Blogi Mama’s garden Keittiötarha Parsan kasvattaminen — haaveissa oma viljelmä Jo vuosia on ollut mielessäni aloittaa oman parsan, Asparagus officinalis viljeleminen. Olen katsellut usein parsan siemeniä mutta aina on vain jäänyt sitten kuitenkin tilaamatta. Siemenistä sitä paitsi parsan saaminen lautaselle kestää vuosikausia! Istutettuina taimina minulla jo kerran parsan juurakkoja jokunen olikin mutta joko myyrät tai liian kostea paikka veivät ne, eikä kasvu alkanut. Paikkakin oli huono. Marjamäen takakummun takana ihan liian varjossa. Olin silloin jostain lukenut, että parsa saattaisi viihtyä syötävän metsäpuutarhan suomissa oloissa mutta kyllähän se ehdottomasti enemmän auringon kasvi on. Parsan peltoviljelyä kohopenkeissä. Parsan istuttaminen juurakoista Jos haluaa päästä mahdollisimman nopeasti herkuttelemaan omalla parsalla niin parsapenkki kannattaa perustaa juurakoilla. Tärkeää on valmistella istutusalue hyvin ennen istutusta. Parsa tarvitse runsaasti ravintoa joka levitetään istutusvaon pohjalle. Itse ajattelin käyttää tässä säkkitavarana myytävää hevosenlantaa. Sen mukana ei ainakaan pitäisi tulla kasvimaalle mitään ei-toivottuja rikkaruohoja. Koska parsapenkin pitäisi tuottaa samalla paikalla jopa 10-15 vuotta niin haluan ettei ainakaan heti perustusvaiheessa alueelle tulisi lisänneeksi rikkaruohon siemeniä lannan mukana. Toinen vaihtoehto olisi laittaa istutusvaon pohjalle meidän keittiöjätekompostia. Haluan kasvattaa vain vihreää ja C-vitamiinipitoista parsaa jolloin tuollaisia edellisen kuvan kaltaisia kohopenkkejä ei ole tarvista rakentaa. Jonkin verran koholle ajattelin kuitenkin istutuksen laittaa, sillä parsa on arka liialliselle kosteudelle. Uskoisin kyllä sen viihtyvän hyvin meidän aurinkoisella kasvimaalla, sillä siinä multa on kuohkeaa ja hiekkapitoista, eikä vesi seiso maan pinnalla koskaan. Toki hiekkaa voisi kyllä istutusvaiheessa vielä vähän lisätäkin! Voisin vaikka sekoittaa hiekan ja lannan keskenään vaon pohjalla. Sitten vähän kasvimaan perusmaata niin, että vakoon muodostuisi pieni kohopenkki jonka päälle pitkät ja lonkeroiset parsan juurakot olisi helppo asetella nätisti. Juurakoiden istutusväliksi suositellaan 40 cm:ä ja riviväli saisi olla noin metrin. Aluksi juurakot kehotetaan peittämään vain noin 10 cm:n kerroksella maata ja loput sitten vähitellen syksyyn mennessä. Rikkaruohojen kitkeminen on tärkeä osa parsan kasvatusta. Myös joka vuotinen lannoitus täytyy kyllä muistaa niille antaa! Voisin kokeilla myös parsapenkin kattamista ruohosilpulla. Voisikohan nurmisilppua lisätä jonkin verran jo siinä ensimmäisenkin kesän aikana?! Katan nimittäin nykyään koko kasvimaan tuoreella ruohosilpulla ja rikkaruohojen kitkeminen on vähentynyt erityisen paljon. Sadonkorjuuta käynnistellään hiljalleen Juurakoistakaan istutettua parsaa ei päästä korjaamaan heti ensimmäisenä vuonna vaan kasvuston kannattaa antaa vahvistua ja kasvaa rauhassa 1-2 kasvukautta. Sittenkin korjaaminen aloitetaan varovasti jättäen kasviin myös täysikokoiseksi kasvavia varsia, joiden avulla se kerää voimia juurakkoonsa seuraavan kauden varalle. Rauhallinen sadonkorjuu kyllä sopii itselleni, sillä olen siinä muutenkin vähän huono. Olenkin aina sanonut, että minä voisin kasvatella vaikka mitä, kun joku muu vain sitten valmistaisi sadon lautasille. Koko perheen suurta herkkua ovat muuten grillissä valmistetut pekonisiivuun käärityt parsat. Olisihan se kyllä ihan mahtavaa päästä tekemään tuota herkku joskus omista tapeista (kuten lapset niitä ovat aina kutsuneet). Parsan varret sopivat myöhemmin kesällä myös kukkakimppujen vihreäksi. Eikä siinä vielä kaikki… Vaikka parsa koko perheen herkkua onkin niin yhtälailla odotan innolla myös parsanvarsien lisäämistä loppukesän kukkakimppuihin! Kaipasin viime kesänä jotain kevyttä ja vihreää raskaiden daalioiden seuraksi. Parsa voisi hyvinkin toimia kauniin kevyenä vihreänä pilvenä, kuin kattona muille puutarhan leikkokukille. Löysin muuten yhden jännän tiedon parsan ”lehdistä”. Lehdiltä näyttävät pienet piikit ovatkin varren haaroja ns. laakavarsia. Varsinaisia lehtiä ovat varren pinnan suomumaiset osat. Parsan viljelyllä on pitkät perinteet meillä Suomessa, vaikkakin sen viljely on ollut pitkään unohduksissakin. Jo 1600-luvulla on parsaa kasvatettu ainakin herraskartanoissa ja nyt näyttäisi, että kotimaassa kasvatettu parsa saattaisi olla lisääntymään päin. Aiheesta löytyi useita Maaseuduntulevaisuuden julkaisemia artikkelejä. Tässä onkin vielä ihan mukavasti aikaa suunnitella tulevaa parsapenkkiä ja katsella mistä olisi järkevää tehdä juurakkotilausta. Suunnitelmissa on tehdä vähän isompi kimppatilaus pienen puutarharyhmän kesken. Ihanaa onkin ollut suunnitella yhdessä kevättä ja parsojen hankintaa Postauksen kuvat Pixabay.com Share to: facebook Share to: twitter Share to: pinterest Julkaistu 17.2.2021 Avainsanat hyötypuutarha hyötytarha hyötyviljely parsa parsan kasvattaminen Kommentoi Lue kommentit (12) Fiskarsissa nykyisen sepän pajan yläpuolinen rinnepelto on ollut aikoinaan parsanviljelyalueena. Alue on liki 10 ha, joten oletettavaa olisi kuitenkin, ettei ihan koko pelto ollut parsalla. Se hävitettiin ilmeisemmin joskus 60-luvulla. En ole koskaan nähnyt siitä valokuvia, mutta juttelin reilu 20 vuotta sitten jo iäkkään ja eläkkeellä olevan yhtiön entisen puutarhurin kanssa asiasta. Vastaa Herraskartanoiden viljelmät ovat voineet aikoinaan olla todella upeat. Harmillista, että useinkaan ei löydy kuvia mutta onneksi tieto kuitenkin kulkee tuollaisten käymiesi keskustelujen avulla eteenpäin. Nykyajasta luulisi jäävän enemmän ainakin kuvia jälkipolville mutta varmaan jotain muuta sitten 100 vuoden päästä tästä ajasta kaivataan. Vastaa Oma parsa on ihan huippujuttu, nimittäin se on sitä maukkaampaa, mitä vähemmän aikaa kuluu sadonkorjuun ja syömisen välillä. Omalta pihalta voi käydä hakemassa muutaman varren kerrallaan vaikka joka päivä. Mulla ne viihtyvät hyvin kohopenkissä, sillä se lämpiää keväällä nopeasti. Jonakin vuonna olen onnistunut keittämään vappuparsat, mutta se on harvinaisen aikaista. Lannoitusta en ole juurikaan muistanut, silti satoa tulee ihan kivasti. Aikeissa on silti laajentaa parsamaata, sillä haluan syödä tätä herkkua useammin. Vastaa Olenkin miettinyt niitä sinun kohopenkkejä ja myyrienkin kannalta olisi järkevää itsekin perustaa penkki koholle ja verkko pohjalle. En sitten kuitenkaan tiedä miten pärjäisivät näiden kovien talvien yli täällä meillä, maassa kunnolla lumen alla olisivat pakkaselta hyvin suojassa. Ainakin kohopenkin pitäisi olla hyvin laaja ja taimien kauempana reunoista. Miettii, miettii Vastaa Pekoniin kääritty parsa grillissä tai uunissa nopeasti paistettuna sitruunakastikkeen kera syötynä on herkkua. Meillä parsa kasvaa lavakauluksessa. Satoakin päästiin jo korjaamaan, kunnes toissavuonna uusin kasvimaan ja silloin jouduin nostamaan parsatkin ylös. Viime vuonna annoin niiden kerätä voimaa, emmekä korjanneet satoa. Montaa parsaa ei 120×80 senttiseen lavakaulukseen mahdu, mutta pääseepä sentään itse kasvatetun parsan makuun. Vastaa Täytyy kyllä itsekin vielä miettiä laittaisinko sittenkin parsat kohopenkkeihin. Käsittelemätöntä lautaa olisi vaikka kuinka ja siitä voisi yrittää nikkaroida ainakin muutaman laudan korkuisen ison kohopenkin. Matalaan laatikkoon ei kyllä voi laittaa myyräverkkoa. On tässä miettimistä mutta miten mukavaa se onkaan Vastaa Parsa on meidänkin suurta herkkua. Viime kesänä istutin sen juurakoita, jotka lähtivät hyvin kasvuun. Toivottavasti ne nousevat taas keväällä, ja olisi kyllä ihanaa, jos edes pienen maistiaisen saisimme jo tänä vuonna. Mukavaa viikon jatkoa! Vastaa Täytyykin heti käydä kurkkaamassa olisitko kenties tehnyt postauksen juurakoiden istutuksesta. Vielä muutama yksityiskohta itsellä mietinnässä. Pitäisikö kenties juurakoita liottaa ennen istutusta jonkin aikaa?! Vastaa Meillä istutettiin noin seitsemän vuotta sitten 24 parsan juurakkoa. Sitä on noin kymmenen metriä pitkä sarka. Meillä on aika hiekkapitoinen maa ja ne kasvaa hieman noin kymmenen senttiä olevassa kohopenkissä. Herkkua saa kerätä noin juhannukseen saakka ja loput jätetään . Korjaan aina tuleentuneet varret pois penkistä syksyllä . Paras parsaohje meistä. Keitä parsakattilassa parsat noin viisi minuuttia ja nuput veden yläpuolella. Sitä ennen keitä kolme kananmunaa ja pilko karkeaksi paloiksi. Sulata pannulla reilusti voita tai oivariiniä ja laita munan palat joukkoon ja pilko nippu persiljaa mukaan. Rasvaa menee aika reilusti mutta joskus voi tätäkin herkutella. Lämmitä hetken ja kaada tämä lämpimien parsojen päälle. Suosittelen kokeilemaan. Jotkut ihmettelee persiljan paljoutta mutta lämmitettynä tässä munien kanssa on mahtavaa. Niin ja jonkinverran Aromat maustetta vielä pannulle. Nami, Vastaa Voi miten herkulliselta kuulostaa tuo ohje, kumpa juurakot lähtisivät hyvin kaavuun ja saataisiin muutaman vuoden päästä herkutella omalla parsalla. Tilasin 20 juurakkoa joten niistä saa kyllä ihan hyvän matkaa tehtyä sitten penkkiä Vastaa Juu minulla taitaa olla 24 kpl ja hyvin riittää varmasti tuo sinun määrä ❤ Onnea kasvustoille. Vastaa Kiva kuulla että reilulla parilla kymmenellä tulee hyvin syötävää. Niin ottaen siis huomioon, että saan ne hyvään kasvuun. Pikkuisen harmittaa kun ne nielaisee niin suuren osan kasvimaasta mutta minkäs teet, sillä alueella ei oikein pysty enää laajentamaan ellei saisi yhtä kevytpressukatosta hävitettyä pois… Hm, suostuisikohan työnjohtaja tuohon vaihtoehtoon?! Vastaa Vastaa Peruuta vastausSähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *Nimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Lähetä kommentti Peruuta vastausNimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Mama's garden Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota. Facebook Instagram Pinterest mammanpuutarha@gmail.com Arkisto 2024 (21) 2023 (29) 2022 (46) 2021 (54) 2020 (72) 2019 (49) 2018 (47) 2017 (68) Kategoriat Valitse kategoria Blogi kasvikokoelma Kaupallinen yhteistyö Keittiötarha Koristekasvit Metsäpuutarha Piharakentaminen Pihasuunnittelu Puutarhamatkailu Puutarhanhoito Vihersisustus Yleinen Avainsanat Valitse avainsanaa `Bougie` acis autumnalis adventtiasetelma Aeonium agave aikainen kevätkukkija amaryllis amppeli amurinpioni Anemone Anemone `Wild Swan` antiikki- ja perinnepäivät araucaria Araucaria araucana arboretum arvonta asetelmia askartelu asteri auringonkukka Avoimet puutarhat avokomposti balkaninsyklaami Barnhaven betoni betoniaskartelu betonivalu Billnäsin ruukki biohiili BirdLife Suomi blogihaaste blogille logo blogitapaaminen bonsai broccoli C. coum C. hederifolium callicarpa clematis viorna cordon corydalis corydalis Craighton Blue cottage garden Crocus Crocus speciosus Cyclamen Cyclamen coum daalia daalian jakaminen daalioiden kasvatus ja hoito daalioiden talvisäilytys Dahlia Eco Weedkiller Eija`s garden Epimedium erikoisperuna esikko esikkokylvöt espalier espanjansiruetana etanoiden torjunta euroopanmarjakuusi floristi Flör Fritillaria Galanthus haaste haisujouluruusu hanami hankikylvöt harjateräs harokataja havutyöt hedelmäpuiden leikkaus heinäkuu puutarhassa Helleborus Helleborus thibetanus helmimarja helmivillakko helokämmekkä Helsingin kevätpuutarha messut 2017 herneenversot hiekka hiilipuutarhurointi hirvenkieli hitsaus hoitosuunnitelma holvikatto hopearikko hortensia hortensia Wim`s Red hosta Hosta minor huonekasvit huonemänty huosiain huurteinen puutarha Hvitträsk hyasintti hyönteisverkko hyötykasvit hyötykasviyhdistys hyötypuutarha hyötytarha hyötyviljely hyötäminen höyhenpensas idänsinililja iiris ikivihreät ilmanvaihdon läpiviennit imikkä isoniittyhumala istutusalueen perustaminen istutustulppaani jalkalehti japanilainen puutarha japaninhiirenporras japaninkurjenmiekka japaninmagnolia japaninmarjakuusi japaninvaahtera joriini joulukoristeet joulukukka jouluruusu jouluvalmistelut JR Holvikellari juurekset jäkäläpuutarha jättiagaave kaalien kasvatus kaalikasvit kaariportti Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha kallio kallioketo kalliopuutarha kanelisaniainen karhunlaukka kartanon puutarha kartiomarjakuusi kastelu kasvatuskokeilu kasvien talvetus kasvien talvisuojaus kasvien väriyhdistelmät kasvihuone kasvihuoneet kasvimaa kasvivalo kasvivaras kasvualusta kate kateviljely kattaminen Kauhurinne kaupallinen yhteistyö Kauppapuutarha Sohlman kausivalot kehäkukka keijunkukka keijunmekko keittiötarha kekrijuhlat kekripukki kellarin rinne kellohyasintti kellovaivero keltainen keltapeippi kermesmarja kesäkeittiö kesämalvikki kesäpäivänhattu keto-orvokki ketokasvit ketunleipä kevät kevätesikko kevätkello kevätkukkijat kevätkurjenmiekka kevätkylvöt kevätleikkaus kevätlinnunsilmä kevätlumipisara kevätpuutarha kiinanlaikkuköynnös kiinanpioni kilpiangervo kilpihärkylä kirja-arvonta kirjakatsaus kirjopikarililja kirjosalvia Kirkniemen kartano kirppislöytöjä kirsikkaluumu kissankäpälä kiurunkannus kivi kivikko kivikkokasvit kivilyhty kivimuuri kivirakentaminen kivituhka klorofylli kodin sisustus kohopenkki koikarppi koiranhammas kokedama kolmilehti kompostilieroja kompostointi koristeheinät koristekasvit koristepensas koristeraparperi koristevalot kosmoskukka kotkansiipi koulinta krookus kuivakukat kukka-asetelma kukkakurssi kukkasipuli kultatesma Kumpulan kasvitieteellinen kuningassaniainen kuorikate kuriilienkirsikka kurjenpolvi kurpitsa kuunlilja kuurainen puutarha kylvökukat käsityöt kääpiökataja köynnöskaari köynnöspinaatti lahottajasieni lammikko lammikon hoito lammikon tekniikka lannoitus lantakomposti lasikupu latva-artisokan talvetus latva-artisokka led-valo lehtimulta lehtimuodot lehtiperenna lehtipistokas lehtopalsami leikkokukat leivonta libanoninlaukka limasieni linnan puutarha linnunpönttö lintujen ruokintaa liuskavaleangervo liuskekiven asennus liuskekivi Lohjan asuntomessut Lohjan museo loveaminen Ludisia discolor lumikello lumikellofestivaalit lumikellojen istutus lumikuningatar lumikurjenmiekka `George` lumityöt lumme luonnonalue luonnonkasvit luonnonkukat luonnonmateriaali maa-artisokka maakellari maakellarin eristäminen maakellarin ilmanvaihto maakellarin maatäyttö maakellarin perustus maakellarin routasuojaus maakellarin salaojitus maakellarin tukirakenteet maakellarin vesieristys maakellarin väliseinät maalattia maanrakennuskangas maaorkidea maaperän hoito magnolian istuttaminen maisemapuutarha maksaruoho maljakko mantsurianaralia marjakranssi marjakuusi marjakuusiaita marjamehu Marjamäki Marketanpuisto mehikasvi mehikuusi mehipuu mehiruusuke messurakentaminen metsämansikka Metsäpirtinmulta metsäpuutarha metsätyöt miljoonalinnunpönttöä mullanvaihto multaus muotoonleikkaus muotopuutarha muratti murattisyklaami mustaselja Mustilan arboretum Mustilan taimipäivä 2019 Mustilan ystävät mustilanhortensia Mustion Linna mykorritsa myyräjahti myyrätuhot mänty mätäslaukkaneilikka narsissi narsissitupakka naruamppeli neidonkieli neilikka niitty niittykasvit niityn hoitaminen niityn perustaminen norjanalvejuuri Nuppula näsiä obeliski Ojamon kartano oka oma metsä omenapuiden hoito omenapuu omenapuuaita onnenpensas opuntia Oristone Oriveden ruskea osterivinokas oven päällisten valaminen Oxalis tuberosa pahvikate paljasjuurinen palloesikko parsa parsakaali parsan kasvattaminen patiohortensia pehmytmesiheinä pelargoni pelargonien hoito- ja säilytys pelargoninäyttely pensasaita pensaskirsikka pensaspapu pensasruusu pensasruusujen hoito perennat perhe-elämä persianpikarililja peruna perunalajikkeet perunamaa perunan idätys perunan istutus perunan kukinta perunan taudit perustusten raudoitus perustustustyöt Piha&Puutarha-messut pihabongaus piharakentaminen piikkihärkylä pikarililja pilvikirsikka pinseeraus Pinus pinea pioni Pioni `Olga` pionien hiekkakuivatus pionien syysistutus pionin jakaminen pionin juurakko pionin luonnonlaji pionin siemenkylvö pisarakärhö pistokas pistokaslisäys podcast pohdintoja porkkana posliinikukka potager puistolumikello puksipuu punalehtiruusu puukuitu puutarhajäte puutarhakirjoja puutarhakissa puutarhakoristeet puutarhalampi puutarhamatkailu puutarhamietteitä puutarhan kevättyöt puutarhan rakenteet puutarhan valaistus Puutarhasuunnittelu puutarhaterapia puutarhatyyli puutarhatyökalut puutarhatyöt puutarhavadelma puutarhavierailu pähkinälehto päivänhattu pääsiäinen pääsiäismuna pölkkyviljely raivaussaha rauniokilkka rautapatsas rautasulfaatti Rautatienomenapuu rautavihtrilli ravintola Linnankrouvi reikätiili rikkakasvi rikkakasvien torjunta rikko rinnepuutarha rippijuhlat rotkolemmikki `Jacks Frost` rudbeckia ruiskukka Ruissalo ruska rusokirsikka ruukkuistutus ruukkukasvit ruukkupuutarha ruusu ruusuaidanne ruusukaali ruusupapu rönsytiarella salaoja salkoruusu samettiruusu sammal sammalkasvualusta sammalkranssi sammalkuusi sammalpallo sammalpuutarha saniainen scilla Scilla bifolia seinien muuraus sekaistutus seljankukkamehu shiitake siemenarvonta siemenkylvöt siementaimi sienet puutarhassa sieniviljely sieniymppi sinikämmen sinipiikkiputki sinivaleunikko sinivuokko sipulien istutus sipulikori sipulikukat sisäkasvit sitruuna-ajuruoho soihtulilja sora sormivaleangervo suklaakosmos sulkahibiskus suovehka syklaami syksy syksyi syksyinen puutarha syreeni `Annala` syysasteri syyshohdekukka syyshortensia syysistutus syyskrookus syyskukkijat syyskylvöt syyslannoitus syysleimu syysmaksaruoho syysmyrkkylilja syyspuutarha syysraparperi syystyöt syysvilja syysvuokko syötävä metsäpuutarha sähkökaapelin asentaminen säleikköaita särkynytsydän taikinamarja taimikasvatus Taimipäivä Mustilassa taimitarha taimivaihto taivukas taivukaslisäys talvensuojaturve talventähti talvi talvikylvöt talvinen puutarha talvipistokas talvipuutarha talvisia puutarhatöitä talvivalkosipuli talvivihreä tarha-adiantum tasetti terttuselja tiililattia tomaatti Tommolan tila tulipa `Brilliant Star` tulppaani tulppaanipuu tummaraunioinen tuohipesin tuohisykerö tuoksuesikko Tuoksumiekkalilja turveharkko turveharkkomuuri typistys tyrnimarja tyrnipensas tyräkki tähkäverbena tähtilumikello täpläpunalatva Unelmien viljelylaatikko unikko vadelmapenkki vadelmatarha Vakka-taimi valkoinen puutarhassa valkotäpläimikkä valkovarjohiippa valkovuokko valokuvaus vappu varjohiippa varjolehti varjopuutarha varjosontikka varjotarha verkkokori vesikasvit vierailu vieraslaji viherkasvit viherlannoitus Viherpaja vihersisustus viherterapia vihreä joulu virkkaus virvalilja vuorimänty värinokkonen väriperuna värit puutarhassa Kotipuutarhan blogit Mama's garden Minna Räisänen Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf Uusimmat Blogi Keittiötarha Kurpitsajuhlat kasvimaalla Blogi Puutarhanhoito Puutarhatyökaluni Blogi Koristekasvit Vihersisustus Leikot juhlapöytään — daaliaa, parsaa ja porkkanaa Sinua saattaisi kiinnostaa myös: Lukijamatka Suojattu: Puutarhamatka Irlantiin 4.–9.8.2025 Ajankohtaiset vinkit Talvikompostointi Kolumni Puut ja me Pääkirjoitus Asenteella kohti talvea Lataa lisää
Fiskarsissa nykyisen sepän pajan yläpuolinen rinnepelto on ollut aikoinaan parsanviljelyalueena. Alue on liki 10 ha, joten oletettavaa olisi kuitenkin, ettei ihan koko pelto ollut parsalla. Se hävitettiin ilmeisemmin joskus 60-luvulla. En ole koskaan nähnyt siitä valokuvia, mutta juttelin reilu 20 vuotta sitten jo iäkkään ja eläkkeellä olevan yhtiön entisen puutarhurin kanssa asiasta. Vastaa
Herraskartanoiden viljelmät ovat voineet aikoinaan olla todella upeat. Harmillista, että useinkaan ei löydy kuvia mutta onneksi tieto kuitenkin kulkee tuollaisten käymiesi keskustelujen avulla eteenpäin. Nykyajasta luulisi jäävän enemmän ainakin kuvia jälkipolville mutta varmaan jotain muuta sitten 100 vuoden päästä tästä ajasta kaivataan. Vastaa
Oma parsa on ihan huippujuttu, nimittäin se on sitä maukkaampaa, mitä vähemmän aikaa kuluu sadonkorjuun ja syömisen välillä. Omalta pihalta voi käydä hakemassa muutaman varren kerrallaan vaikka joka päivä. Mulla ne viihtyvät hyvin kohopenkissä, sillä se lämpiää keväällä nopeasti. Jonakin vuonna olen onnistunut keittämään vappuparsat, mutta se on harvinaisen aikaista. Lannoitusta en ole juurikaan muistanut, silti satoa tulee ihan kivasti. Aikeissa on silti laajentaa parsamaata, sillä haluan syödä tätä herkkua useammin. Vastaa
Olenkin miettinyt niitä sinun kohopenkkejä ja myyrienkin kannalta olisi järkevää itsekin perustaa penkki koholle ja verkko pohjalle. En sitten kuitenkaan tiedä miten pärjäisivät näiden kovien talvien yli täällä meillä, maassa kunnolla lumen alla olisivat pakkaselta hyvin suojassa. Ainakin kohopenkin pitäisi olla hyvin laaja ja taimien kauempana reunoista. Miettii, miettii Vastaa
Pekoniin kääritty parsa grillissä tai uunissa nopeasti paistettuna sitruunakastikkeen kera syötynä on herkkua. Meillä parsa kasvaa lavakauluksessa. Satoakin päästiin jo korjaamaan, kunnes toissavuonna uusin kasvimaan ja silloin jouduin nostamaan parsatkin ylös. Viime vuonna annoin niiden kerätä voimaa, emmekä korjanneet satoa. Montaa parsaa ei 120×80 senttiseen lavakaulukseen mahdu, mutta pääseepä sentään itse kasvatetun parsan makuun. Vastaa
Täytyy kyllä itsekin vielä miettiä laittaisinko sittenkin parsat kohopenkkeihin. Käsittelemätöntä lautaa olisi vaikka kuinka ja siitä voisi yrittää nikkaroida ainakin muutaman laudan korkuisen ison kohopenkin. Matalaan laatikkoon ei kyllä voi laittaa myyräverkkoa. On tässä miettimistä mutta miten mukavaa se onkaan Vastaa
Parsa on meidänkin suurta herkkua. Viime kesänä istutin sen juurakoita, jotka lähtivät hyvin kasvuun. Toivottavasti ne nousevat taas keväällä, ja olisi kyllä ihanaa, jos edes pienen maistiaisen saisimme jo tänä vuonna. Mukavaa viikon jatkoa! Vastaa
Täytyykin heti käydä kurkkaamassa olisitko kenties tehnyt postauksen juurakoiden istutuksesta. Vielä muutama yksityiskohta itsellä mietinnässä. Pitäisikö kenties juurakoita liottaa ennen istutusta jonkin aikaa?! Vastaa
Meillä istutettiin noin seitsemän vuotta sitten 24 parsan juurakkoa. Sitä on noin kymmenen metriä pitkä sarka. Meillä on aika hiekkapitoinen maa ja ne kasvaa hieman noin kymmenen senttiä olevassa kohopenkissä. Herkkua saa kerätä noin juhannukseen saakka ja loput jätetään . Korjaan aina tuleentuneet varret pois penkistä syksyllä . Paras parsaohje meistä. Keitä parsakattilassa parsat noin viisi minuuttia ja nuput veden yläpuolella. Sitä ennen keitä kolme kananmunaa ja pilko karkeaksi paloiksi. Sulata pannulla reilusti voita tai oivariiniä ja laita munan palat joukkoon ja pilko nippu persiljaa mukaan. Rasvaa menee aika reilusti mutta joskus voi tätäkin herkutella. Lämmitä hetken ja kaada tämä lämpimien parsojen päälle. Suosittelen kokeilemaan. Jotkut ihmettelee persiljan paljoutta mutta lämmitettynä tässä munien kanssa on mahtavaa. Niin ja jonkinverran Aromat maustetta vielä pannulle. Nami, Vastaa
Voi miten herkulliselta kuulostaa tuo ohje, kumpa juurakot lähtisivät hyvin kaavuun ja saataisiin muutaman vuoden päästä herkutella omalla parsalla. Tilasin 20 juurakkoa joten niistä saa kyllä ihan hyvän matkaa tehtyä sitten penkkiä Vastaa
Juu minulla taitaa olla 24 kpl ja hyvin riittää varmasti tuo sinun määrä ❤ Onnea kasvustoille. Vastaa
Kiva kuulla että reilulla parilla kymmenellä tulee hyvin syötävää. Niin ottaen siis huomioon, että saan ne hyvään kasvuun. Pikkuisen harmittaa kun ne nielaisee niin suuren osan kasvimaasta mutta minkäs teet, sillä alueella ei oikein pysty enää laajentamaan ellei saisi yhtä kevytpressukatosta hävitettyä pois… Hm, suostuisikohan työnjohtaja tuohon vaihtoehtoon?! Vastaa
