Hellettä helatorstaina

Viime ajat ovat täyttyneet arkisesta aherruksesta ja on jälleen tuntunut siltä, ettei missään välissä oikein ehdi nauttimaan puutarhastaan. Polttopuushowta, terassien pesua ja kyllästämistä, taimien istuttamista ja viimeisiä kylvöjä hyötytarhaan. Joka kevät vahvistuu ajatus siitä, että minun kesälomakuukauteni olisi todellakin tässä ja nyt, ihanassa toukokuussa. Varsinkin toukokuiset iltavuorot töissä tuntuvat suuressa määrin ajan haaskaukselta. Kotona olisi niin paljon tekemistä ja kaunista katseltavaa. Rakastan työtäni ja työpaikkaani ihmisineen mutta tämän yhden kuukauden ajan vuodesta minulla on suuria vaikeuksia motivoida itseäni sisälle keinovalojen alle. Onneksi lomani kuitenkin tänä vuonna saa alkaa edes pikkuisen toukokuun puolella. Silloin minulla on siinä viikko aikaa touhuta kotihommissa ihan rauhassa kun lapset ovat vielä koulussa. Toiveissa on polkaista kellarityömaa jälleen käyntiin ja kasvimaan laittokin on silloin jo kovasti ajankohtainen.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Viime päivien jopa melkein helteiset päivät ovat saaneet puutarhan rehahtamaan hurjaan kasvuun. Ensimmäiset esikot kukkivat jo täyttä häkää ja olen ilokseni saanut huomata, että palloesikot ovat kylväytyneet ympäristöönsä. Ainakin tällä hetkellä minusta tuntuu, että rakastan esikoista kaikkein eniten juuri noita suloisia palloesikoita. Tulevina vuosina on kuitenkin toivottavasti luvassa uusia hullaantumisia, sillä esikoiden hankikylvöistäni jokaisessa näkyy elonmerkkejä. En olisi villeimmissä unelmissanikaan uskonut, että nuo talvella Ranskasta tilaamani siemenet itäisivät näin hyvin! Lumipeite oli alkuun niin vähäinen ja pelkäsin ettei kylvöksille järjestämäni styrokslaatikot olisi olleet siementen mieleen mutta näköjään olot ovat lopulta olleet näille erityisen otolliset. Seuraavaksi täytyy vaan keskittyä hoitamaan pikkuisia alkuja huolellisesti sillä kuivuminen tässä vaiheessa on mille tahansa kylvökselle kohtalokasta. Koulinta vaihetta en ole uskaltanut vielä oikein edes ajatella. Jos koulin kaikki tällä hetkellä nousseet omiin purkkeihinsa niin tulen hukkumaan purkkimereen. Enemmän itäneiden kohalla on pakko koulia useampia alkuja samaan purkkiin ja sitten istutusvaiheessa jakaa taimet erilleen. Vaan koulintaan on vielä matkaa ja mitä vain ehtii tapahtua. Onneksi minulle ei ole tänä keväänä tulossa enää muita kasvilähetyksiä kuin ne lumikellot Englannista. Saan siis rauhassa pyhittää tämän kauden esikoille ja niiden hoivaamiselle <3

Lumikellojen kiireinen kevät

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Tältä keväältä lumikellot ovatkin pian jo muisto vain. Viime päivien hurja lämpöaalto on saanut kukat nopeasti kuihtumaan. Harmillisen lyhyt lumikellokausi oli tänä keväänä kun kevät alkoi myöhään ja lämpeni sitten nopeasti päivisin jopa kesäisiin lukemiin. Muutkin sipulikukat kukkivat nyt ihan liian nopeasti. Vaan minkäs teet, luontoäidin aikatauluihin ei voi vaikuttaa mitenkään.

Vaan enpä halua kyllä valittaakaan näistä lämpimistä päivistä. Niiden ansiosta kaikki kasvaa kohisten niin kuin on tarkoituskin. Koivut ovat jo kymmenen sentin kokoisilla lehdillä ja nurmi vihertää yläpihalla siihen malliin, ettei ensimmäinen ruohonleikkauskaan ole enää kaukana. Lumikellofestareilta kotiutunut riippajapaninlehtikuusen suloiset vihreät tupsut ilahduttavat lammen rannalla kulkijaa. Löysin puulle lopulta aivan ihanan paikan josta se näkyy myös pihaan tulijalle Marjamäen ylitse.

Marjamäen rinteissä imikät kukkivat ja kimalaiset humaltuvat niiden medestä. Tavallisen imikän joukossa on muutama taimi myös valkoisilla kukilla kukkivaa imikkää. Tuon betonikuun eteen sopivasti tiensä löytänyt valkokukkainen imikkä kuin loistaa kuutamossa <3

Kiurunkannusten keväinen kauneus

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Puutarhan uusimmat kiurunkannukset ovat saaneet minut täysin pauloihinsa. Suunnittelemme ystävän kanssa näiden kimppatilausta syksyksi. Samaisella tarhalla on myynnissä myös herkullisia pikarililjoja, namps :)

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Loppuun vielä kolmen kuvan sarja varjotarhan tällä hetkellä kauneimmista kasveista. Koiranhampaat näyttäisivät tänä keväänä intoutuvan runsaaseen kukintaan ja jo monena keväänä kukoistanut valkokukkainen kolmilehtikin pullistaa jälleen nuppujaan. Uusin viime syksynä istutettu kolmilehti, Trillium kurabayashii on myös elossa jo nousee vahvan näköisenä maasta. Tuskin vielä kukkii tänä vuonna mutta jos sellainen ihme tapahtuu niin päivitän siitä kyllä heti kuvaa tänne blogiini :)

Vaan nyt viimeisen terassin pesuun ja klapeja kantamaan, onnea on yksi ylimääräinen vapaapäivä keskellä viikkoa. Aurinkoista helatorstaita kaikille lukijoilleni!

Julkaistu 10.5.2018

Satu Kukkaiselämää sanoo:

10.5.2018 08:44

Upeita ja erikoisia kevätkukkijoita!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.5.2018 16:48
  
  Kiitos! Taidan olla sellainen erikoisuuksien metsästäjä
  
  Vastaa
vaaleanvihreaa sanoo:

10.5.2018 09:35

Ihania kevätkukkijoita. Toukokuussa tosiaan loma olisi paikallaan. Vaikkakin säätilakin siihen vaikuttaa.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.5.2018 16:51
  
  Monena vuonna on toukokuussa ollut kesän parhaimmat säät☀️ Heinäkuussa sitten voi olla jo liiankin helteistä. Vaikka taitaa se helleraja tälläkin hetkellä olla melko lähellä
  
  Vastaa
Katja/Päivänpesän elämää sanoo:

11.5.2018 22:20

Valkoinen rentukka on kivan näköinen, ei niin räväkkä kuin keltainen sukulaisensa. jos etukäteen tietäisi että toukokuussa on hieno sää niin se olisi mitä oivin kesälomakuukausi.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  13.5.2018 09:07
  
  Huomasin eilen, että valkoisen rentukan vieressä on hengissä myös keltainen kerrottu rentukka. Näiden piti mennä lammikon rannalle mutta kivasti sulostuttavat myös tätä istutusaluetta ja onhan alue kuitenkin lähellä lammikkoa. Pitäisiköhän lammikon sammakoilta kysäistä millainen mahtaa olla ensi vuoden toukokuu ;)
  
  Vastaa