Yleinen

Kauhurinteen rakentamista ja jäähyväiset tammelle

Huh-huh mikä viikko takana. Olen jälleen kerran yhä vakuuttuneempi siitä, että toukokuu kuuluisi olla kaikille puutarhaihmisille kansallinen lomakuukausi palkkatyöstä! Mikä sen mukavempaa kuin touhuta eloon heräävässä puutarhassa kun kesä on vielä edessä päin. Ja touhua, sitä piisasikin ihan mukavasti.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Unelma säleikköaidasta päätettiin toteuttaa

Kun multa oli osittain läpsityövoimaa hyödyntäen saatu kärrättyä kauhurinteeseen oli siinä samalla kypsynyt ajatuksissa päätös aloittaa unelmoimani säleikköaidan rakentaminen. Ei muuta kuin tarvikkeita tilaamaan ja hakemaan. Kun oltiin saatu ensimmäiset tolpat paikoilleen keksin idean kaariportista rinteessä kulkevien portaiden yläpäähän. Ja siitähän se sitten lähti taas projekti rönsyilemään :) Nyt olisi tulossa kaariportin molemmin puolin tuota säleikköaitaa ja porttia vasten istutetaan vielä kaksi päärynäpuuta säleikköön. Portti tehdään samalla mallilla kuin tuo ensimmäisessä kuvassa oleva portti pellon reunassa.

Vaan vielä on pitkä matka ennen kuin päästään kaivamaan säleikköpuille istutuskuoppia. Kaikki tavarat on kuitenkin nyt hankittuna kun postimyynnistä tilatut vaijerit ja tolpanhatutkin tulivat perjantaina.

Katteilla rikkaruohot kuriin

Suurin osa rinteen puolen kattamisista on onneksi jo valmiina mutta portaiden vasen puoli vaatii vielä työtä. Nostan vuorenkilvet pois ja kärrätään loput mullat ja katteet sitten siihenkin. Onneksi niitä on vielä jäljellä. Ja näinhän se on monesti sisäremonttejakin tehtäessä, että kun joku paikka on siistinä niin viereinen alkaa näyttää tosi nuhjuiselta. Sen olen kyllä päättänyt, että tänä vuonna en enää tuohon rinteen puolelle aio istuttaa mitään vaan keskityn pitämään sen vain rikattomana. En halua puhkoa vielä reikiä katepahveihin. Vuohenputki yrittää varmasti nousta myös jostakin pahvien saumoista mutta olen valppaana ja näpsäisen sen heti pois. Näin toivon rikan vähitellen kuolevan alueelta lopullisesti. Ainakin kellarin alueella tämä konsti on ollut oikein toimiva ja kitkeminen vähenetynyt vuosi vuodelta. Nyt vaan toivotaan ettei ensi yöksi luvatut sateet vie katteita pahveineen mennessään. Rinne on sen verran jyrkkä, että tänään meinasi ensimmäiset ylärinteen katteet jo valua alas! Olin unohtanut asetella kiviä painoiksi samoin kuin tein alarinteen puolella. Onneksi esikoinen oli tarkkana ja huomasi hitaasti alaspäin valuvat pahvit katteineen.

tolpat-valmiina-mamasgarden — Paljon tarvitaan vielä työtä ennen kuin aita näyttää yhtään miltään.

Jäähyväiset tammelle

Kun oltiin päätetty aidan jatkamisesta niin kävi heti selväksi, että yläkuvassa keskellä oleva tammi pitäisi poistaa. Äsken työnjohtaja sahasi sen nurin ja nyt se on enää muisto vain. Säleikköpuut tarvitsevat kuitenkin runsaasti valoa ja viereinen rusokirsikkakin oli jo kasvanut kiinni tammeen, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin puun poistaminen. Myös keskellä kulkuväylää kasvava suuri koivu tullaan poistamaan jossain vaiheessa mutta vasta sitten kun puuvarastossa on jälleen tilaa ja koivu on lepotilassa. Ehkä ensi kevättalvena.

Huomenna kuitenkin on edessä jälleen leipätyöhön palaaminen joten projekti tuskin ainakaan suuria harppauksia ottaa ennen kuin meillä on työnjohtajan kanssa seuraavat yhteiset vapaat. Ihanaa kun on kellarin rakentamisen jälkeen taas yhteistä mukavaa tekemistä työnjohtajankin kanssa <3

Julkaistu 10.5.2020

Saila sanoo:

10.5.2020 21:15

Ihana projekti! Tähän aikaan vuodesta on ihan hirveästi tekemistä, ei meinaa aika riittää millään. Ja kaikki tapahtuu aivan liian nopeasti. Nurmikko kasvaa jo silmissä, siinä joutuu kahlaamaan. Ei vain malttaisi lykkiä ruohonleikkuria, kun olisi kaikkea kiinnostavampaakin tehtävää.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.5.2020 08:20
  
  Ai niin se nurmikon leikkuu Varmasti alkaa nyt täälläkin kasvu kiihtymään kun työnjohtaja eilen vähän lannoitteli ja nyt sataa oikein kunnolla. Siitä on vajaa 10 vuotta kun viimeksi lannoitti joten oli tainnut jo unohtaa millainen urakka leikkaamisessa oli ekana kesänä. No siinäpähän köröttelee ajettavallaan niin minä voin samalla tehdä jotakin tärkeämpää, vaikka koulia kylvöksiä
  
  Vastaa
vaaleanvihreää sanoo:

10.5.2020 21:23

Näyttää nyt jo hyvältä. Suunnitelmat valmiina ja sitten tekee lisää, kun ehtii. Joskus on saattanut minullakin käydä niin, että projekti onkin suurempi kuin luulee, koska sen ehtii kolminkertaistaa.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.5.2020 08:26
  
  Vielä joskus maaliskuussa ajattelin, kun sain ylemmän muurin ladottua, että pidän kyllä kesän ajan pressuja vaan rinteen päällä. No sitten iskikin kova multakuume ja selvisi, että saataisiin reilusti tuota kuortakin. Siitähän se projekti sitten lähti sellaiseen kiitolaukkaan, että ei meinaa perässä pysyä. Nyt kuitenkin rauhoitan sen ainakin joksikin aikaa ja hyppään työelämän rattaisiin. Onneksi on vielä työpaikkani säilynyt
  
  Vastaa
Inkeri puutarhurintytär sanoo:

10.5.2020 21:26

Mielenkiinnolla seuraan projektia! Terveisiä räntäsateiselta pohjanmaalta polkuprojektien keskeltä!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.5.2020 08:30
  
  Tämä on taas sitä aikaa vuodesta kun poden huonoa omaatuntoa siitä, etten tarpeeksi ehdi vierailla teidän muiden blogeissa☹️ Olisi ihanaa seurata kaikkien meneillään olevia projekteja lähes reaaliajassa. Onneksi kuitenkin on talvet jolloin postauksiin voi aina palata.
  
  Vastaa
Navettapiika sanoo:

10.5.2020 21:54

Mitähän siitä tuloo valamihina, ku ny jo näyttää niin hyvältä! Valitettavasti useen käy nii, että uuren tiältä o pakko luapua jostaki vanhasta. Ei sitä useenkaa kauvan muista. Rinteestä tuli niin siisti, ettei haittaa yhtää, vaikkei siihen istuttaasi yhtäkää kasvia koskaa.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.5.2020 08:34
  
  Kiitos ihanasta kommentistasi Vaikeaa se tosiaan on tehdä päätös jo hyvän kokoiseksi kasvaneen puun kaatamisesta mutta pakko se oli kuitenkin tehdä. Mitä isommaksi puu kasvaa sitä vaikeampi siitä on luopua. Ja onneksi tällä tontilla kasvaa vielä melkein kymmenen samankokoista tammea ja lähimetsissä lisää
  
  Vastaa
Katja/Päivnpesän elämää sanoo:

10.5.2020 22:27

Sanoisin aidanteen menevän tammen edelle. Ja tulee kirsikkapuulle tilaa. Vuohenputkeen tehoaa ahkra nyppimimen silloin kun se yrittää tunkea katteen alta.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.5.2020 08:37
  
  Samaan päätelmään tulin lopulta itsekin. Tammea olisi pitänyt ainakin alkaa radikaalisti leikkaamaan koska se oli jo kasvanut kiinni kirsikkapuuhun ja nyt säleikköaidasta tulee ehjä kokonaisuus koko rinteen matkalle.
  
  Vastaa
Between sanoo:

11.5.2020 15:02

Hienoa tulee. Vaikka tammesta tykkäänkin, minustakin se olisi ollut väärässä paikassa. Kiva seurata tämän projektin etenemistä. Espalierit eivät taida olla kovin yleisiä Suomessa.
Minkä ikäinen rusokirsikkasi on? Olin lauantaina ostamassa sellaista, mutta kaikki oli myyty. Täytyy jossain välissä ehtiä etsiä seuraava myymälä, josta löytyisi.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.5.2020 16:57
  
  Itse olen nähnyt ainoastaan Westersin puutarhalla päärynäpuita säleikköön sidottuna ja leikattuna. Yritin myös kysellä Facebookin Englantilainen puutarha-ryhmässä, olisiko jollakin ollut jakaa kokemuksia aidoista mutta vain yhdellä oli cordon malliin istutettu aita. Olen kyllä saanut tuon aidan rakentajalta korvaamattoman paljon tietoa ja vinkkejä asian tiimoilta, suuri kiitos hänelle
  Rusokirsikka on istutettu 2012 joten se on nyt kahdeksan vuotias. Vielä hieman harva mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa kokonaan kukassa lähes oksan kärkiin asti
  
  Vastaa
Päivi - Kottikärryn kääntöpiiri sanoo:

11.5.2020 20:16

Tämä on kiinnostava projekti. Olette pistäneet töpinäksi :).

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  13.5.2020 19:04
  
  Nyt ei ole kyllä sitten viikonlopun saatu mitään tehtyä. On työvuorot menneet ihan ristiin mutta toivottavasti viimeistään sunnuntaina päästään yhdessä jatkamaan.
  
  Vastaa
Nila /Lappalainen etelässä sanoo:

12.5.2020 16:29

Hienon aidan olette panneet alulle. Mekin teimme tolpista ja heinäseipäistä noin sata metriä aitaa en tiedä kävitkö kurkkaamassa. Mutta kiva siitäkin tuli. Pahvit minäkin laitoin tuija -aidan alle ja sitten karikkeen. Me kaadettiin myös mökillä pihalta yksi iso vaahtera pois terassin tieltä pari vuotta sitten. Iso ero tuli maisemaan, aina ei voi välttyä näinkin isoilta kaadoilta.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  13.5.2020 19:05
  
  Ooh, onpas pitkä aita siellä, täytyypä heti käydä blogissasi kurkkaamassa
  
  Vastaa
Elina/Linnunlaulu sanoo:

24.5.2020 08:52

Mahtava seurata tätä uutta projektia. Se on iso projekti kuten lammikko ja kellarikin olivat. Oot isojen projektien puutarhuri . Kyllä näin ison projektin tieltä saa yksi nuori tammi kaatua.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  24.5.2020 09:45
  
  Aidan perustustyöt tosiaan hoituvat ehkäpä melko helpohkosti mutta se taimien kasvattaminen kyllä hirvittää. Opinko leikkaamaan oikein ja saanko oksaa loveamalla lähimmän silmun puhkeamaan?! Jaksavatko taimet edes kasvaa vahvasti leikattuina? Kestääkö aita talvisen tuiverruksen? Paljon jää nähtäväksi miten käy joten ei auta kuin odotella ja katsoa kuinka mamman käy tämän projektin kanssa
  
  Vastaa
  - Elina/Linnunlaulu sanoo:
    
    28.5.2020 10:32
    
    Peukut on pystyssä täällä sun projektille.
    
    Vastaa