Blogi Mama’s garden Koristekasvit Hortensioiden pistokaslisäys — helposti ja halvalla uusia taimia Olen viime vuosina rohkaistunut kokeilemaan puuvartisten pistokaslisäystä. Kaikkea ei voi lisätä siemenestä tai jakamalla ja puuvartiset pensaat ovat myös melkoisen arvokkaita hankkia. Onnistuneesti ovat pistokkaasta lähteneet taikinamarja sekä nietospensas ja nyt viimeisimpänä kolme erilaista hortensiaa. Syyshortensiat `Wim`s Red ja `Diamond Rouge` ovat kasvattaneet juuriston noin reilussa kuukaudessa. Itseasiassa istuttaessani tuota `Diamond Rouge`:a siitä katkesi pari oksaa ja niistä nyt sitten aloittelevat elämäänsä kaksi uutta pensaan alkua. Myös kesähortensia `Bougie` näyttäisi juurtuneen. Nämä istuttaessa katkenneet oksan pätkät näyttävät ilokseni kasvattaneen pitkiä valkoisia juuria. Millainen on hyvä pistokas? Parhaiten minulla on mielestäni onnistuneet sellaiset pistokkaat joissa on ollut jonkin matkaa kovempaa viime vuoden kasvua mukana eli ei pelkästään ihan vain tuoretta ja pehmeää uutta kasvua. Katkaisu kohtakaan ei ole ollut niin tarkkaa, mutta lehtihangasta juuret muodostuvat eli hieman alimman lehtiparin alapuolelta olen pistokkaan leikannut. Tässä vasemmalla `Wim`s Red ja oikealla kesähortensia `Bougie`. Pistokkaan leikkaamisen jälkeiset toimet Monty Don leikkaa pistokkaat aina suoraan muovipussiin ja näin nyt toimin itsekin kun leikkasin joskus heinäkuun loppupuolella tuosta `Wim`s Red`:stä ja `Bougie`:sta kolme oksaa kummastakin pensaasta. Sujautin ne heti muovipussin sisälle ja nopsasti kipaisin kasvihuoneelle laittamaan pistokkaat heti kosteaan kasvualustaansa. Pistokkaista on tärkeää poistaa ylimääräinen lehtimassa sen varresta ja latvaan jättämistäni muutamasta isommasta lehdestä leikkasin vielä lopuksi puolet pois. Tökkäsin leikatut pistokkaat ruukun reunan ja kasvualustan väliin niin, että ne pysyivät napakasti pystyssä. Lopuksi kastelin hyvin ja suojasin ruukut haihdunnalta pussittamalla ne läpinäkyvällä muovipussilla joka oli reijitetty. Pistokas työnnetään aivan ruukun reunaan. Rakensin pistokkaille ihan oman sekoituksen kasvualustaa. Tavalliseen puutarhamultaan lisäsin tosi paljon pienirakeista sepeliä ja hienoa hiekkaa. Monty on kasvattanut hienoja juuristoja ihan pelkässä perliitissäkin, sillä juurien muodostuminen ei vaadi ollenkaan ravinteita. Toki mikäli käyttää pelkkää perliittiä niin on huolehdittava pistokkaiden nopeasta uudelleen istuttamisesta. Itse en nyt hätäile pistokkaiden kanssa vaan annan niiden olla todennäköisesti tuossa samassa kasvualustassa kevääseen saakka. Jos kellariin jää tilaa niin vien sinne mutta aivan hyvin voisin istuttaa nämä myös purkkeineen päivineen kasvimaahan talveksi. Keväällä sitten uudelleen istutus ravinteikkaaseen multaan kun kasvu alkaa käynnistymään. Toivottavasti pikkuiset pistokkaat jaksavat kasvaa isoiksi ja näyttävästi kukkiviksi pensaiksi. Vielä on hyvin tilaa kauhurinteessä tai kellarin kummulla joten paikatkin ovat jo valmiina odottamassa. Onko sinulla kokemuksia puuvartisten kasvien pistokaslisäyksestä? Onnistumiset ja erilaiset vinkit kiinnostaisivat kovasti! Share to: facebook Share to: twitter Share to: pinterest Julkaistu 3.9.2020 Avainsanat pistokas pistokaslisäys Kommentoi Lue kommentit (12) Itse en ole hortensioita lisännyt, mutta äitini on kasvattanut pistokkaista sekä itselleen että minulle montakin hortensiaa. Tuntuvat olevan aika helppoja lähtemään kasvuun. Mihin perustuu tuo mullan ja ruukun reunan välissä juurruttaminen? Tuo on nimittäin itselleni ihan uusi tapa. Minulla on nyt kasvamassa kaksi nietospensaan pistokasta, jotka taidan varmuuden vuoksi talvettaa kellarissa. Ne on otettu vasta heinäkuun puolivälissä, sillä kasvu lähti jotenkin niin myöhään tänä vuonna käyntiin, että ennen sitä ei vain ollut pistokasmateriaalia tarjolla. Syyssyrikkääkin kokeilin, mutta ne eivät juurtuneet. Siitä olisi taas pitänyt ottaa selvästi aikaisemmin pistokkaat, mutta idea tuli mieleen vasta siinä vaiheessa kun alkoivat jo lykkiä kukkanuppuja. Ensi kesänä sitten otollisempana aikana. Pistokaskokeilut ovat kyllä kivoja ja säästöä syntyy, jos saa yhdenkin oksan juurrutettua. Aika nopeasti ne alkuun päästyään kasvavatkin. Vastaa En oikeastaan tiedä varmaksi faktoja, miksi pistokas suositellaan laitettavan ruukun ja mullan väliin?! Voisikohan se jotenkin liittyä hapen saantiin? Kasvualusta on yleensä melko märkää ja tuolla reunassa pistokas voisi olla sopivassa kosteudessa mutta kuitenkin niin, että happea on saatavilla. Juurien muodostuminen omien tietojeni mukaan vaatii happea. Nietospensas minulla lähti ihan vain suoraan puutarhamaahan tökkäämällä! En edes kastellut sitä sen kummemmin. Varmasti tosiaan tärkeää onnistumiselle on juuri se ajoitus milloin pistokkaan leikkaa. Hortensioissa joista leikkasin oli kyllä jo kukan alkuja mutta otin sellaisista oksista pistokkaat joissa niitä ei ollut. Voi olla, että syrikkä on erityisen kranttu pistokaskandidaatti :) Vastaa Kiitti vinkistä. Pitääkin kokeilla hortensioiden lisäystä. Alppiruusuja olen saanut juurtumaan taivuttamalla oksia ja angervoja olen lisännyt pistokkaista. Vastaa Hei, minä taas olen ihan ”unohtanut” tuon taivukkaista lisäämisen! Ainakin punapähkinäpensaan oksia voisin taivuttaa maahan ja laittaa kivet painoksi. Sen voisi varmaan tehdä vaikka nyt heti, siinä ajankohdalla ei luultavimmin ole samanlaista merkitystä kuin katkaistuilla pistokkailla. Ja jo pitkään on pitänyt ostaa muutama koivuangervo lisää mutta nytpä koitankin lisätä sitä omista jo olemassa olevista taimista. Vastaa Minulla on mökillä syyshortensia taivukkaasta juurtunut. Tarkoitus olikin tänä syksynä kaivaa taimi ylös ja siirtää toisaalle :) Vastaa Taivukaslisäys täytyy ehdottomasti ottaa mukaan omiinkin lisäysmenetelmiin Lähdenkin heti laittamaan ne kivet muutaman pähkinäpensaan oksan päälle Vastaa Mielenkiintoista. Pistokaslisäystä täytyykin kokeilla, mutta jääköön ensi kesään. Laitan tämän postauksen muistiin, jotta löydän sen aikanaan. Vastaa Kyllä nyt on todennäköisesti tosiaan jo vähän myöhäistä. Vaan en sitten tiedä miten hortensia toimisi talvipistokas materiaalina. Kevät-talvi olisi ehkäpä seuraava hyvä ajankohta leikata pensaista pistokkaita ja säilöä ne hangen alla kevääseen. Tuosta menetelmästä ei ole minulla kokemusta mutta siihenkin olisi mielenkiintoista perehtyä. Vastaa Keväällä katkaisin Wisteriasta, (sinisade) muutama oksan. Nyt on yksi juurtunut ja on hyvässä kasvussa. Saa talvehtia kasvihuoneessa. Keväällä siirrän sen ulos. Vastaa Ooh, sinisateen juurtunut pistokas kuulostaa upealle Kaivat sen varmaan kasvihuoneessa maahan, ruukussa tuskin selviää ellei ole lämmitystä. Vastaa Hei! Olen myös lisännyt taikinamarjapensasta ja pallohortensiaa onnistuneesti. Vastaa Pistokaslisääminen on kyllä todella hyvä ja halpa tapa kasvattaa uusia pensaita. Minullakin on taas hortensiaa purkitettuna, ajattelin lisätä hiljalleen kokonaisen rinteen erilaisia hortensioita täyteen💚 Vastaa Vastaa Peruuta vastausSähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *Nimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Lähetä kommentti Peruuta vastausNimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Mama's garden Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota. Facebook Instagram Pinterest mammanpuutarha@gmail.com Arkisto 2024 (19) 2023 (29) 2022 (46) 2021 (54) 2020 (72) 2019 (49) 2018 (47) 2017 (68) Kategoriat Valitse kategoria Blogi kasvikokoelma Kaupallinen yhteistyö Keittiötarha Koristekasvit Metsäpuutarha Piharakentaminen Pihasuunnittelu Puutarhamatkailu Puutarhanhoito Vihersisustus Yleinen Avainsanat Valitse avainsanaa `Bougie` acis autumnalis adventtiasetelma Aeonium agave aikainen kevätkukkija amaryllis amppeli amurinpioni Anemone Anemone `Wild Swan` antiikki- ja perinnepäivät araucaria Araucaria araucana arboretum arvonta asetelmia askartelu asteri auringonkukka Avoimet puutarhat avokomposti balkaninsyklaami Barnhaven betoni betoniaskartelu betonivalu Billnäsin ruukki biohiili BirdLife Suomi blogihaaste blogille logo blogitapaaminen bonsai broccoli C. coum C. hederifolium callicarpa clematis viorna cordon corydalis corydalis Craighton Blue cottage garden Crocus Crocus speciosus Cyclamen Cyclamen coum daalia daalian jakaminen daalioiden kasvatus ja hoito daalioiden talvisäilytys Dahlia Eco Weedkiller Eija`s garden Epimedium erikoisperuna esikko esikkokylvöt espalier espanjansiruetana etanoiden torjunta euroopanmarjakuusi floristi Flör Fritillaria Galanthus haaste haisujouluruusu hanami hankikylvöt harjateräs harokataja havutyöt hedelmäpuiden leikkaus heinäkuu puutarhassa Helleborus Helleborus thibetanus helmimarja helmivillakko helokämmekkä Helsingin kevätpuutarha messut 2017 herneenversot hiekka hiilipuutarhurointi hirvenkieli hitsaus hoitosuunnitelma holvikatto hopearikko hortensia hortensia Wim`s Red hosta Hosta minor huonekasvit huonemänty huosiain huurteinen puutarha Hvitträsk hyasintti hyönteisverkko hyötykasvit hyötykasviyhdistys hyötypuutarha hyötytarha hyötyviljely hyötäminen höyhenpensas idänsinililja iiris ikivihreät ilmanvaihdon läpiviennit imikkä isoniittyhumala istutusalueen perustaminen istutustulppaani jalkalehti japanilainen puutarha japaninhiirenporras japaninkurjenmiekka japaninmagnolia japaninmarjakuusi japaninvaahtera joriini joulukoristeet joulukukka jouluruusu jouluvalmistelut JR Holvikellari juurekset jäkäläpuutarha jättiagaave kaalien kasvatus kaalikasvit kaariportti Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha kallio kallioketo kalliopuutarha kanelisaniainen karhunlaukka kartanon puutarha kartiomarjakuusi kastelu kasvatuskokeilu kasvien talvetus kasvien talvisuojaus kasvien väriyhdistelmät kasvihuone kasvihuoneet kasvimaa kasvivalo kasvivaras kasvualusta kate kateviljely kattaminen Kauhurinne kaupallinen yhteistyö Kauppapuutarha Sohlman kausivalot kehäkukka keijunkukka keijunmekko keittiötarha kekrijuhlat kekripukki kellarin rinne kellohyasintti kellovaivero keltainen keltapeippi kermesmarja kesäkeittiö kesämalvikki kesäpäivänhattu keto-orvokki ketokasvit ketunleipä kevät kevätesikko kevätkello kevätkukkijat kevätkurjenmiekka kevätkylvöt kevätleikkaus kevätlinnunsilmä kevätlumipisara kevätpuutarha kiinanlaikkuköynnös kiinanpioni kilpiangervo kilpihärkylä kirja-arvonta kirjakatsaus kirjopikarililja kirjosalvia Kirkniemen kartano kirppislöytöjä kirsikkaluumu kissankäpälä kiurunkannus kivi kivikko kivikkokasvit kivilyhty kivimuuri kivirakentaminen kivituhka klorofylli kodin sisustus kohopenkki koikarppi koiranhammas kokedama kolmilehti kompostilieroja kompostointi koristeheinät koristekasvit koristepensas koristeraparperi koristevalot kosmoskukka kotkansiipi koulinta krookus kuivakukat kukka-asetelma kukkakurssi kukkasipuli kultatesma Kumpulan kasvitieteellinen kuningassaniainen kuorikate kuriilienkirsikka kurjenpolvi kuunlilja kuurainen puutarha kylvökukat käsityöt kääpiökataja köynnöskaari köynnöspinaatti lahottajasieni lammikko lammikon hoito lammikon tekniikka lannoitus lantakomposti lasikupu latva-artisokan talvetus latva-artisokka led-valo lehtimulta lehtimuodot lehtiperenna lehtipistokas lehtopalsami leikkokukat leivonta libanoninlaukka limasieni linnan puutarha linnunpönttö lintujen ruokintaa liuskavaleangervo liuskekiven asennus liuskekivi Lohjan asuntomessut Lohjan museo loveaminen Ludisia discolor lumikello lumikellofestivaalit lumikellojen istutus lumikuningatar lumikurjenmiekka `George` lumityöt lumme luonnonalue luonnonkasvit luonnonkukat luonnonmateriaali maa-artisokka maakellari maakellarin eristäminen maakellarin ilmanvaihto maakellarin maatäyttö maakellarin perustus maakellarin routasuojaus maakellarin salaojitus maakellarin tukirakenteet maakellarin vesieristys maakellarin väliseinät maalattia maanrakennuskangas maaorkidea maaperän hoito magnolian istuttaminen maisemapuutarha maksaruoho maljakko mantsurianaralia marjakranssi marjakuusi marjakuusiaita marjamehu Marjamäki Marketanpuisto mehikasvi mehikuusi mehipuu mehiruusuke messurakentaminen metsämansikka Metsäpirtinmulta metsäpuutarha metsätyöt miljoonalinnunpönttöä mullanvaihto multaus muotoonleikkaus muotopuutarha muratti murattisyklaami mustaselja Mustilan arboretum Mustilan taimipäivä 2019 Mustilan ystävät mustilanhortensia Mustion Linna mykorritsa myyräjahti myyrätuhot mänty mätäslaukkaneilikka narsissi narsissitupakka naruamppeli neidonkieli neilikka niitty niittykasvit niityn hoitaminen niityn perustaminen norjanalvejuuri Nuppula näsiä obeliski Ojamon kartano oka oma metsä omenapuiden hoito omenapuu omenapuuaita onnenpensas opuntia Oristone Oriveden ruskea osterivinokas oven päällisten valaminen Oxalis tuberosa pahvikate paljasjuurinen palloesikko parsa parsakaali parsan kasvattaminen patiohortensia pehmytmesiheinä pelargoni pelargonien hoito- ja säilytys pelargoninäyttely pensasaita pensaskirsikka pensaspapu pensasruusu pensasruusujen hoito perennat perhe-elämä persianpikarililja peruna perunalajikkeet perunamaa perunan idätys perunan istutus perunan kukinta perunan taudit perustusten raudoitus perustustustyöt Piha&Puutarha-messut pihabongaus piharakentaminen piikkihärkylä pikarililja pilvikirsikka pinseeraus Pinus pinea pioni Pioni `Olga` pionien hiekkakuivatus pionien syysistutus pionin jakaminen pionin juurakko pionin luonnonlaji pionin siemenkylvö pisarakärhö pistokas pistokaslisäys podcast pohdintoja porkkana posliinikukka potager puistolumikello puksipuu punalehtiruusu puukuitu puutarhajäte puutarhakirjoja puutarhakissa puutarhakoristeet puutarhalampi puutarhamatkailu puutarhamietteitä puutarhan kevättyöt puutarhan rakenteet puutarhan valaistus Puutarhasuunnittelu puutarhaterapia puutarhatyyli puutarhatyöt puutarhavadelma puutarhavierailu pähkinälehto päivänhattu pääsiäinen pääsiäismuna pölkkyviljely raivaussaha rauniokilkka rautapatsas rautasulfaatti Rautatienomenapuu rautavihtrilli ravintola Linnankrouvi reikätiili rikkakasvi rikkakasvien torjunta rikko rinnepuutarha rippijuhlat rotkolemmikki `Jacks Frost` rudbeckia ruiskukka Ruissalo ruska rusokirsikka ruukkuistutus ruukkukasvit ruukkupuutarha ruusu ruusuaidanne ruusukaali ruusupapu rönsytiarella salaoja salkoruusu samettiruusu sammal sammalkasvualusta sammalkranssi sammalkuusi sammalpallo sammalpuutarha saniainen scilla Scilla bifolia seinien muuraus sekaistutus seljankukkamehu shiitake siemenarvonta siemenkylvöt siementaimi sienet puutarhassa sieniviljely sieniymppi sinikämmen sinipiikkiputki sinivaleunikko sinivuokko sipulien istutus sipulikori sipulikukat sisäkasvit sitruuna-ajuruoho soihtulilja sora sormivaleangervo suklaakosmos sulkahibiskus suovehka syklaami syksy syksyi syksyinen puutarha syreeni `Annala` syysasteri syyshohdekukka syyshortensia syysistutus syyskrookus syyskukkijat syyskylvöt syyslannoitus syysleimu syysmaksaruoho syysmyrkkylilja syyspuutarha syysraparperi syystyöt syysvilja syysvuokko syötävä metsäpuutarha sähkökaapelin asentaminen säleikköaita särkynytsydän taikinamarja taimikasvatus Taimipäivä Mustilassa taimitarha taimivaihto taivukas taivukaslisäys talvensuojaturve talventähti talvi talvikylvöt talvinen puutarha talvipistokas talvipuutarha talvisia puutarhatöitä talvivalkosipuli talvivihreä tarha-adiantum tasetti terttuselja tiililattia tomaatti Tommolan tila tulipa `Brilliant Star` tulppaani tulppaanipuu tummaraunioinen tuohipesin tuohisykerö tuoksuesikko Tuoksumiekkalilja turveharkko turveharkkomuuri typistys tyrnimarja tyrnipensas tyräkki tähkäverbena tähtilumikello täpläpunalatva Unelmien viljelylaatikko unikko vadelmapenkki vadelmatarha Vakka-taimi valkoinen puutarhassa valkotäpläimikkä valkovarjohiippa valkovuokko valokuvaus vappu varjohiippa varjolehti varjopuutarha varjosontikka varjotarha verkkokori vesikasvit vierailu vieraslaji viherkasvit viherlannoitus Viherpaja vihersisustus viherterapia vihreä joulu virkkaus virvalilja vuorimänty värinokkonen väriperuna värit puutarhassa Kotipuutarhan blogit Mama's garden Minna Räisänen Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf Uusimmat Blogi Koristekasvit Vihersisustus Leikot juhlapöytään — daaliaa, parsaa ja porkkanaa Blogi Piharakentaminen Pergolan rakentaminen Blogi Metsäpuutarha Puutarhamatkailu Sapokan vesipuisto Kotkassa Sinua saattaisi kiinnostaa myös: Ajankohtaiset vinkit Kasvimaa ja kukkatarha syyskuntoon Pääkirjoitus Palkintoja satelee Kolumni Suurenmoiset sammalet Kolumni Merikaali tutuksi Lataa lisää
Itse en ole hortensioita lisännyt, mutta äitini on kasvattanut pistokkaista sekä itselleen että minulle montakin hortensiaa. Tuntuvat olevan aika helppoja lähtemään kasvuun. Mihin perustuu tuo mullan ja ruukun reunan välissä juurruttaminen? Tuo on nimittäin itselleni ihan uusi tapa. Minulla on nyt kasvamassa kaksi nietospensaan pistokasta, jotka taidan varmuuden vuoksi talvettaa kellarissa. Ne on otettu vasta heinäkuun puolivälissä, sillä kasvu lähti jotenkin niin myöhään tänä vuonna käyntiin, että ennen sitä ei vain ollut pistokasmateriaalia tarjolla. Syyssyrikkääkin kokeilin, mutta ne eivät juurtuneet. Siitä olisi taas pitänyt ottaa selvästi aikaisemmin pistokkaat, mutta idea tuli mieleen vasta siinä vaiheessa kun alkoivat jo lykkiä kukkanuppuja. Ensi kesänä sitten otollisempana aikana. Pistokaskokeilut ovat kyllä kivoja ja säästöä syntyy, jos saa yhdenkin oksan juurrutettua. Aika nopeasti ne alkuun päästyään kasvavatkin. Vastaa
En oikeastaan tiedä varmaksi faktoja, miksi pistokas suositellaan laitettavan ruukun ja mullan väliin?! Voisikohan se jotenkin liittyä hapen saantiin? Kasvualusta on yleensä melko märkää ja tuolla reunassa pistokas voisi olla sopivassa kosteudessa mutta kuitenkin niin, että happea on saatavilla. Juurien muodostuminen omien tietojeni mukaan vaatii happea. Nietospensas minulla lähti ihan vain suoraan puutarhamaahan tökkäämällä! En edes kastellut sitä sen kummemmin. Varmasti tosiaan tärkeää onnistumiselle on juuri se ajoitus milloin pistokkaan leikkaa. Hortensioissa joista leikkasin oli kyllä jo kukan alkuja mutta otin sellaisista oksista pistokkaat joissa niitä ei ollut. Voi olla, että syrikkä on erityisen kranttu pistokaskandidaatti :) Vastaa
Kiitti vinkistä. Pitääkin kokeilla hortensioiden lisäystä. Alppiruusuja olen saanut juurtumaan taivuttamalla oksia ja angervoja olen lisännyt pistokkaista. Vastaa
Hei, minä taas olen ihan ”unohtanut” tuon taivukkaista lisäämisen! Ainakin punapähkinäpensaan oksia voisin taivuttaa maahan ja laittaa kivet painoksi. Sen voisi varmaan tehdä vaikka nyt heti, siinä ajankohdalla ei luultavimmin ole samanlaista merkitystä kuin katkaistuilla pistokkailla. Ja jo pitkään on pitänyt ostaa muutama koivuangervo lisää mutta nytpä koitankin lisätä sitä omista jo olemassa olevista taimista. Vastaa
Minulla on mökillä syyshortensia taivukkaasta juurtunut. Tarkoitus olikin tänä syksynä kaivaa taimi ylös ja siirtää toisaalle :) Vastaa
Taivukaslisäys täytyy ehdottomasti ottaa mukaan omiinkin lisäysmenetelmiin Lähdenkin heti laittamaan ne kivet muutaman pähkinäpensaan oksan päälle Vastaa
Mielenkiintoista. Pistokaslisäystä täytyykin kokeilla, mutta jääköön ensi kesään. Laitan tämän postauksen muistiin, jotta löydän sen aikanaan. Vastaa
Kyllä nyt on todennäköisesti tosiaan jo vähän myöhäistä. Vaan en sitten tiedä miten hortensia toimisi talvipistokas materiaalina. Kevät-talvi olisi ehkäpä seuraava hyvä ajankohta leikata pensaista pistokkaita ja säilöä ne hangen alla kevääseen. Tuosta menetelmästä ei ole minulla kokemusta mutta siihenkin olisi mielenkiintoista perehtyä. Vastaa
Keväällä katkaisin Wisteriasta, (sinisade) muutama oksan. Nyt on yksi juurtunut ja on hyvässä kasvussa. Saa talvehtia kasvihuoneessa. Keväällä siirrän sen ulos. Vastaa
Ooh, sinisateen juurtunut pistokas kuulostaa upealle Kaivat sen varmaan kasvihuoneessa maahan, ruukussa tuskin selviää ellei ole lämmitystä. Vastaa
Pistokaslisääminen on kyllä todella hyvä ja halpa tapa kasvattaa uusia pensaita. Minullakin on taas hortensiaa purkitettuna, ajattelin lisätä hiljalleen kokonaisen rinteen erilaisia hortensioita täyteen💚 Vastaa