Nurmikon ja pensasaitojen leikkuu, haravointi, kukkapenkkien kitkentä ja kasvimaan sadonkorjuu tuottaa paljon vihermassaa. Kompostointi on hyvä, muttei ainut tapa käsitellä kasvijätteitä. Hyödynnä vihermassa, risut ja rikkaruohot lannoitteena, katteena ja uusien penkkien rakennusaineena. Käytä lisäksi kuivia kasvijätteitä, kuten olkia ja puunkuorikatetta.
Kierrätä ravinteita ja kata paljas maa
Jätä perennojen varret syksyllä leikkaamatta ja anna kasvijätteiden maatua paikoilleen. Kaikkia puiden ja pensaiden lehtiäkään ei myöskään tarvitse haravoida. Maatuva kasvijäte virkistää pieneliöstön toimintaa ja muhevoittaa kasvualustaa. Haketa pensasaidan leikkuujäte ja kata sillä pensasaidan paljas alunen. Levitä olkia tai haravointijätettä kasvimaan käytäville ja risuhaketta perennatarhan polkujen katteeksi.
Tee kohopenkki vihermassasta
Kaikenlainen puutarhan viherjäte kelpaa kohopenkin rakennusaineeksi. Käännä nurmituppaat talikolla ylösalaisin ja levitä kasvijätteitä kerroksittain samalla periaatteella kuin kompostia kootessa. Asettele kuivaa heinää, risuhaketta, puiden lehtiä, kompostimultaa, ruohosilppua ja kompostoitua lantaa kerroksittain. Kohopenkin olisi hyvä tekeytyä talven yli. Lisää keväällä kerros multaa ennen kasvien istuttamista.
Risut ja oksat permapenkkiin
Ota oppia permakulttuurista, ja rakenna korkea ja jyrkkäsivuinen kohopenkki, johon uppoavat risut ja oksat. Paksu puuaines lahoaa hyvin hitaasti, joten permapenkki säilyy pitkään lämpimänä ja ilmavana. Kaiva ensin korkeintaan metrin syvyinen kuoppa, jonka leveys on 1,5–2 metriä. Mitä jämerämpää ainesta aiot käyttää, sitä isompi ja syvempi penkki saa olla. Asettele risut ja oksat alimmaiseksi ja lapioi niiden päälle sivuun lapioitu multa. Lado päälle kasvijätteitä ja kasaa nurmituppaat ylösalaisin. Penkin sivun tulee olla melko jyrkkä, vähintään 45 astetta. Jos penkki on liian loiva, hapesta tulee pulaa ja kasvijätteen maatuminen heikkenee. Silloin penkissä kasvatettavien kasvien juuristo ja samalla koko kasvu kärsii.
Istuta ja kylvä permapenkkiin vihanneksia, yrttejä, kylvökukkia ja kesäkukkia. Kasvualustan ravinteikkuus riippuu käytetyistä kasvijätteistä. Jos penkissä on paljon ravinteita, kasvata ensimmäisinä vuosina esimerkiksi tomaattia, selleriä, purjoa, kesäkurpitsaa, valkosipulia, kaalia ja maissia. Toisena tai kolmantena vuonna penkissä viihtyvät myös herne, papu, yrtit, pinaatti ja salaatit.
Lannoitetta ruohosilpusta
Nurmikon leikkuujäte sopii sellaisenaan katteeksi kurkuille, kurpitsoille, kaaleille ja muille typpipitoisesta ravinteesta nauttiville kasveille. Yksivuotisille kasveille voit antaa ruohosilppua koko kasvukauden ajan. Ruohosilppua voi sujauttaa pieniä määriä myös perennojen juurelle. Lopeta perennojen typpilannoitus elokuun loppuun mennessä. Kate pidättää kosteutta kasvualustassa, joka taas vähäntää kastelun tarvetta. Vältä kuitenkin ruohokatetta, jos kasvimaalla tai perennatarhassa on etanoita tai kotiloita.
Ruohosilppua voi säilöä myös seuraavan kevään varalle, jolloin katteita ei ole vielä luonnostaan saatavilla. Valitse puolivarjoinen paikka pihan perältä. Levitä tuoretta ainesta korkeintaan 10 sentin kerros ja sirottele väliin muutaman sentin kerros hiekkaa. Jatka kasaamista samaan tapaan, kunnes keko on korkeintaan metrin korkuinen. Peittele ilmavasti. Ota ravinteikas seos käyttöön heti keväällä. Se sopii lannoitteeksi kasvihuoneeseen, keittiöpuutarhaan, perennapenkkiin ja ruukkukasveille. Levitä aines katteeksi tai sekoita se pintamultaan.
Käsittele kasvijätteet omalla pihalla
Puutarhajätteet on tärkeää käsitellä omalla pihalla asianmukaisella tavalla. Joutomaille tai metsään kiikutetut jätteet tukahduttavat luonnonkasveja ja saavat puutarhakasvit leviämään paikkoihin joihin ne eivät kuulu. Vieraslajit sekoittavat luonnon ekosysteemiä ja pahimmillaan kadottavat Suomen luontoon kuuluvia kasveja.
Kestotilaaja, lue lisää aiheeseen liittyviä juttuja digiarkistosta.
- 33 ideaa – Jätteet hyödyksi 4/2013 s. 40.
