Yleinen

Talvi ei ole vieläkään täällä — puutarhapuuhat jatkukoon

Ihmeellisen leuto on ollut tämä talvi vai pitäisikö edelleen puhua syksystä?! Ennusteet näyttäisivät jatkuvan samanlaisina ainakin tammikuun puoleen väliin asti. Toisaalta ihanaa mutta samalla tietysti harmillista niiden puolesta, jotka haluaisivat harrastaa vaikkapa hiihtoa. Itsekin pidän hiihtämisestä mutta vielä paljon enemmän puutarhassa puuhailusta. Postauksen kuvat olen ottanut 1.1.2020 jolloin ilma oli erityisen lämmin ja aurinkoinen. Aurinkoa riitti vielä eilisellekin mutta tänään onkin sitten ollut varsinaisen märkää, tuulista ja hämärää.

[columns_row width=”half”]
[column]

Nyt sain ikuistettua uuden havuköynnöksen myös kameraani.

[/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Joulunpyhinä oli myös joitakin kauniita päiviä ja silloin askartelin ulkona havutöitä aivan innoissani. Ehkäpä jo mainitsinkin näistä aikaisemmassa postauksessa mutta kuvia ei silloin vielä tainnut olla kuin kännykässä. Viime öisen kovan tuulen riepottelemana havuköynnökseni tosin repsotti tänä aamuna surkeana mutta onneksi se oli helppo asetella uudestaan paikoilleen. Erityisen tyytyväinen olen tuohon kiinnitykseen sillä nuo rautalankakoukut on kätevä ottaa kesäksi pois ja tehdä sitten samojen koukkujen varaan uusi köynnös seuraavaksi talveksi. Mitään reikiä ei tarvinnut porata vaan rautalangan päät työnsin vain tuonne kivien väliin. Nyt olen eilisen päivän jatkanut taasen hitsauksen parissa. Luomisen pyörteissä en taaskaan ehtinyt hakea kameraa ennen pimeän tuloa niinpä obeliskien kuvia voi jälleen halutessaan käydä kurkkaamassa Facebookissa tai Instagramissa. Seuraavaksi olisi tarkoitus päästä hitsaamaan jotakin pyöreämmän muotoista joten toivottavasti hyvät ilmat ulkopuuhille jatkuvat.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Ja silloin kun ulkona on ollut märkä ja harmaa päivä niin olen linnoittautunut kasvihuoneeseen. Vaikka siellä ei ole lämmitystä on siellä silti ihan mukavaa viettää aikaa huonommallakin säällä. Sain valtavasti inspiraatiota Versoja Vaahteramäeltä blogin Riinalta. Espanjan matkakuvat ja kertomukset innostivat tarttumaan vielä kerran sammaleeseen ja käpyihin ja askartelemaan ”hukkuvat kävyt” kranssin. Ja tietysti tämänkin projektin kanssa kävi niin, että pimeys koitti ja kuvia valmiista kranssista löytyy vain somen puolelta. Vaan tuossa kuitenkin vähän vinkkikuvia jos sinullekin sattuu iskemään kranssikuume. Toteutin kranssin pohjan samalla tavalla kuin sammalpallojen eli kanaverkon sisälle tiiviisti sanomalehteä. Kranssista tuli niin kookas ja painava, että ripustaminen seinälle ei onnistunut koska kranssin pyöreä muoto kärsi. Sain kuitenkin Instassa hienon vinkin ripustaa kranssi kahdesta eri kohdasta. Tämä on vielä kokeilematta mutta paikka verannan hyllyn alla on jo ajatuksen tasolla päätetty.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Kasvun ihmeitä ja talventörröttäjiä

Vaan sitten siirrytäänkin askarteluista luonnon omaan taiteeseen ja ihmeisiin. Paljon olen nähnyt kuvia jo kukkivista jouluruusuista mutta omassa puutarhassa ei olla vielä edes oikein nupulla. Ehkäpä hyvä niin sillä kyllä kukat kärsivät mikäli oikea talvi sittenkin jossain vaiheessa saapuu.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Näistä kahdesta urhoollisesta olen nimittäin hieman huolissani. Syksyllä istutettu syysmyrkkylilja ja söpönen uuden vuoden toivottaja, syysraparperi `Livingstone` ovat lähteneet seikkailemaan aivan väärään aikaan. Syysmyrkkylilja kukkii näin myöhään varmasti myöhäisen istutuksen vuoksi mutta mitä ihmettä tuo raparperi oikein luulee tekevänsä?! Pysyisi nyt pikkuinen ehdottomasti vielä maan sisällä suojassa<3

Lumikelloista en taasen ole huolissani ollenkaan. Ne kun ovat tottuneet kylmyyteen.

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Vaikka joitakin uskalikkojakin puutarhasta tähän aikaan vuodesta löytyy, muodostuu sittenkin varsinainen talvipuutarha lähinnä talventörröttäjistä sekä puiden ja pensaiden kauniista yksityiskohdista. Lehtikuusen oksat ja kuihtuneet hortensian kukat näyttävät ihmeellisen kauniilta tähän aikaan vuodesta. Mielessäni oli tänään vähän katkoa perennojen varsia ja siistiä puutarhaa mutta onneksi ilma oli todella kurja ja lähdimmekin lasten kanssa uimahalliin. Olin melkein jo unohtanut miten kiva näitä kuihtuneitakin on katsella, ainakin silloin kun aurinko paistaa.

Vaan nyt toivottelen kaikille seuraajilleni oikein ihanaa uuden vuoden alkua ja siirryn sohvan nurkkaan viettämään perjantai-iltaa!

Julkaistu 3.1.2020

Ei ole kommentteja.

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Mama's garden

Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota.