Kompostointi

Kompostointi on todellinen ekoteko. Kompostoimalla puutarhajätteet ja keittiön biojätteet säästät luontoa ja saat samalla mitä parhainta maanparannusainetta puutarhaasi.

Puutarhakomposti

Perinteinen puutarhakomposti perustetaan yleensä puiseen tai metalliseen kompostikehikkoon tai kerätään vain kasaksi. Puutarhakomposti sopii nimensä mukaisesti puutarhajätteen kompostointiin. Kehikkoon kannattaa rakentaa kansi tai kasan päälle levittää muovi, sillä avonainen komposti kuivuu nopeasti ja kompostoituminen on hidasta.

Perinteinen tapa on kasvattaa kurpitsoita kompostin päällä.
Kurpitsat viihtyvät edellisvuonna kasatun puutarhakompostin päällä.

Puutarhajätteen kompostointi

Puutarhasta syntyy monenlaista kasvijätettä. Periaatteessa lähes kaiken kasvijätteen voi kompostoida, mutta rikkakasvien ja kasvitautien vaivaamien kasvinosien kanssa kannattaa olla tarkkana. Kompostin ulkolaidoilla lämpötila jää yleensä aika alhaiseksi, ja siksi ongelmalliset puutarhajätteet, esimerkiksi rikkakasvien juuret ja siemenet, onkin tärkeää esikäsitellä ennen kompostointia ja sittenkin sijoittaa kompostin keskelle (kuumimpaan osaan) palamisen varmistamiseksi. Kompostin lämpötilan pitää olla vähintään 55 astetta useita vuorokausia, jotta rikkakasvien siemenet ja juurakot tuhoutuvat kokonaan. Voit nostattaa lämpötilaa lisäämällä kompostiin urea-, nokkos- tai kananlantavettä.

Puutarhakompostiin sopivat:

  • Puunlehdet, oksasilppu, haravointijäte, kuivuneet kukkavarret (ns. ruskea, kuiva kasvijäte).
  • Naatit, ruohonleikkuujäte, vihreät versot ja lehdet (ns. vihreä, kostea kasvijäte).
  • Rikkakasvit ja kitkentäjäte (pl. rikkanenätti, juolavehnä, karhunköynnös ja jättiputki – muista muiden esikäsittely!).
  • Talouden biojätteet, jotka eivät houkuttele jyrsijöitä, esim. kukkamullat ja kasvinjätteet, kasvisten kuoret sekä sienien ja marjojen perkuujätteet
  • Muumiotautiset omenat, jos ne ovat vielä pehmeitä ja ruskeita.
  • Härmäiset kasvinosat (tautia esiintyy muun muassa ruusuilla, syysleimuilla, mustaherukalla ja hernepensailla).
  • Laikkutautiset kasvinosat (tautia mm. ruusuilla, herukoilla ja karviaisilla).
  • Harmaahomeen saastuttamat kasvinosat (tautia esiintyy mansikalla).
  • Ruostetaudin vaivaamat kasvinosat (tautia esiintyy koriste- ja marjakasveilla mm. herukka, pihlaja).

Puutarhajätteen käsittely ja kompostin seosaineet

Puutarhajätteet kannattaa pilkkoa ennen kompostiin laittoa. Silputtu jäte kompostoituu nopeammin ja tehokkaammin. Lisää vihreiden (typpipitoisten) kasvienosien joukkoon reilusti myös ruskeaa (hiilipitoista) kasvijätettä, kuten oksasilppua ja kuivia lehtiä.

Puutarhakomposti ei ole yleensä liian märkä, joten varsinaista kuiviketta (esim. turvetta) ei tarvita. Sen sijaan pikakompostorissa kuivike on aina tarpeen.

Kasvijätteiden silppuaminen nopeuttaa jonkin verran kompostoitumista.
Sekoita vihreän kasvijätteen joukkoon oksasilppua ja lehtiä.

Kitkentäjätteen esikäsittely ennen kompostointia

Rikkaruohojen kompostoinnissa kannattaa olla tarkkana. Juuristolla tai juurenpaloista leviävien monivuotisten juuririkkakasvien kitkentäjätteet on syytä esikäsitellä ennen kompostointia. Sama pätee rikkakasveihin, jotka ovat ehtineet kukkia ja muodostaa siemeniä.

  • Kuivatus: Levitä rikkakasvien juurakot ohueksi kerrokseksi esimerkiksi muovin tai sanomalehtipaperin päälle ja anna auringon porottaa juurakot rutikuiviksi parin viikon ajan. Hautaa kuivatetut juurakot puutarhakompostin keskelle tai laita ne lämpökompostoriin.
  • Mädätys: Laita rikkakasvien juurakot ja kukkineet rikkakasvit mustaan jätesäkkiin, sulje säkki tiukasti ja anna kitkentäjätteiden mädäntyä kunnolla. Sekoita mädännyt kasvijäte puutarhakompostiin.
Kitkentäjätteet on hyvä esikäsitellä ennen kompostointia. Kuivatus on hyvä tapa.

Laita pikakompostoriin:

  • Keittiön biojätteet
  • Rupiset, ruttoiset ja viroottiset perunan mukulat.
  • Kirvojen ja muiden tuholaisten vaivaamat versot ja lehdet.
  • Nukkaäkämäpunkin vioittamat lehdet.
  • Äkämäpunkkiset herukan oksat.
  • Punkkien vaivaamat mansikkapehkot ja rönsyt.
  • Härmäiset lehdet ja versot (tautia esiintyy mm. ruusuilla, syysleimuilla, mustaherukalla ja hernepensailla).
  • Rikkakasvit ja kitkentäjäte (pl. rikkanenätti, juolavehnä, karhunköynnös ja jättiputki)
  • (muumiotautiset omenat, härmäiset, laikku- ja ruostetautiset tai harmaanhomeen saastuttamat kasvinosat)
Lämpöeristetyssä kompostorissa kompostoituminen on nopeampaa ja tehokkaampaan kuin perinteissä puutarhakompostissa.

Jälkikompostointi

Lämpökompostorista poistettua, yleensä puoliraakaa kompostimassaa on hyvä jälkikompostoida puutarhakompostissa tai kasalla vähintään puolisen vuotta, mieluummin talven yli. Pehmeän puutarhajätteen täydellinen kompostoituminen vie olosuhteista riippuen yhdestä kolmeen vuotta.

jalkikompostointi500xtt
Puutarhakompostissa täydellinen kompostoituminen kestää vähintää pari vuotta.

Hävitä sekajätteen mukana:

  • Muumiotautiset omenat, jotka muuttuneet mustiksi, kuiviksi koppuroiksi.
  • Möhöjuuriset juurikkaat ja multa.
  • Kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamat juurakot ja sipulit.
  • Peruna-ankeroisen saastuttamat mukulat ja multa.
  • Pahkamätäiset sipulit.
  • Rengasmätäiset perunat.
  • Rikkanenätin, karhunköynnöksen, jättiputken (ja juolavehnän) kitkentäjätteet, juurakot ja siemenet.
Vaikeiden kasvitautien saastuttamat kasvinosat sekä haitalliset vieraslajit on varminta hävittää sekajätteen mukana.

Kiinnostuitko?

Tilaa Kotipuutarha-lehti nyt tutustumishintaan.
Saat seuraavat 4 lehteä vain 29 €!

Tilaa nyt

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 29 €
Tilaa nyt