipulien istutus sipulikori sipulikukat sisäkasvit sitruuna-ajuruoho soihtulilja sora sormivaleangervo sulkahibiskus suovehka syklaami syksy syksyi syksyinen puutarha syreeni `Annala` syysasteri syyshohdekukka syyshortensia syysistutus syyskrookus syyskukkijat syyskylvöt syyslannoitus syysleimu syysmaksaruoho syysmyrkkylilja syyspuutarha syysraparperi syystyöt syysvilja syysvuokko syötävä metsäpuutarha sähkökaapelin asentaminen säleikköaita särkynytsydän taikinamarja taimikasvatus Taimipäivä Mustilassa taimitarha taimivaihto taivukas taivukaslisäys talvensuojaturve talventähti talvi talvikylvöt talvinen puutarha talvipistokas talvipuutarha talvisia puutarhatöitä talvivalkosipuli talvivihreä tarha-adiantum tasetti terttuselja tiililattia tomaatti Tommolan tila tulipa `Brilliant Star` tulppaani tulppaanipuu tummaraunioinen tuohipesin tuohisykerö tuoksuesikko Tuoksumiekkalilja turveharkko turveharkkomuuri typistys tyrnimarja tyrnipensas tyräkki tähkäverbena tähtilumikello täpläpunalatva Unelmien viljelylaatikko unikko vadelmapenkki vadelmatarha Vakka-taimi valkoinen puutarhassa valkotäpläimikkä valkovarjohiippa valkovuokko valokuvaus vappu varjohiippa varjolehti varjopuutarha varjosontikka varjotarha verkkokori vesikasvit vierailu vieraslaji viherkasvit viherlannoitus Viherpaja vihersisustus viherterapia vihreä joulu virkkaus virvalilja vuorimänty värinokkonen väriperuna värit puutarhassa Kotipuutarhan blogit Mama's garden Minna Räisänen Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf Uusimmat Blogi Puutarhanhoito Vihdoinkin lehtimultaa omasta tehtaasta Blogi Kaupallinen yhteistyö Koristekasvit Värikäs istutusalue — angervojen ensimmäinen kesä Blogi Yleinen Puutarhakrapula — ikävä seuralainen Sinua saattaisi kiinnostaa myös: Puutarhanhoito Rakkaudesta humalaan Ajankohtaiset vinkit Syyssiivous puutarhassa Pihasuunnittelu Parhaat ruskakasvit Huonekasvien hoito Huonekasvit sisäilman puhdistajina Lataa lisää
Kunnon postaus oikeasta aiheesta! Itse olen käyttänyt aina katetta sekä kasvimaalla että kukkapenkeissä, sillä siitä on oikeasti hyötyä. Tänä kesänä varsinkin katteen edut ovat tulleet todella hyvin esille. Sen lisäksi että ruohosilppukate lannoittaa, parantaa maan rakennetta ja vähentää kosteuden haihtumista, se myös varjostaa maan pintaa eli pitää maan viileämpänä ja siitä kasvit ja madot pitävät. Meillä on käytetty myös voikukan, apilan ja ratamon siemeniä sisältävää ruohosilppua eikä siitäkään pahaa rikkaruoho-ongelmaa ole tullut. Ja meillähän siis nurmikolla kasvaa enemmän rikkaruohoja kuin nurmiheinää :D Pintaan jäävät siemenet pölisevät tuulen mukana samalla lailla kuin ympäristöstäkin ja ne vähät, jotka itävät, on helppo nyppäistä pieninä pois. Meillä käytännössä kaikki kate ehtii maatua syksyn aikana, joten myyrillekään ei jää talveksi tunnelinkaivuupaikkoja. Kuivaheinää en ole kokeillut, enkä taida kokeillakaan, kun kerroit tuosta mahdollisuudesta! Mukavaa elokuuta! Vastaa
Kiitokset kivasta kommentistasi! Mukavaa kuulla ettei nurmisilpunkaan siemenet aiheuta mitään mittavaa ongelmaa rikkaruohojen muodossa Perennapenkkeihinkin olen nyt toista vuotta tuota silppia laittanut ja hyvin on sinnekin tosiaan passannut. Tosi näppärää myös peitellä silpulla vielä istuttamista odottavia alueita. Kuivan heinän etu näyttäisi olevan sen hidas maatuminen. Ja voihan se tosiaan olla, että myyriä olisi joka tapauksessa katteesta huolimatta kuten Elina tuossa kommentissaan pohtii. Vastaa
Kiva lukea blogiasi jälleen. Toivottavasti on kaikin puolin hyvä loma ollut sinulla. Kivan kun olet innostunut kateviljelystä. Meilläkin käytetään runsaasti nurmisilppua kasvimaalla. Nurmikkoa en säästele yhtään, vaan sitä on riistetty aina koko kasvukauden ajan, kaikki 25 vuotta. Sitten kun en enää levitä kasvimaalle, niin loppukesän silput kerään uusien penkkien tekoon. Silpussa olevia siemeniä en ole sen kummemmin miettinyt, varmasti niitä silpussa on paljon, koska meidän nurmi ei ole hienoa nurmikkoa, vaan voikukka on valtalaji. Joskus on käynyt niin, että loppukesästä katetuille alueille ilmestyy pieniä hentoja voikukan taimia. Käsillä tai haralla vaan silput nurinniskoin eli siis kääntää silppukerroksen, niin sinne kuolevat. Ei tarvitse nyppiä. Koivuntaimet eivät ole koskaan silppukasassa itäneet, vaikka varmasti siementä löytyy. Voi olla, että katteet kiinostavat myyriä, mutta itse olen kyllä tullut siihen tulokseen, että myyriä kiinnostaa myöskin se, kun maa on pehmeää ja hyvää. Meillä alkuunsa kun oli tosi tiukka savi, niin ei ollut myyriä, vaikka katetta käytettiin. Nykyään vesimyyrät ovat aivan raivostuttava riesa. Sitä myötä ovat tulleet, kun maa on pehmentynyt mukavaksi kaivella käytäviä. Katteet on tietysti omalta osaltaan parantaneet maata pehmeämmäksi. Samoin kasvimaan ovat löytäneet kontiaiset. Tyhjän päällä joutuu kaiken viljelemään, niin isot tunnelistot on maan alla. Meillä kasvimaa ja puutarha ovat kaukana naapureista ja muista puutarhoista. Pitkään oli aika, että juuri mitkään tuholaiset eivät olleet tänne metsän keskelle löytäneet. Toisin on nyt, kun täällä on jo pitkään oltu ja viljelty. Välillä meinaa oma innostus lannistua kaikkien tuholaisten kanssa. Kaikenlainen torjunta on näistä hommista tylsintä ja kurjinta, enkä sitä yhtään jaksa tehdäkään (paitsi harsoja käytän). Vastaa
Hienoa kuulle, että nurmea riittää ja riittää Olen sitten ihan turhaan miettinyt miten nurmen kasvun mahtaa käydä jos kaikki silppu kärrätään pois. Olen ajatellut kanankakalla alkaa ravitsemaan mikäli kasvunsa heikkenisi mutta toivottavasti voin täälläkin levitellä kakat suoraan penkkeihin Harmillisia nuo kaikki myyrät ja muut, vaan ei auta kuin yrittää elellä rinnakkain yhdessä luonnon kanssa. Minä olen ollut tosi tyytyväinen, että meillä on paljon käärmeitä jotka osaltaan auttavat hiirien ja myyrien torjunnassa Vastaa
Se miten nurmi kestää silpun keräämistä riippuu maaperästä sen alla. Tällaisessa savessa kuin meillä ei näytä kärsivän. Hiekka- tai moreenimaa on varmasti ihan eri asia. Minkäslaista teidän maa olikaan? Vastaa