Ruukkukasvien rintamalla havaittavissa uusia tuulia

Jo useita viikkoja sitten kävin ilta ajelulla naapurikunnassamme Inkoossa. Ja voi minkä sisäkasvi kuumeen tuo reissu paikallisessa kukkakaupassa nostattikaan! Nyt tuntuu, että on ihan pakko hiljalleen luopua liian suureksi paisuneesta pelargonikokoelmasta ja satsata kasveihin, jotka näyttävät hyviltä koko vuoden ympäri. Harmittaa keväällä aina niin vietävästi kun parhaimmilla paikoilla talvehtivat pelakat rötköttövät metrisinä roikaleina. Kunpa olisi niille joku viileä ja valoisa paikka niin mikäs siinä, lepäilisivät talven ajan ja kukoistaisivat sitten kesät. Vaan nyt kun ne on liian lämpimässä niin luulevat että pitää koko ajan vaan kasvaa.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Uudenlainen tyyli istuttaa sisäkasvit

Jo keväällä tein ensimmäisen sekaistutuksen oman kylän kukkakaupasta ostetuilla kasveilla. Silloin saviruukkuun pääsivät aloe, tyräkki ja muutama erilainen mehiruusuke. Silloin sain vinkiksi kastella kasveja erityisen niukalti ja kuivuus onkin huokoisessa saviruukussa toteutunut maksimaalisesti. Ovat olleet terassin pöydällä täydessä auringossa, vain valokate suojanaan.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Ruukkuistutusten pinnat katoin lammikkoon tarkoitetulla kivimateriaalilla ja se on entisestään vähentänyt kastelun tarvetta. Pelargonit ovat huudelleet vettä koko kesän mutta nämä muutamat uudet ruukkukasvit ovat olleet oikein onnellisia aurinkoisesta kesästä ja kuivista ruukuistaan.

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Yhteen ruukkuun voi siis oikein hyvin istuttaa useita erilaisia kasveja, kunhan vain niiden tarpeet kohtaavat! Istutus on sitäpaitsi hurjan paljon mielenkiintoisempi kun siinä on useita erilaisia muotoja ja värejä jotka sopivat yhteen ja täydentävät toinen toisiaan. Toki kasvien mahdollisesti kasvaessa täytyy sitten tehdä uudelleen istutuksia mutta kuinka kivaa olisikaan, jos pääsisi tulevaisuudessa jakamaan näistä vanhoista ja lisäisi niiden joukkoon muutamia uusia kaveja!

Voisikohan tälle mehipuullekin löytää jonkin sopivan aluskasvin?

Nyt noin puolitoista vuotta vanha tumma mehipuuni ei ole oikein tänä kesänä enää kukoistanut. Siitä katkeili keväällä varsia ja loput vääntyilivät ihan kiemuralle ja nojailevat nyt kuin juopuneet tuohon tukikeppiinsä :) Kasvi sinällään voi hyvin mutta jotenkin tätä olisi kiva piristää. Pitäisikö vaan reilummin leikata kaatuneita ruusukkeita pistokkaiksi jolloin uudet varret kehittyisivät ehkäpä heti alusta paksummiksi?! Ostaessa tämän hennot varret eivät paksuuntuneet kasvun edetessä enää alhaalta käsin. Uusi varsi kasvoi paksummaksi ja kun siihen vielä lisäsi suurentuneen ruusukkeen painon niin näinhän siinä sitten kävi. Onneksi keväällä otettu pistokas on ilmeisesti juurtunut koska se on jo vähän kasvanutkin.

En saata unohtaa perinteisempiäkään viherkasveja

Vaikka tällä hetkellä nuo kuivuudesta tykkäävät kasvit ovatkin lemppareitani niin en toki aio hylätä perinteisempiä viherkasvejani. Ainoastaan pelargonit ovat nyt vaarassa vähentyä, vaikken tietenkään niistäkään raaski kaikista luopua.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Posliinikukat ovat olleet minulla keräilyn alla jo vuosia ja nyt kokoelmaa liittynyt uusin tulokas on Hoya australis. Se pääsi keittiön ikkunalle amppeliin ja katoin senkin multapinnan kivellä ja pienellä puun palasella.

Näiden lisäksi en voinut vastustaa ostaa myös yhtä saniaista kokeiluun. Olen harvakseltaan kastelija joten aikaisempi yritykseni kaatui kasvin kuivumiseen. Nyt on kuitenkin suunnitelmissa pientä uutta viritelmää saniaisten osalta, katsotaan mihin se johtaa.

Kukkakauppa kuvat Huone ett Rum, Inkoo.

Julkaistu 19.8.2020

Ei ole kommentteja.

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Mama's garden

Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota.