Ruoholaukka

Ruoholaukka on perenna ja ikivanha maustekasvi. Vihreät versot ja kukat ovat maukkaimmillaan keväällä ja alkukesällä. Kasvin voi myös antaa kukkia pörriäisten ja ihmisten ilona.

Kerää satoa ruohosipulista

Ruohosipulin eli ruoholaukan (Allium schoenoprasum) vihreitä versoja nousee maasta jo varhain keväällä. Tiheä versomätäs kasvaa maanalaisista kapeista pikkusipuleista. Varren tyviosassa on pari lehteä ja varsi päättyy pallomaiseen sarjakukintoon. Kesä–heinäkuussa avautuvat kukat ovat liilat ja joskus harvoin valkoiset. Kukkien mesi houkuttelee perhosia, kärpäsiä ja mesipistiäisiä.

Satoa voi korjata ruoholaukasta pian lumen sulettua, Etelä-Suomessa usein jo huhtikuussa. Kaikki kasvinosat ovat syötäviä, miedosti sipulille maistuvia ja tuoksuvia. Yleensä ruoaksi kerätään vain lehdet ja nuoret varret kukkanuppuineen, joita käytetään tuoreyrttien tapaan kylmissä ja kuumissa ruuissa. Avautuneet kukinnot käyvät hyvin ruokien koristeluun ja salaattiin. Ruoholaukka soveltuu jopa herkkävatsaisen FODMAP-ruokavalioon. Maku säilyy parhaiten pakastettuna.

Villiyrttinäkin tunnettu ruoholaukka kasvaa Suomen luonnossa alkuperäisenä etenkin merenrannikoilla pohjoisinta Lappia myöten. Sitä tavataan paikoin sisämaassakin kallioiden päällä. Luonnosta sitä on siirretty puutarhoihin keittiökasvimaalle ja kukkapenkkien reunoihin. Lisäksi ruoholaukka kasvaa hyvin ruukuissa parvekkeella ja ikkunalaudalla.

Ruoholaukan kukat ovat liilat, joskus harvoin valkoiset.

aurinko–puolivarjo

kuivahko–tuore–kostea

keski–runsasravinteinen

kesä–heinäkuu

10–30 cm

Ruoholaukan viljely

Ruoholaukkaa on helppo kasvattaa. Lisää sitä siemenistä tai jakamalla vanha kasvusto. Kylvön voi tehdä avomaalle varhain keväällä. Jos esikasvatat taimet huoneenlämmössä, kylvä siemenet maalis–huhtikuussa. Taimet tulevat istutuskokoisiksi noin kuudessa viikossa.

Jos kasvualusta tarvitsee peruslannoitusta, sellaiseksi käy kompostoitu karjanlanta 4–5 kg neliömetrille. Keväisin kasvun alettua typpilisäksi sopii nokkosvesi. Ruoholaukka tarvitsee paljon kaliumia, jota se saa maata kalkitsevasta ja ravitsevasta tuhkasta.

Poista kukinnot sadonkorjuun yhteydessä, jolloin lehtimättäästä työntyy uusia versoja. Näin satokausi jatkuu syyspakkasiin. Jos annat ruoholaukan kukkia ja siementää, vihreitä versoja voi kerätä vain heinäkuulle saakka ja loppukesällä kasvusto kellastuu. Jaa tiheä kasvusto 4–5 vuoden välein, ja istuta jakotaimet rikkaruohottomaan maahan noin 25 sentin välein.