Marraskuu ja sen ihanat luonnonmateriaalit

Ehdin jo hieman huolestua, tulisiko tänä vuonna ollenkaan perinteistä innostumista. Jo useiden vuosien ajan on marraskuu pyhitetty askarteluille. Nyt tuntui vahvasti siltä, että lokakuun sairastelut olisivat lennättäneet voimat ja innoituksen kauas taivaan tuliin. Vaan toisin kävi. Rakas kuopukseni tartutti kihisevää jouluintoaan myös minuun ja käytiin eilen hakemassa omasta metsästä pieni kuusi ja ihanan tuoksuista ja kosteaa sammalta. Illalla kun lapsi jo askarteli sakset viuhuen koristeita pieneen kuuseensa, alkoi minullakin ideat sinkoilemaan. Ja kun saatiin vielä sovittua ystävän kanssa yhteinen askartelu-päivä niin aloin olla jo yhtä intona kuin keväällä laitumelle päästetyt lehmät.

Innostuin vielä pimeässä tyhjentämään kasvihuoneenkin, joten tänään mahduin oikein kivasti jo aloittelemaan pienillä ja helpoilla jutuilla.

Toinen innostukseni nostattaja oli eilen katsomani Claus Dalbyn ja Hanne Utoftin yhteinen Instagram live-lähetys. Useinkaan ei tule katsottua live-lähetyksiä ihan loppuun asti mutta tätä en malttanut millään jättää kesken. Hannen suloisten pikkukuusien innoittamana sitaisin tänään oman pienen kuusen sammaleesta. Pinterestiin olen jo ehtinyt myös kerätä oman kansion pienistä joulukuusista jollaisia haluaisin tänä vuonna valmistaa enemmänkin. Ajattelin ainakin hitsata harjateräksestä kuusen muotoisia kolmioita jotka päällystäisin sammaleella ja koristelisin hillitysti luonnonmateriaaleilla.

Kasvien ja kylvösten siirryttyä kellariin tuli kasvihuoneeseen hyvin tilaa askartelulle.

Ruskakranssi kasvihuoneen oveen ja villiviinin ylistystä

Aikaisin syksyllä innostuin sitomaan marjakranssin mustaseljan marjatertuista. Kuten jo arvelinkin, tuo kranssi ei säilynyt kovin pitkään kauniina. Viime viikolla siistin sisällä kasvavan kultaimarteeni kasvustoa ja sen kauniin kuparin ruskeat lehdet käytin nyt uuden kranssin sitomiseen. Lehtien lisäksi vain muutama lehtikuusen oksa, kierros villiviinin vartta ja sidos oranssilla juuttinarulla. Olisihan nuo lehdet voinut sijoittaa vähän väljemminkin mutta tuollainen siitä nyt vain tuli.

Villiviiniä olen tainnut hehkuttaa jo aiemminkin. Siitä saa niin kivasti kieputettua kranssiin luonnollista rakennetta. Yhdellä oksalla saa kevyemmän ilmeen metalliseen kranssirenkaaseen ja useammalla oksalla tukevamman oloisen, joka toimii pohjana ihan sellaisenaankin.

Vaan nyt keräämään lisää materiaalia ja suunnittelemaan askartelupäivän askareita. Ihanaa kun on jotain kivaa mitä odottaa, siitä saa kovasti iloa ja virtaa tähän marraskuun harmauteen.

Julkaistu 8.11.2022

Saila sanoo:

8.11.2022 22:02

Voi että, miten söpö minikuusiasetelma! Aivan ihana!! Muutenkin ihania värejä. Kultaimarteen lehdet ovat todella kauniit, muistuttavat jotakin hienoa levää, mikä on siis kauneutta minusta :-D Herkullinen väri siinä.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  9.11.2022 07:35
  
  Kiitos Nuo kultaimarteen lehdethän on elävinä sellaisia vaalean harmahtavan vihreitä. Minustakin ihan ihmeenllisen ihanan sävyisiä noin kuivahtaneita
  
  Vastaa
Katja/Päivänpesän elämää sanoo:

9.11.2022 21:49

Hyvä muistutus, pitääkin ottaa sammalta talteen ennen lumen tuloa. Kiva asetelma!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  10.11.2022 16:26
  
  Kyllä, sitten se on hirmu paljon vaikeampaa vaikka olisi vain ohutkin kerros. Minä en nyt hennonut ottaa metsänpohjalta ollenkaan vaan otin vain kuolleiden oksien päältä. Pitäisi itsekin vaan nyt hakea lisää, loppui jo tuo ensimmäinen satsi. Se kun on vaan niin kaunista metsässäkin niin ei meinaa hennoa…
  
  Vastaa
pioni sanoo:

10.11.2022 17:36

Voi miten kaunis kranssista tuli!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.11.2022 13:35
  
  Kiitos❤️
  
  Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Mama's garden

Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota.