Keittiötarhan tuholaiset

Ennaltaehkäise tuholaisten tihutöitä kasvimaalla istuttamalla kasveja, jotka karkottavat, houkuttavat tai harhauttavat ei-toivottuja vieraita. Opi tunnistamaan tuholaiset ja poimi vinkit kirvojen, kirppojen ja vihannespunkkien torjuntaan.

Pidä huolta kasveista

Tuholaiset iskevät ensin huonosti voiviin kasveihin, joiden voima on heikentynyt esimerkiksi veden ja lannoitteiden puutteesta tai liian kylmän tai kuuman sään vuoksi. Tauteja ja tuholaisia voi siis ennaltaehkäistä pitämällä kasvit elinvoimaisina.

Kasvukauden olosuhteet vaikuttavat siihen, miten paljon erilaisia tuholaisia puutarhassa vipeltää. Tyypillisimmät tuholaiset ovat kirvat, kirpat ja vihannespunkit. Näiden lisäksi kasveja voivat vioittaa muun muassa jauhiaiset ja ripsiäiset.

Torju tuholaisia sekaviljelyllä

Helpoin ja kaunein tapa torjua keittiötarhan tuhohyöteisiä on kasvattaa useita eri kasvilajeja vierekkäin ja lomittain. Monilajisessa keittiötarhassa tuholaiset eivät leviä niin helposti kuin vaikkapa kaalimaalla, jossa ei muuta kasva. Istuta satokasvien väleihin voimakkaasti tuoksuvia kukkia ja yrttejä, jotka hämäävät tuholaisia.

samettikukat kasvimaalla
Samettikukat karkottavat tuholaisia voimakkaalla tuoksullaan ja auttavat sienitautien torjunnassa.

Esimerkiksi samettikukat pitävät hajuherkimmät ötökät kaukana. Rohto- ja haisusamettikukan juurista erittyvä tiofeeni muodostaa ansan esimerkiksi perunaa vaivaaville ankeroisille. Juuriston tuoksuaineet houkuttelevat ankeroisia, ja kun ankeroiset tunkeutuvat samettikukan juuriin, kasvi alkaa erittää niitä tappavaa ainetta. Samettikukan sanotaan myös torjuvan maasta sienitauteja.

Kehäkukat puolestaan houkuttelevat paikalle tuholaisia syöviä leppäkerttuja ja kukkakärpäsiä, jotka harventavat muun muassa kirvakantaa tehokkaasti. Krassi puolestaan suojaa viljelyksiä etanoilta ja sipulit porkkanakärpäsiltä. Kasvimaalle kannattaa myös istuttaa aromikkaita yrttejä vihannesten sekaan. Esimerkiksi salvia, basilika ja meirami torjuvat tuholaisia tuoksullaan.

Vaali leppäkerttuja kasvimaalla. Ne syövät kirvoja ja muita ötököitä. Kerttuja voi houkutella kasvimaalle kylvämällä sinne fenkolia, korianteria, siankärsämöitä ja kehäkukkaa.

Kirvat

Kirvat ovat vain muutaman millin kokoisia, mutta niitä on Suomessa lähes 400 lajia. Kirvat voivat vioittaa lähes kaikkia puutarhan kasveja imemällä niistä nesteitä. Ne erittävät sokeripitoista nestettä, joka toimii kasvualustana sienitaudeille.

Lehtikirvat iskevät helposti chileihin ja munakoisoon.

Kirvojen torjunta

Helpoin ja nopein konsti on litistää verson pään tai lehtihangan vallanneet kirvat varovasti peukalon ja etusormen väliin. Pehmeäkuorisiin kirvoihin tehoaa myös kotitekoinen nokkosvesi. Nopean häädön kirvat saavat lisäksi kylmästä vesisuihkusta. Kirvat viihtyvät kuivissa kasvustoissa, joten kasvien sumuttaminen ihan pelkällä vedelläkin voi torjua kirvoja ennakolta.

Nokkosvesi valmistetaan liottamalla noin 1 kilo tuoreita nokkosia 5 litrassa vettä 1–2 vuorokautta. Liemi siivilöidään sumutinpulloon ja ruiskutetaan kirvoille.

Kirpat

Kirpat kiusaavat ristikukkaisia kasveja. Ne syövät lehtiin pieniä reikiä, jolloin kasvin yhteyttävä pinta-ala vähenee ja haihdutus lisääntyy. Vaarassa ovat yleisimmin kaalin ja sinapinsukuiset kasvit: kaalit, nauriit, retiisit ja rukola.

Kirppa

Kirppojen torjunta

Pienet taimet voi suojata harsolla. Tuhkan pöllyttäminen kasvien lehdille saattaa häätää kirpat, mutta liika tuhka haittaa yhteyttämistä. Nokkos- ja raparperivedellä suihkuttelu sekä viileä sää ovat hyviä kirppojen karkoittajia. Kirppojen houkuttimeksi voi myös istuttaa rivin kiinankaalia, jonka kohtalolla ei ole väliä. Kiinankaalissa viihtyvät myös kaaliperhosen toukat, jolloin kaalinlehdet säästyvät.

Tiheäsilmäinen tuholaisverkko suojaa kaalikasvit kirpoilta.

Vihannespunkit

Vihannespunkit viihtyvät kasvihuoneissa erityisesti kurkkujen vitsauksena. Ne voivat myös siirtyä paprikoille ja tomaateille. Vioitus ilmenee pieninä vaaleina pisteinä lehdillä, jotka vähitellen haurastuvat ja kuivuvat. Punkit erittävät lehtien alapinnoille seittiä, joka häiritsee kasvin yhteyttämistä. Seitin vuoksi vihannespunkkia kutsutaan myös kehrääjäpunkiksi.

Vihannespunkki imee kasvinesteitä. Vihannespunkin vioitus kasvihuonekurkulla näkyy ensin pieninä vaaleina laikkuina lehdissä. Myöhemmin lehti kuivuu ja kellastuu.

Vihannespunkkien torjunta

Vihannespunkkeja voi torjua ennalta suihkuttelemalla kasveja ja pitämällä kasvihuoneen ilmankosteus korkeana. Jos vihannespunkit iskevät, pyyhi lehtien alapinnat puhtaiksi ja suihkuta ne kosteiksi nokkosvedellä. Voit kokeilla myös biologista torjuntaa tilaamalla petopunkkeja alan liikkeistä. Vihannespunkkia torjutaan biologisesti ansaripetopunkeilla, jotka syövät sukulaisiaan hyvällä ruokahalulla. Trooppinen liman- eli voipapu (Phaseolus lunatus) erittää vihannespunkin hyökätessä haihtuvia aineita, jotka houkuttelevat petopunkkeja paikalle.

Hei tilaaja!

Lue lisää aiheesta seuraavista jutuista:

– Yhteiseloa ötököiden kanssa (nro 6/2018)

Puutarhurin pikkuvihulaisia (nro 5/2018)

Siirry tästä näköislehtiarkistoon

Kiinnostuitko?

Tilaa Kotipuutarha-lehti nyt tutustumishintaan.
Saat seuraavat 4 lehteä vain 29 €!

Tilaa nyt

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 29 €
Tilaa nyt