Kolumni

Uutta tekniikkaa

KOLUMNI 7/2024

Jos markkinoille tulisi tutkitusti verenpainetta alentavia tomaatteja tai rasvahappokoostumukseltaan entistä terveellisempää tofua, kiinnostaisiko? Entä jos tietäisit niiden olevan geneettisesti muunneltuja? Olisiko se sitten ehdoton ei riippumatta siitä, millä menetelmillä lajikkeet olisi saatu aikaan? Mainitut tomaatit kelpaavat yhdysvaltalaisille ja soija japanilaisille. Ne ovat GMO-kasveja eli transgeenisiä lajikkeita. Niihin on tuotu geenejä ja uusia ominaisuuksia toisista lajeista.

Lyhenteellä GMO on paha kaiku. Parin viime vuosikymmenen aikana kehitetyillä uusilla tekniikoilla muokattuja lajikkeita ei enää sanota GMO-tuotteiksi eikä niitä kaupan hyllyllä tarvitse sellaisiksi merkitä. GMO-lyhenteen korvaa NGT, New Genomic Techniques. Tämä ei ole tarkoitushakuista termeillä pelleilyä tai hämäystä, koska uusiin tekniikoihin liittyvät riskit ovat paljon pienempiä kuin vanhoihin liittyvät. Uusissa tekniikoissa ei siirretä geenejä lajista toiseen vaan muutetaan genomin toimintaa rikkomalla tai poistamalla geenejä, jolloin niiden vaikutus lakkaa. Tuloksena on lajikkeita, jotka olisivat voineet syntyä luonnossa, toisin kuin transgeeniset lajikkeet. Tämä on uusien menetelmien periaatteellinen ydin.

EU on tunnetusti ollut ylivarovainen geenimuunneltujen lajikkeiden kanssa, mutta tuulet ovat muuttuneet. Siihen on syynsä: Euroopalla ei ole varaa jäädä muusta maailmasta jälkeen entistä ravitsevampien, nopeakasvuisempien, vähemmän torjunta-aineita vaativien ja ilmastonmuutosta paremmin kestävien lajikkeiden viljelyssä. Tätä mieltä eivät ole vain isot kaupalliset yhtiöt, joilla toki on omat etunsa ajettavana. Muutosta kannattavat myös sekä Euroopan maanviljelijöitä edustava Copa-Cogeca että geenijalostuksen tutkijat eri maissa. Tavoitteena on edistää kestävää, uudistuvaa, turvallista ja kilpailukykyistä maanviljelyä Euroopassa.

Tuloksena on lajikkeita, jotka olisivat voineet syntyä luonnossa.

Euroopassa vuonna 2001 säädetyt GMO-lait ja niiden perusteet eivät siis enää päde NGT-lajikkeiden yhteydessä. Euroopan parlamentti äänesti uusien sääntöjen puolesta kuluvan vuoden helmikuussa. Ne koskevat geenisaksien kaltaisia täsmätekniikoita, joiden aiheuttamat muutokset voisivat tapahtua perinteisen kasvijalostuksen menetelmin – tai luonnossa mutaatioiden ja luonnonvalinnan tuloksena.

Geenimuokattujen lajikkeiden ja niiden kehittämisessä käytettyjen menetelmien patentointi kielletään, joten huolen monikansallisten mahtiyhtiöiden yksinvallasta markkinoilla voi unohtaa. Myönnän, että nimenomaan yhtiöiden monopoli on minua vaivannut GMO-lajikkeiden kanssa, eivät niinkään mitkään biologiset ongelmat.

Suomalaiset kasvinjalostajat ovat toivottaneet sääntelyn höllentämisen tervetulleeksi, koska se mahdollistaa entistä tarkemman ja nopeamman jalostamisen. Tästä hyötyvät sekä maanviljelijät että kuluttajat: pienempi satohävikki näkyy suoraan tuotteen hinnassa. Eräät ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet sääntelyn höllentämistä lähinnä ideologiselta pohjalta. En usko, että niiden asiantuntemus on parempi kuin tutkijoiden.

– Johannes Enroth

Kolumnisti on eläkkeellä oleva kasvitieteilijä ja sammaltutkija Helsingistä. Hän kertoo kasvimaailman ilmiöiden taustoista.