Kevään kaipuu — onko sitä ollut laisinkaan?

Sain kevään kaipuu -haasteen Rikkaruohoelämän Betweeniltä, kiitokset siitä hänelle sekä myös haasteen alkuperäiselle emolle Tiiulle, Puutarhahetki blogiin. Välittömästi haasteen saatuani aloin pyörittelemään aihetta ajatuksissani. Ja uskottava se on vaikka se kummalliselta tuntuukin. Varsinaista kevään kaipuuta en ole oikein kunnolla vielä tänä vuonna potenut.

[columns_row width=”third”]
[column]talvisia-istutuksia3-mamasgarden[/column]
[column]talvisia-istutuksia4-mamasgarden[/column]
[column]talvisia-istutuksia-mamasgarden[/column]
[/columns_row]

Mikähän onkaan tänä vuonna syynä siihen, että tuota kaipuuta en ole ainakaan vielä kokenut kovinkaan paljon?! Muutama vuosi sitten tein itseni kanssa sopimuksen elää hetkessä ja nauttia juuri siitä hetkestä ja päivästä, minkä saan elää hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Tuo päätös on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, ettei kevään kaipaus ole muutamaan vuoteen päässyt ryöpsähtämään hallitsemattomaksi. Kuitenkin suurin syy on varmasti siinä, että tänä vuonna talvea ei ole vielä edes tullut. Juuri se kylmä ja luminen talvi on varmasti itselläni suurin syy takavuosien voimakkaaseen kevään kaipuuseen. Oikeastaan mietin, että itselläni tuo kaipuu onkin enemmän paljaan maan kaipuuta kuin varsinaisesti kevään kaipuuta. Tänä talvena olen saanut ihailla kellarin suojissa kasvavia sipulikukkien piippoja, kylvää ulkona paljain käsin ja jopa istuttaa eläviä lumikelloja keskellä ”kylmintä” talvea!

nurmikko-auringossa-mamasgarden

Ja ennen kaikkea olen saanut nauttia paljaasta ja sulasta maasta. Lapion on saattanut polkaista maahan koko talven ja välillä aurinkokin on paistanut vallan ihanasti.

[columns_row width=”third”]
[column]talvisia-askarteluja-mamasgarden[/column]
[column]talvisia-askarteluja2-mamasgarden[/column]
[column]talvisia-askarteluja3-mamasgarden[/column]
[/columns_row]

Erilaisia askarteluja luonnonmateriaaleista on ollut ihanaa tehdä kasvihuoneessa pitkin talvea, kun sormia ei ole paleltanut ja materiaalit ovat olleet helposti työstettäviä. Välillä on toki ollut joitakin kuuraisia päiviä mutta silloin olen enimmäkseen pysytellyt sisällä ja lueskellut. Olen tänä talvena lainannut enemmän puutarhakirjoja kuin koskaan aikaisemmin ja nauttinut lukemisesta valtavasti. On ollut ihanaa uppoutua Fredrika Runebergin puutarhan saloihin tai lumoutua puutarhakirjeistä, joita kaksi ystävystä ovat lähetelleet toisilleen ja koonneet ne sitten kirjaksi.

talvisia-korjauksia-mamasgarden

Myös monenlaista nikkarointia on ollut helppoa tänä talvena harrastaa. Olen hitsaillut obeliskeja, korjannut heinäseiväsaitaa ja viimeisimpänä viime viikonloppuna sain vaihdettua kasvihuoneen ympäri kulkevan istutusalueen lahonneet laudat. Myös istutusalueiden siistiminen on jo hyvällä alulla. Harrastan kuolleiden perennan varsien pintakompostointia eli pätkin varret niille sijoilleen. Tuo homma on aina vienyt paljon aikaa keväisin ja juuri silloin kun viikonloput tuntuvat muutenkin olevan täynnä kaikkea keväistä puuhaa. Nyt toivon kovasti, että voisin tänä keväänä keskittyä enemmän nauttimaan puutarhasta koska paljon kevään töitä on voinut tehdä jo nyt talvella.

Miksi siis kaipailisin kevättä, kun tämä talvikin on ollut ainakin tähän asti niin antoisa ja ihana. Pahin pimeyskin on jo väistynyt ja ulkona näkee hyvin puuhastella ainakin viiteen asti ilman valoa.

Oi ihana helmikuu <3

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  1. Kiva kirjoitus sun talvitunnelmista. Tuntui siltä, että sai tutustua taas lisää. Olet tehnyt tosi paljon puutarhahommia nyt talvella, koska kyllähän sun nikkaroinnit ja askartelutkin ovat puutarhahommia. Olisit sopiva asumaan jossakin etelämpänä, jossa puutarhatyöt voi aina jakaa tasaisemmin vuoden ympäri.

    Mähän olen ihan erilainen. Toivoisin lunta, siks että se kauniisti peittää kaiken unohduksiin vähäksi aikaa. Joskus ennen netin aikaa en talvisin ajatellut yhtäkään puutarha-ajatusta. Puutarhakirjat ja – lehdetkin olen aina lukenut huhti-marraskuussa. Nykyisin somen aikana puutarha tunkee ajatuksiin talvellakin, mutta talvella en kumminkaan suunnittele mitään liittyen omaan puutarhaan, katselen vaan kauniita kuvia ja ajatukset menee aika yleisellä tasolla. Aika kiitää talvellakin hirmuista vauhtia ja hitaalla talvimoodillani en meinaa saada kämppää kuntoon kevääksi, koska sitten kun kevät tulee ja lähden ulos, niin en pese enää yhtään ikkunaa tai lattiaa, tai mattoa tai uunia tai jääkaappia tai saunaa tai parveketta, en järjestä yhtäkään hyllyä tai kaappia, en korjaa yhtäkään vaatetta jne. Imurointi ja pyykinpesukin jää minimiin seuraavaan joulukuuhun asti. Olen ihan joko-tai. Puutarhaa tai sitten ei. Nyt olis jo aika kylvää paprikat. Se tulee aina ihan liian nopeasti. En siis kaipaa kevättä minäkään, mutta ihan eri syystä. Sitten kun se kevät tulee, niin ihme on, kuinka ne maasta nousevat kasvit mut aina herättää ja into nousee, vaikka talvella haluaisin vaan viipyä talvessa.

    • Kiitos ihanasta kommentistasi
      Sulla on niin paljon aktiivisempaa tuo kesällä puutarhassa työskentely, että en yhtään ihmettele jos talvella haluaakin irtaantua. Itselle on puutarha sellainen pakopaikka arjen ikävistä sisähommista joten niitä mun ei tule tehtyä sitten kesällä eikä talvella No aivan pakolliset tietysti mutta harvoin innostun sisätilojen laitosta tai siivoamisesta.
      Nyt suunnittelen muuten parhaillaan marjakuusiaitaa ja tilasin jo tänään taimetkin

  2. Hienoa pohdintaa. Vierastan nykyisin jatkuvaa johonkin toiseen aikaan tai tapahtumaan ”rynnimistä”, joten ymmärrän sinun näkökulmasi. Vajaan kahden vuoden takainen onnettomuuteni pysäytti saaden minut arvostamaan juuri sitä hetkeä, missä kulloinkin olen. Vaikkakin hetkessä elämisen opettelu on edelleen kesken. Koin Kevään kaipuu -haasteen pitkälti kevään ilmiöiden tuottamien tunteiden ja tekojen kuvaamisena. En ehkä ajatuksena, että ”kunpa kevät pian tulisi ja olisi”.
    Tämä talvi on myllännyt suhtautumista vuodenaikoihin. Varmasti sillä on vaikutusta myös siihen, miten kevättä kaipaa. Parasta täällä etelärannikolla kuluvassa talvessa onkin ollut se, että joitain puutarhaan liittyviä töitä on voinut tehdä muutamia kuuraisia taukoja lukuunottamatta.
    Kiva, että otit haasteen vastaan. Mukavaa viikonloppua sinulle!

    • Kiitos kommentistasi! Se on tosiaan jännä miten vastoinkäymiset saa muuttamaan ajattelutapoja. Vaikka onnettomuudet ja sairaudet ovatkin ikäviä mutta kyllä niistä monesti seuraa myös jotain hyvääkin.
      Viikon verran tosiaan tuntui tässä välillä ihan talviselta mutta nyt taas satelee tihuuttaa vettä. Täytyykin muuten kohta mennä siirtämään lumikellot takaisin kasvihuoneeseen.

  3. Sinullahan siellä jo melkein on kevät jos kasvihuoneessakin voit puuhastella ja askarrella . Helmikuun valo on ihana siitä minäkin nautin

    • Välillä on keväistä ja sitten taas talvista. Melkoinen on-off meininki. Nyt taas kylmän viikon jälkeen on lämmintä ja satelee vettä. Luntakin ehti olla maassa pieni kerros mutta viime yönä sulivat pois.

  4. Sinulla on ollut puutarhatouhujen kannalta antoisa talvi! Täällä on vielä lunta, mutta sisällä on jo kevättouhut aloitettu. Kiva, että lähdit haasteeseen mukaan! Hyvää ystävänpäivää ja mukavaa viikonloppua!

    • Kiitos itsellesi haasteesta ja mukavaa, että sielläkin on jo keväiset puuhat päästy aloittamaan. Sama se missä sitä pääsee multaan käsiksi kunhan vain pääsee <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt