Pääkirjoitus

Onnea latvusten alla

PÄÄKIRJOITUS 8–9/2025

Pääkaupungissa asuva ystävä hoitaa kasveja parvekkeella ja ikkunalaudoilla. Hänen puutarhaansa ovat myös puistot ja rannat. Citytarhuri oli järkyttynyt lehtijutusta, josta selvisi, että hänen asuttamassaan kaupunginosassa oli reilusti alle kymmenys siitä puumäärästä, mitä tutkijat pitävät riittävänä. Edellisen kerran puut puhuttivat, kun katuremontin takia kaadettiin koko puukuja. Ystävä suunnitteli muuttoa, mutta päätti jäädä, koska lähietäisyydellä on kuitenkin niin merta, metsää kuin puistoja. Toinen ystävä on joutunut sanaharkkaan naapurin kanssa, joka ei pidä aidan takana kasvavasta vanhasta vaahterasta.

Puut herättävät tunteita, mutta niiden tarjoamien ekosysteemipalvelujen hyödyt on tutkittu tosiasia. Mitä enemmän latvuksia, sitä enemmän on happirikasta ilmaa ja viileitä, varjoisia paikkoja. Helteellä yksittäisen puun latvuksen alla voi olla 2–5 astetta viileämpää kuin avoimessa ympäristössä, kuten Ella Räty kertoo artikkelissa Rakkaat pihapuut (s.10). Puutarhassa puut ovat avainlajeja. Ne ovat lintujen, oravien, lepakoiden, hyönteisten ja sienien elinympäristöjä. Puiden kukat, siemenet ja hedelmät tarjoavat ravintoa monelle. Puut suojaavat viimoilta ja maahan putoavat lehdet lisäävät maatuessaan maan humuspitoisuutta. Puut ovat rakkaita ja tärkeitä. Meillä ei turhaan vietetä puunhalausviikkoa elokuun lopussa.

Puut ovat vahvasti läsnä tässä numerossa. Vierailemme satoisassa metsäpuutarhassa, jota omistaja luonnehtii ”paratiisin hommiksi”. Luomupuutarhuri Heidi Haapalahti puolestaan kertoo, miksi ja miten hän on lisännyt lahopuun määrää puutarhassaan. Lahoavat oksat, karahkat ja isot rungot asettuvat Heidin tiluksilla luontevasti osaksi puutarhaa. Kun latvusta ei enää ole, puun on aika alkaa toimittaa elonkiertonsa viimeistä tehtävää, rikastuttaa elinpiirinsä muiden kasvien, sienten, maan ja eliöiden elämää.

Minna Siltala
päätoimittaja