Viinirypäleiden kasvatus

Aitoviiniköynnös 'Somerset Seedless' on makea ja siemenetön herkkurypäle.

Uudet, pohjoiseen sopivat lajikkeet ja onnistuneet kasvatuskokeilut puhuvat viiniköynnöksen puolesta. Viinirypäleiden kasvatus vaatii kärsivällisyyttä, mutta oikeilla lajikkeilla ja hyvällä hoidolla onnistut.

Viiniköynnöksen istuttaminen

Paras istutusaika on keväällä, mutta astiataimia voi istuttaa läpi kesän. Tärkeintä on, että taimet ehtivät juurtua hyvin ennen talven tuloa. Kaiva köynnöksille vähintään 60 cm syvä kuoppa. Lisää multaan kompostia tai maatunutta lantaa. Kasvualustaan lisätään vuosittain myös kalkkia tai tuhkaa. Poikkeuksen muodostavat ’Zilga’ ja ’Supaga’, jotka viihtyvät happamassa maassa. Istutus rinteeseen tai kohopenkkiin varmistaa, ettei sadevesi lammikoidu köynnöksen tyvelle. Savimailla kasvualusta kannattaa salaojittaa. Kasvihuoneissa on tärkeää, että viiniköynnös juurtuu suoraan pohjamaahan.

Viiniköynnöksen kastelu ja lannoitus

Viiniköynnös kasvaa voimakkaasti ja tarvitsee siksi runsasta lannoitusta. Elokuussa lannoitus vaihdetaan typettömään syyslannokseen, jotta köynnös ehtii valmistautua talveen. Nuoret taimet vaativat myös säännöllistä kastelua. Viiniköynnös kasvattaa syvät juuret 3–5 vuodessa ja sen jälkeen se pärjää jopa ilman kastelua.

hm_mg_7804bolero500x750
Aitoviiniköynnös ’Bolero’ sopii kasvihuoneeseen, sillä se on hillittykasvuinen. Saksalainen lajike on suurisatoinen ja kestävä kasvitauteja vastaan.

Viiniköynnös kasvihuoneessa

Kausihuoneen eli lämmittämättömän kasvihuoneen etuna on pidempi kasvukausi. Köynnökset lähtevät kasvuun aikaisin keväällä ja lämpöä riittää myöhään syksyyn. Kasvihuoneessa myöhäisetkin lajikkeet ehtivät kypsyä varmemmin ja köynnökset tuleentua ennen talven tuloa. Kasvihuoneeseen suositeltavia lajikkeita ovat muun muassa ’Blå Burgunder’ eli ’Pinot Noir’, ’Bolero’, ’Frankentahaler’, ’Summersweet’ ja ’Fabel’.

Viiniköynnös avomaalla

Viiniköynnöksiä voit kasvattaa lämpimällä ja tuulensuojaisalla paikalla avomaalla. Hyvä paikka on esimerkiksi talon eteläseinusta. Varmimmat lajikkeet avomaalle ovat tarhaojukkaviinit ’Zilga’ ja ’Supaga’ sekä törmäviinistä polveutuva ’Beta’. Myös uudempia lajikkeita, kuten pääkuvan punertavaa ’Somerset Seedless’ -lajiketta kannattaa kokeilla avomaalla, joskin kasvihuoneessa sadosta tulee runsaampi.

tt_mars-seedless500x
Aitoviiniköynnös ’Mars Seedless’ tekee siemenettömiä, makeita ja aromikkaita marjoja. Rypäleet ovat tiiviissä tertussa. Tämä lajike on tarkoitettu kasvihuoneviljelyyn.
tt_fabel500x
Aitoviiniköynnös ’Fabel’ ehtii kypsyttää sadon myös avomaalla. Rypäleet ovat pienehköt, vaaleat, kypsinä punertavat ja makeat.

Viiniköynnöksen leikkaus

Vapaasti kasvava viiniköynnös tekee runsaasti versoja ja rypäleterttuja, mutta kaikki rypäleet eivät ehdi kypsyä ja marjat jäävät usein pieniksi. Viiniköynnöstä leikataan sadon laadun parantamiseksi. Tavoitteena on saada 2–3 voimakasta päärankaa, joista kasvaviin sivuversoihin muodostuvat rypäletertut. Terttujen määrää rajoitetaan niin ikään. Kasvukaudella tehdään useita erityyppiä leikkauksia ja syksyllä versoja typistetään voimakkaasti. Leikkausohjeita löytyy alan kirjoista ja oppaista sekä osoitteesta viininkasvattajat.fi


Lue lisää viiniköynnöksistä! Kestotilaajana löydät jutun helpoiten digiarkistostamme.

  • 40 vinkkiä – Satoisa viiniköynnös / Kotipuutarha 4-2015
  • Kunnon sato viiniköynnöksestä / Kotipuutarha 9-2014 s. 32
  • Viinitarhurin oppivuodet / Kotipuutarha 4-2010 s. 72

2 Comments

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.