Viiniköynnös

Pohjoiseen sopivat lajikkeet ja onnistuneet kasvatuskokeilut puhuvat viiniköynnöksen puolesta. Viinirypäleiden kasvatus vaatii kärsivällisyyttä, mutta oikeilla lajikkeilla ja hyvällä hoidolla voit saada rypäleitä omasta puutarhastasi!

Viinirypäleiden kasvatus

Kasvukauden viileys ja lyhyys haastavat meitä suomalaisia, mutta viiniköynnöksiä kannattaa kokeilla! Parhaat kasvupaikat löytyvät eteläisestä Suomesta ja rannikkoseuduilta. Varmimmin satoa saa, kun istuttaa köynnöksen kasvihuoneen suojiin.

Viiniköynnöksen istuttaminen

Paras istutusaika on keväällä, mutta astiataimia voi istuttaa läpi kesän. Tärkeintä on, että taimet ehtivät juurtua hyvin ennen talven tuloa. Kaiva köynnöksille vähintään 60 cm syvä kuoppa. Lisää multaan kompostia tai maatunutta lantaa. Kasvualustaan lisätään vuosittain myös kalkkia tai tuhkaa. Poikkeuksen muodostavat ’Zilga’ ja ’Supaga’, jotka viihtyvät happamassa maassa. Istutus rinteeseen tai kohopenkkiin varmistaa, ettei sadevesi lammikoidu köynnöksen tyvelle. Savimailla kasvualusta kannattaa salaojittaa. Kasvihuoneissa on tärkeää, että viiniköynnös juurtuu suoraan pohjamaahan.

Viiniköynnöksen kastelu ja lannoitus

Viiniköynnös kasvaa voimakkaasti ja tarvitsee siksi runsasta lannoitusta. Elokuussa lannoitus vaihdetaan typettömään syyslannokseen, jotta köynnös ehtii valmistautua talveen. Nuoret taimet vaativat myös säännöllistä kastelua. Viiniköynnös kasvattaa syvät juuret 3–5 vuodessa ja sen jälkeen se pärjää jopa ilman kastelua.

’Rondo’ on satoisa aitoviinilajike, joka hyötyy talvisuojauksesta, sillä se lähtee kasvuun aikaisin. Paras sato saadaan avomaalta, jossa pölyttyminen onnistuu parhaiten.

Viiniköynnös kasvihuoneessa

Kausihuoneen eli lämmittämättömän kasvihuoneen etuna on pidempi kasvukausi. Köynnökset lähtevät kasvuun aikaisin keväällä ja lämpöä riittää myöhään syksyyn. Kasvihuoneessa myöhäisetkin lajikkeet ehtivät kypsyä varmemmin ja köynnökset tuleentua ennen talven tuloa. Kasvihuoneeseen suositeltavia lajikkeita ovat muun muassa ’Blå Burgunder’ eli ’Pinot Noir’, ’Bolero’, ’Frankentahaler’, ’Summersweet’ ja ’Fabel’.

Aitoviiniköynnös ’Fabel’ ehtii kypsyttää sadon myös avomaalla. Rypäleet ovat pienehköt, vaaleat, kypsinä punertavat ja makeat.

Viiniköynnös avomaalla

Viiniköynnöksiä voit kasvattaa lämpimällä ja tuulensuojaisalla paikalla avomaalla. Hyvä paikka on esimerkiksi talon eteläseinusta. Varmimmat lajikkeet avomaalle ovat tarhaojukkaviinit ’Zilga’ ja ’Supaga’ sekä törmäviinistä polveutuva ’Beta’. Myös uudempia lajikkeita, kuten punertavaa ’Somerset Seedless’ -lajiketta kannattaa kokeilla avomaalla, joskin kasvihuoneessa sadosta tulee runsaampi.

Aikainen ’Zilga’ on kotipuutarhoissa suosittu lajike, jolle luvataan talvenkestävyyttä IV-vyöhykkeelle asti. Rypäle on melko pieni ja kivi sen sisällä suuri. Zilgan syysväri on erittäin koristeellinen.

Viiniköynnöksen leikkaus

Vapaasti kasvava viiniköynnös tekee runsaasti versoja ja rypäleterttuja, mutta kaikki rypäleet eivät ehdi kypsyä ja marjat jäävät usein pieniksi. Viiniköynnöstä leikataan sadon laadun parantamiseksi. Tavoitteena on saada 2–3 voimakasta päärankaa, joista kasvaviin sivuversoihin muodostuvat rypäletertut. Terttujen määrää rajoitetaan niin ikään. Kasvukaudella tehdään useita erityyppiä leikkauksia ja syksyllä versoja typistetään voimakkaasti.

Kiinnostuitko?

Tilaa Kotipuutarha-lehti nyt tutustumishintaan.
Saat seuraavat 4 lehteä vain 25 €!

Tilaa nyt

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt