Vuoroviljely

Vuoroviljelyssä vihanneksien, yrttien ja yksivuotisten kukkien paikat vaihtuvat vuosittain. Pääperiaate on, että syväjuuriset, typpeä sitovat kasvit vuorottelevat viljelykierrossa matalajuuristen, typpeä kuluttavien kasvien kanssa.

Maahan kehittyy sitä monipuolisempi pieneliöstö, mitä runsaammin erilaisia kasveja viljellään. Se auttaa vähentämään maassa olevien taudinaiheuttajien tuhoja. Penkissä ei kasvateta peräkkäisinä vuosina esimerkiksi sipulikasveja tai ristikukkaisia lajeja, joita vaivaavat samat taudit ja tuholaiset. Vuoroviljely on paras ja usein ainut tapa torjua kasvitauteja.

Kasvimaalle suositellaan 3–5 vuoden viljelykiertoa. Jotkut kasvinaiheuttajat säilyvät maassa vain seuraavaan vuoteen saakka, mutta esimerkiksi perunarutto ja ristikukkaisilla esiintyvä möhöjuuri säilyvät maassa vuosikausia. 

4-vuotinen viljelykierto

viljelykierto-lohkot-480x469

 

Jaa kasvimaa 4 lohkoon ja vaihda kasvien kasvupaikkaa vuosittain sen mukaan paljonko ravinteita kukin kasviryhmä tarvitsee.

  • Lohko 1 Paljon ravinteita tarvitsevat kasvit esim. kaalit, purjo, kurkku ja kurpitsa.
  • Lohko 2 Kohtalaisesti ravinteita tarvitsevat kasvit esim. juurikkaat, sipulit, salaatit, tilli ja persilja.
  • Lohko 3 Vähän ravinteita tarvitseva peruna.
  • Lohko 4 Maata parantavat ja typpeä keräävät kasvit esim. pavut ja herneet.

Kylvä seuraavana keväänä kasvit vastapäivään siirtäen eli

  • Lohkon 1 kasvit lohkolle 4
  • Lohkon 4 kasvit lohkolle 3
  • Lohkon 3 kasvit lohkolle 2
  • Lohkon 2 kasvit lohkolle 1

Lue lisää vuoroviljelystä! Kestotilaajana löydät jutun helpoiten digiarkistostamme.

  • 27 vinkkiä: Lannoita ja kalkitse oikein / Kotipuutarha 6-2016 s. 50
  • Keittiötarhan ABC / Kotipuutarha 4-2012 s. 17

 

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.