Puuvartisten muottoonleikkaus — ilmettä puutarhaan

Olen nyt harrastanut puutarhan ja kasvien hoitoa noin 15 vuotta. Aluksi kasvun ihme oli niin ihanaa, ettei oikeastaan tullut pieneen mieleenkään lähteä leikkelemään pikkuisia taimia. Eikä siihen tietysti ollut heti alkuu edes tarvettakaan. Toki hedelmäpuut tekivät tässä poikkeuksen ja niitä yritin opetella leikkaamaan jo aivan taimien ensimmäisistä vuosista lähtien. Kokemuksen karttuessa ja taimien varttuessa olen yhä useammin rohkaistunut tarttumaan leikkureihin.

[columns_row width=”half”]
[column]

Vuosikasvusta päätellen tainnut nämä kuuset jäädä minulta jopa parina keväänä siistimättä.

[/column]
[column]

Rastaat muuten tykkäävät tehdä pesiään näihin kuusiin.

[/column]
[/columns_row]

Mitä kaikkea olenkaan sitten leikellyt?

Muotoonleikkaamisen saralla rohkein projektini tähän astisista on tietysti ollut toissa kesänä rakennettu saleikköaita. Edellinen talvi oli ankara vastaistutetuille omenapuun taimille, niinpä viime kesän kasvu oli varsin olematonta. Nyt odotan kiihkeästi pian alkavaa uutta kasvukautta ja taimien uutta kasvua. Jospa pääsisin jälleen muotoilemaan taimia ja pääsisin hieman lähemmäksi tavoittelemaani aidan muotoa.

Olin vallan unohtaa nämä puksipuut joita olen saksinut nyt muutaman vuoden ajan.

Toissa keväänä sai myös alkunsa kaksi uutta pensasaitaa marjakuusesta. Niidenkin varalle minulla on todella rohkeita saksimis-suunnitelmia! Jo vuosia sitten näin Kemiönsaarella Westersin puutarhassa kasvavan, siperianhernepensaasta istutetun ja päältä aaltoilevan pensasaidan ensimmäistä kertaa. Jo silloin alkoi itää toive saada omaankin puutarhaan rohkeasti muotoiltu aita, joka toteutettaisiin marjakuusella. Marjakuusi kestää leikkaamista todella hyvin ja se kasvattaa uutta vihreää joka puolelle runkoaan toisin kuin monet muut ikivihreät. Marjakuusen kyky uusiutua tekee siitä todella hyvän pensaan leikattavaksi sillä rohkeankin leikkaamisen yhteydessä paljastunut runko ja oksisto peittyvät pian vihreyteen ja jäljestä tulee huolitellun näköinen. Toki leikkaamisen säännöllisyyttä ei voi liikaa korostaa sillä tarpeeksi usein leikattu marjakuusi pysyy koko ajan kauniin tuuheana. Pari kesää on siis meillä nyt marjakuusiaidat saaneet kasvaa ja niitä on leikattukin jo jokusen kerran. Vielä ei ole pituuskasvu ehtinyt kivuta tavoiteltuun korkeuteen asti joten varsinaista muotoa ei vielä aidoista löydy. Kunhan korkeus saavutetaan, leikkaan aitojen päihin pyöreän muodon, erään Pinterestistä löytämäni mallikuvan mukaisesti.

Pistokkaista kasvatettu taikinamarja-aita rajaa kasvimaata sen takaosasta.

Koivuangervoja ja luonnostaan tontilla kasvanutta taikinamarjaa olen myös muotoillut arherasti. Taikinamarja kestää myös todella hyvin leikkaamista ja sitä on helppo lisätä itse pistokkaista. Sitä kasvaa meillä rautatieomenapuun juurella ja kasvimaan takakaaressa matalana pensasaitana. Molemmilla kasvupaikoilla on jo saavutettu tavoitekorkeudet mutta niiden kanssa en ole ainakaan vielä suunnitellut lähteväni tekemään mitää sen erikoisempaa. Toisen olen leikannut pehmeän pyöreäksi pilveksi, ylle kaartuvan omenapuun alle ja toinen on hyvin matalana pidettävä pikkuinen suorakulmainen aita, jonka juju on sen kaarevassa muodossa.

Havujen muotoonleikkaus

Monet jalostetuista havuista kasvavat kauniin muotoisiksi ilman leikkaustakin. Oikeastaan ainoat havut joita olen tähän asti leikannut ovat luonnon kuusi ja mänty, sekä vuorimänty. Ne kaikki sopivat leikattavaksi erittäin hyvin ja kasvavat ihanan tuuheiksi kun niitä jaksaa leikata kerran vuodessa. Kuuset leikkaan näin keväällä kun kasvukausi ei ole vielä käynnistynyt mutta ilmat ovat jo hieman lämmenneet. Se aika onkin juuri nyt käsillä täällä eteläisessä osassa maatamme.

Vuorimännyistä leikkaan joka vuosi noin puolet uudesta vuosikasvusta, siinä juhannuksen tienoilla. Joskus saksien sijaan nipistän puolet pois ihan käsinkin, sillä tuohon aikaan uusi kasvu on vielä pehmeää ja oksien päät katkeavat nätisti sorminkin.

Ei vaan nyt täytyykin tästä lähteä nuo puutarhan kuuset muotoilemaan. Sen verran ovat hanget vajuneet, että ne ovat tulleet jo näkyville, yhtä pienintä kalliolla kasvavaa yksilöä lukuunottamatta.

Aurinkoista sunnuntaita kaikille lukijoilleni☀️

P.S. Täältä voit halutessasi lukea lisää havujen leikkaamisesta.

Julkaistu 20.3.2022

Ei ole kommentteja.

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Mama's garden

Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota.