Syysaskartelua ja mehua mustaseljan marjoista

Kesällä jäi seljankukkamehu tekemättä joten nyt riittää mustaseljoissa marjasatoa. Suuria marjaterttuja täynnä olevat oksat taipuivat lähes maata myöten, joten oli hyvä vähän keventää oksien raskasta lastia. Ja kuten tiedätte olen tosi huono keittiön puolella mutta innokas syysaskartelija. Niinpä mustaseljan marjatertut taipuivatkin kranssiksi kasvihuoneen oveen. Viime vuotinen kastanjakranssi sai väistyä vaikka se oli kyllä vielä ihan kohtalaisen hyvässä kunnossa. Muutamiin kastanjoihin oli nakuteltu pieniä reikiä, ehkäpä tintit olleet asialla. Saa nähdä antavatko miten tuon marjakranssin olla rauhassa?!

Olen kyllä vuosien varrella huomannut, että mustaseljan marjat eivät ole ensimmäisenä lintusten ruokalistalla vaikka näyttävätkin ihmissilmiin kovin herkulliselta. Tosin marjoista en ole itsekään koskaan mitään valmistanut vaikka niistä reseptejä löytyykin… Vaan nyt kun tätä postausta kirjoittaessani tutustuin noihin resepteihin syvällisemmin niin heräsi kyllä halu kokeilla keittää kattilallinen perinteistä tanskalaista seljanmarjamehua omenilla höystettynä. Raakoina tai kypsentämättöminä marjoja ei saa syödä niiden lievän toksisuuden vuoksi mutta nuo haitalliset aineet häviävät kun marjat keittää mehuksi.

Kranssin pohjaksi villiviiniä

Olen ollut tänä syksynä niin onnellinen kun vihdoin meilläkin kasvaa villiviiniä niin paljon, että siitä hennoo ottaa versoja askarteluun. Kellarin katolle istuttamani kaksi taimea ovat päässeet kunnolla kasvuvauhtiin. Ja jotta kellarille pääsee ongelmitta, on versoja poistettava oven edestä. Jotta kranssista tulisi varmasti tarpeeksi tukeva, laitoin vielä rautalankaa versojen alle.

Tein mustaseljan marjatertuista käsissäni nippuja jotka sitten kiinnitin kranssipohjaan ohuella ja taipuisalla rautalangalla kieputtamalla. Samaa lankaa käytän myös havutöissä ja tykkään siitä, että sen voi käyttää moneen kertaan. Kun kranssin keväällä purkaa, kieputan langan takaisin puolalle odottamaan taas syksyn askarteluja.

Aika kypsiltä nämä tummimmat marjatertut minusta jo vaikuttavat.

Marjoja tulee tänä vuonna todella runsaasti.

En tiedä, tulikohan tuosta kranssista vähän liiankin tuhti? Aluksi oli tarkoitus täyttää tertuilla koko kierros mutta jätin kuitenkin lopulta vähän matkaa pelkälle villiviinille. No mutta joka kerta näistä askarteluista tulee vähän erilaisia ja ainakin omanlaisiaan. Jonkin aikaa odottelen vielä mehumarjojen kypsymistä vaikka pensaissa olevat ovatkin jo paljon tummempia kuin mitä keräsin kranssiin. Ajattelin, että hieman vihertävät marjatertut voisivat kestää kauemmin hyvänä tuossa kranssissa, kuin täysin kypsät marjat. Niinpä jätin siis ne tummimmat tertut pensaisiin odottamaan mehupäivää. Raportoin mehusta sitten vaikka Instagramin puolella. Näin kun teen julkisen lupauksen niin ehkä tulee varmimmin myös tehtyä se mehu…

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun
    • Voi kiitos! Mehu on vielä tekemättä. Jospa jaksaisin huomenna kerätä ja keittää. Vitamiinipitoinen mehu olisi nyt tarpeen kun sain taas jonkin flunssan nenääni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 29 €
Tilaa nyt