Koreanpihta

Kotipuutarhan kuukauden kasvi 1/2018

Koreanpihta on nykyisin suosituin kotipihojen pihtalaji ainakin Etelä-Suomessa, ja erityisen paljon istutetaan kääpiölajikkeita. Kauniita sinisiä käpyjä kehittyy jo nuoreen, vajaa kaksi metriä korkeaan puuhun.

Koreanpihta (Abies koreana) on kotoisin Etelä-Korean vuoristojen ylärinteiltä, jossa se on sopeutunut kosteaan ilmastoon, viileisiin kesiin ja lumitalvien paksuihin hankiin. Laji on luonnossa luokiteltu uhanalaiseksi.

Kotipihoihin istutetut puut ovat yleensä pienikasvuista, noin 5–10 metriä korkeaksi kasvavaa kantaa, mutta luonnossa tavattava kanta voi kasvaa jopa 15–20 metriä korkeaksi. Koreanpihdan latvaoksat kaartuvat viistosti ylöspäin, mikä antaa kasville itämaisen ilmeen ja jättää näkyviin neulasten puhtaanvalkoiset alapinnat. Neulaset ovat tukevat, lyhyet ja siilimäisesti harottavat. Sinisillä kävyillä on kotipihojen pikkupuissa erityisen suuri koristearvo. Koreanpihta menestyy Suomessa yleensä vyöhykkeillä I–IV.

KOREANPIHDAN KASVUALUSTA, ISTUTTAMINEN JA HOITO

Pihdat suosivat runsasravinteista, multavaa ja tuoretta maata, joten kasvualusta peruslannoitetaan ennen taimen istuttamista. Kääpiömuodoille riittää 50 senttiä syvä kasvualusta, mutta isommille pihdoille kannattaa tehdä vähintään 80 cm syvä penkki. Kalkitus on hyvä pitää maltillisena, sillä pihdat viihtyvät sekä happamassa että lähes neutraalissa puutarhamaassa. Liikalannoitusta sen sijaan on syytä varoa etenkin loppukesällä, jotta kasvu loppuu hyvissä ajoin ennen syksyä. Tuleentuneet kasvit sietävät paremmin syyshalloja ja talvipakkasia.

Hyvä istutuspaikka taimelle on varjo tai puolivarjo. Nuoret pihdat tarvitsevat noin 10 vuoden ajan verhopuuston, joka suojaa kevättalven kuivattavalta auringolta ja tuulilta. Isoksi kasvaneen taimen ympärille kannattaa poistaa heinikkoa ja raivata lisätilaa, jotta latvus saa hyvin valoa ja puu pysyy tuuheana alhaalta saakka, sillä valontarve myös lisääntyy iän myötä. Puun juurelle voi levittää noin seitsemän senttiä paksun kerroksen oksahaketta.

Pihtojen taimet kannattaa suojata hirviltä, jotka mielellään kihnuttavat sarviaan taipuisia runkoja vasten ja rikkovat kuoren tai taittavat latvan.

KOREANPIHDAN LAJIKKEITA 

Meillä myydyistä kääpiömäisistä koreanpihdoista suosituin lienee ’Silberlocke’ (yllä). Noin kaksi metriä korkea, leveän kartiomainen ja erittäin tiheä lajike menestyy vyödykkeillä I–III(IV–V).

Erityisen koristeellinen ja matala kääpiölajike on ’Icebreaker’ (yllä), jota tosin on melko harvoin saatavilla. Sen neulaset ovat kääntyneet lähes nurinpäin, jolloin alapintojen valkoisesta on tullut pääväri ja vihreä siintää vain neulasten sisäpuolelta. Lajike menestyy ainakin Etelä-Suomen lämpimillä kasvupaikoilla. Siitä myydään sekä lyhyen rungon päähän kasvatettuja minipuita että pensaita, jotka ovat epäsäännöllisen litteänpyöreitä.

’Brillant’-kääpiökoreanpihta kasvaa hyvin hitaasti noin metrin korkuiseksi. Pensas on muodoltaan litteänpyöreä.

Koristearvoltaan kiinnostavimmat uutuudet ovat kestävien pohjoisamerikkalaisten hiirenporraslajien ja monivärisen japaninhiirenportaan risteymiä, kuten hopeinen ’Ghost’. Japaninhiirenportaan pictum-muunnoksesta on valikoitu viljelyyn myös lukuisia klooneja. Tällaisia ovat muun muassa hopeanvihreät, punaruotiset ’Pictum’  ja ’Red Beauty’, violettisävyinen ’Burgundy Lace’ sekä hopeinen ’Silver Falls’.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.