Blogi Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf

”Synkeä Sakari” ja muita herkkuperunoita

”Synkeä Sakari” on uusi kotimainen lila peruna, joka on oikeasti ikivanha.

”Synkeä Sakari” ja ’Aztek Gold’ olivat tämän kesän hauskimmat erikoisperunakokeilut. Kuvan pottu taitaa kuitenkin olla Sakarin lähisukulainen ”Marleena”, jota taisi olla lopulta lähes koko käsiin saamani satsi. Marleenalla on vaaleaa marmorimaista kuviointia, kun taas Sakella sitä on vain hyvin pieniä häivähdyksiä.

Sakaria ei ole saatavilla vielä siemenperunana, mutta sain sitä kuitenkin käsiini ja kattilan sijaan kokeilin tietysti pistää potut maahan. Vaikka joukossa ei ehkä ollutkaan yhtään aitoa Sakaria, niin ”Marleena” on kyllä niin kaunis, että otin vähän siemenperunoita ensi vuodeksi talteen.

En ole todellakaan mikään erikoisperunalajikkeiden asiantuntija, sillä palstaviljelijänä tila oli rajallista. Nyt kun omaa pihaa on 2 hehtaaria täytyy kuitenkin alkaa perehtymän myös pottuihin paremmin. ’Aztek Gold’ oli tänä kesänä ensimmäistä kertaa kokeilussa ja jää kyllä vakkariksi, jos vain jostain löydän siemenpottuja ensi keväänä. ’Aztek Gold’ on siinä mielessä tunnettu lajike, että sitä tosiaan saa verkkokaupoista jos vaan on ajoissa asialla. Kun vaan olisi kellari, niin voisi ihan tosissaan alkaa testaamaan vielä erikoisempia lajikkeita, mutta nyt kun säilytyspaikkana toimii jääkaappi, en ole kehdannut edes pyytää erikoisempia harvinaisuuksia kokeiluun. Te, joilla säilytysmahdollisuuksia on enemmän, niin käykää ehdottomasti etsimässä pottuja vaikkapa Facebookin ”Pohjoisen perunaa” -ryhmästä ;)

’Aztek Gold’ on todella kuin kultaa. Maku älyttömän täyteläinen ja voimainen. Tähän kun yhdistää ”pikkalaka” -kastikkeen, niin makunautinto on täydellinen.

Tähän kuvaan yritin ikuistaa ’Aztek Gold’ -lajikkeen kullankeltaisen värin, mutta todellisuudessa se on paljon syvempi.

Pitkästä aikaa viljelin myös ’King Edwardia’, joka olikin mukavampi kuin muistin. Perunarutto iski pottumaalle kuitenkin niin aikaisin, että kuninkaalliset nostettiin turvaan jo melko pienikokoisina. Meillähän satoi koko heinäkuun ja se sai aikaan aika voimakkaan ruton. Vaasassa tuli eniten vettä koko Suomessa ja Mustasaari kun ympäröi Vaasaa, niin voin sanoa, että sitä vettä riitti ihan kivasti tänne laitamillekin. Pottumaan ympärillä on joskus ollut ojat ja nyt näyttää siltä, että ne on olleet siinä ehkä ihan syystä?

Tältä näytti viikonloppuna kun nostin viimeiset perunat maasta… Aika raskasta oli tuota kaivaa ja satokin jäi keskimäärin tosi pieneksi. Tässä lapsen kurasaappaat :D

Ja tässä mun käsi kun heinäkuussa kaivelin pottuja. Huomasin semmosen asian, että multaa _voi olla liikaa_ kynsien alla. Siinä vaiheessa se alkaa vähän sattua.

Vaikka sato ei ollut suuren suuri, niin oli se kuitenkin herkullista. Ja nyt harmittaa ehkä vielä enemmän, että sitä kellaria ei ole. Mutta pitää vaan hyväksyä, että kaikki aikanaan. Tässähän on nyt hyvää aikaa varmaan pari kesää opetella tätä perunankasvatusta kaikessa rauhassa, niin ei tuu sitten niin suuria tappioita jos isommalle alalle kylväisi. Tässä alla taitaa olla heinäkuista satoa.

Tällä ”frääsillä” sain nopsaan perunamaan muokattua ja vaikka puutarhajyrsimien käyttöä noin yleisesti vastustankin, niin joissain tapauksessa tää on kyllä kätevä peli. Tuon alueen kääntäminen käsivoimin olis ollu aivan tolloa ja rikkojen mukana olis lähteny myös aika paljon multaa pois. Perunan kanssa siis toimii melko hyvin just jos tarkoitus on ottaa uusia alueita viljelykseen. Saa nähdä mitä tähän laittais sitten ensi kesänä, ehkä riisiä jos ojia ei saada kuntoon?

Kokeilussa oli myös ruvenkestäväksi kehuttu ’Acoustic’ -lajike. En tiedä oliko rutto tänä vuonna niin massiivinen yhdistettynä savivelliin kasvualustana, että en kyllä tätä kestävyyttä juuri huomannut. ’Acoustic’ oli kyllä hyvän makuinen ja potut suuria, että siinä mielessä saatan kyllä vielä tätä kokeilla. Tässä alla olevassa kuvassa taitaa olla sekaisin ”Synkeä Sakari” / ”Marleena”, ’King Edward’, ’Acoustic’ ja ’Carrera’, joka sekin oli oikein mukava ja nopea varhaisperuna.

Tämä postaus saa toimia nyt ikäänkuin muistilistana itselleni ensi vuodelle, joten nyt laitetaan tähän vielä se oleellisin: esikasvata varhaisperunat huolella! Ja riittävän ajoissa. Muuten ne ei ehdi juhannuspöytään. Tässä mun esimerkillisesti esikasvatetut ’Annabellet’ kesältä -23, jolloin satoa tuli jo hyvissä ajoin ennen juhannusta. Tähän täytyy tähdätä myös ensi vuonna :)

Ja laitetaas loppuun vielä se fiilistelykuva, tällä kertaa ehkä kuukauden takaa. Kun pakkanen ei vielä ollut purrut. Nythän täällä on jo ollut useana yönä pakkasta niin, että lätäköt, tuulilasit ja vesitynnyrit on aamulla jäässä. Eli Etelä-Suomen hapatuksista huolimatta, laittakaa ne valkosipulit maahan nyt ;) (ellette asu siellä etelässä :D)