Myös kasvit voivat sairastaa. Niitä voivat vaivata erilaiset taudit ja tuholaiset, jotka haittaavat kasvin normaaleja elintoimintoja tai pahimmillaan saavat kasvin menehtymään. Kasvien terveydenhoidon perusta on oikeanlaiset kasvuolosuhteet. Huonovointinen kasvi on altis taudeille ja tuholaisille.
Oikeat kasvuolosuhteet
Hyvä ennakointi auttaa torjumaan erilaisia kasvien vitsauksia. Kun kasvuolosuhteet ovat kunnossa, kasvin vastustuskyky on parempi. Hyvinvoiva kasvi myös toipuu mahdollisista kiusoista paremmin.
Tutustu siis kasvien vaatimuksiin ja pidä olosuhteet niille suotuisina. Runsaasti valoa kaipaavat kasvit kärsivät helposti varjossa, ja kosteudessa viihtyvät nuupahtavat liian kuivassa. Kiinnitä huomiota myös kasvualustan ravinteikkuuteen, rakenteeseen ja pH-tasoon.
Terve taimimateriaali
Joskus kasvitauteja tai -tuholaisia esiintyy jo myytävissä taimissa, viherkasveissa, pistokkaissa tai niiden kasvualustoissa. Tutki kasvi silmämääräisesti ja tarkista erityisesti lehtien alapinnat ja lehtihangat, jonne tuholaiset tyypillisesti ilmaantuvat. Pienet laikut tai pisteet lehdissä voivat olla tuholaisten imemisvioituksia.
Ole tarkkana myös ottaessasi vastaan jakotaimia ystäviltä, naapureilta ja vaihtotapahtumista. Mukana voi tulla kutsumattomia vieraita. Muista myös kasvien tuontimääräykset ulkomailta. Näiden ohjeiden noudattaminen on erityisen tärkeää, jotta maailmalta ei leviä vaarallisia kasvitauteja tai tuholaisia. Tuonti EU:n ulkopuolelta on tiukentunut vuoden 2019 lopulla. Lisätietoa Ruokaviraston sivuilta.
Terveydenhoitoa kasvihuoneissa
Kasvihuoneviljelyssä tasapainoillaan erilaisten kasvuvaatimusten välillä. Suljetussa tilassa lämpö voi nopeasti nousta liian korkealle tai ilman kierto estyä kasvustojen rehevöityessä. Muista siis säännöllinen tuuletus! Kuivaan ja kuumaan tilaan ilmestyvät helposti kirvat ja vihannespunkit, kun taas seisova kosteus altistaa kasvit erilaisille sienitaudeille. Erilaiset automaattiavaajat auttavat sekä lämpötilan että ilmanvaihdon hallinnassa.
Muista vuoroviljely kasvimaalla
Monokulttuuri eli yhden lajin jatkuva viljely samalla paikalla lisää erilaisten vitsausten riskiä. Ota käyttöön vuoroviljely, joka samaa kasvia kasvatetaan samalla paikalla neljän vuoden välein. Viljelykierto pitää maan terveenä ja viljavana. Ravinteet pysyvät tasapainossa, sillä kasvien tarpeet vaihtelevat. Voit jakaa kasvimaan neljään osioon. Yhdessä osiossa kasvatetaan ensin kasveja, jotka vaativat paljon ravinteita: kurpitsaa, kaaleja, purjosipulia tai kurkkua. Toisena vuonna samalla paikalla ovat vuorossa hieman vähemmän ravinteita tarvitsevat kasvit kuten porkkanat, salaatit ja punajuuret. Kolmantena vuonna on vähään tyytyvien perunoiden vuoro, ja neljäs vuosi on maan lepovuosi. Lepovuoden ajaksi maahan kylvetään typensitojia ja muita maanparannuskasveja, jotka palauttavat maan kasvukunnon. Hyviä maanparannuskasveja ovat muun muassa hunajakukka, pavut ja herneet sekä auringonkukka.
Lue lisää vuoroviljelystä sekä typensitojakasveista.
Muista viljelyhygienia
Hyvä viljelyhygienia vähentää kasvitautien riskiä ja sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus myös tuholaisten esiintymiseen. Pese kasvihuone vuosittain, sillä sen rakenteissa on usein hyvät olosuhteet tautien ja tuholaisten pesimiseen ja talvehtimiseenkin. Puhdista myös työvälineet kuten sakset, kuokat ja harat silloin tällöin – ainakin, jos olet käsitellyt niillä sairastuneita kasvinosia tai jonkun taudin vaivaamaa maata.
Pyyhi huonekasvien lehdet säännöllisesti, jotta lehtien ilmaraot eivät tukkiudu pölystä ja liasta. Poista myös kuolleet ja sairastuneet kasvinosat.
Muista kuitenkin, että liika siisteys puutarhassa voi olla jopa haitaksi. Sillä voi tuhota myös hyödyllisiä mikrobeja ja näin horjuttaa puutarhan luonnollista tasapainoa.
Vuosi 2020 on kansainvälinen kasvinterveysvuosi.
Kuvat: Maija Astikainen, Hanna Marttinen, Outi Tynys, Teija Tuisku
