Ikivihreä pensasaita marjakuusesta

Ikivihreiden kasvien puuttuminen meidän puutarhasta nousee mieleeni joka ikinen talvi. No, kasvaahan meillä tietysti tontilla ja sen ympäristössä mäntyjä, kuusia ja katajia mutta ikivihreiden kasvien istuttamisessa olen ollut niin kovin saamaton. Muutama havu ja kaksi vielä onnettoman pientä alppiruusua ja siinä kaikki. Nyt päätin kerrankin toimia hyvissä ajoin ja tilasin kerralla kokonaista 10 metriä ihanaa ikivihreää pensasaitaa japaninmarjakuusesta, Taxus cuspidata `Lescow`. Istutan taimet lammikon etureunaan kaksi taimea metrille ja pidän ne leikkaamalla säntillisen matalahkona. En halua niiden peittävän kokonaan näkymiä lammikolle mutta toivon tiiviin pensasaidan vähentävän lehtien lentämistä lammikon puolelle. Ja ennen kaikkea antavan sitä kovasti kaipaamaani talvivihreyttä.

marjakuusi-aita2-mamasgarden — Leikattu, vaikkakin nuorehko japaninmarjakuusiaita näytti oikein mukavalta Kaisaniemessä jäkäläpuutarhan reunamilla.

Marjakuusten sukuun kuuluu kahdeksan lajia ja osa niistä on talvenarkoja meidän ilmastossamme. Vaikka nyt kuluva talvi onkin ollut ennätyksellisen leuto niin uskon tulevaisuudessa tulevan edelleen myös ankariakin talvia ja mitä todennäköisemmin myös melko vähälumisia ainakin täällä Etelä-Suomessa. Silloin hyvä talvenkestävyys nousee täyteen arvoonsa. Japaninmarjakuusen pitäisi olla talvenkestävä rannikolla aina Oulua myöten ja keskimaassa Kuopion korkeudelle.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Paljon on myynnissä myös kartiomarjakuusia jotka ovat japanin- ja euroopanmarjakuusen, Taxus baccata risteymiä. Puhdas euroopanmarjakuusi olisi ollut minulle varmasti kaikista mieluisin vaihtoehto mutta sen talvenkestävyys on merkittävästi huonompi kuin japanin- tai kartiomarjakuusella. Eurooppalaista kasvaa muuten luontaisena ja erittäin uhanalaisena Ahvenanmaalla! Mustilassa euroopanmarjakuusi kasvaa maanmyötäisenä pensaana.

kartiomarjakuusi-hillii-mamasgarden — Tämän pitäisi olla kartiomarjakuusi `Hillii`.

Kartiomarjakuusista minua kiinnostavat erityisesti pylväsmäiset `Hillii` ja `Hicksii`. Marjakuusi on kaksikotinen eli hede- ja emikukat sijaitsevat eri yksilöissä joita nuo kaksi edustavat. Kauniin punaisia, vaikkakin kovin myrkyllisiä marjoja ei siis synny yksilajiseen pensasaitaan joten senkin vuoksi haluaisin japaninmarjakuusten lisäksi myös ainakin yhden tuollaisen pariskunnan :) Myös euroopanmarjakuusi, Taxus baccata ’Fastigiata Robusta’ näyttää kuvissa ihan mielettömän upealta! Tasaisen kaunis pylväsmäinen kasvi olisi upeaa myös saada puutarhaan. Sille luvataan vyöhykkeeksi 1a (1b) joten juuri ja juuri se voisi meidän korkeudella talvehtia. Halusin selvittää onko tuo `Fastigiata Robusta` kenties sama kuin Montyn Longmeadowissa kasvavat kapeat ja pylväsmäiset marjakuuset, jotka ovat muuten sidottuja muotoonsa. Hän käyttää niistä usein nimitystä Irish yew. Ahkeralla guuggeloinnilla löysin vastauksen, Irish yew on kuin onkin yhtä kuin T. baccata `Fastigiata Robusta` (Taxus baccata ‘Fastigiata’ (Irish yew) A staple at Longmeadow that would do equally well in a pot. Yellow forms are available too.).

vapaasti-kasvavaa-marjakuusta-mamasgarden — Tulin Kaisaniemessä siihen tulokseen, että vapaasti kasvavana pylvään muoto ei pääse syntymään vaan tarvitaan leikkausta ja ehkäpä vielä sidontaakin.

Marjakuuselle sopiva istutuspaikka ja leikkaaminen

Marjakuusen istutuspaikka on hyvä olla vähintään puolivarjoinen mutta se menestyy hyvin myös aivan varjossakin. Liiassa auringossa se helposti ruskettuu ja kärsii kevät ahavasta. Marjakuuset viihtyvät tuoreessa ja ravinteikkaassa maassa, joten alapiha on meillä ainoa mahdollinen kasvupaikka niille. Marjakuusten sanotaan olevan myös kalkin suosijoita.

Kaisaniemessä varmistui, että kaksi taimea metrille olisi ihan riittävä istutusväli.

Marjakuusten paras leikkausaika on kevättalvella ja ne kestävät hyvin muotoonleikkausta. Toisen lähteen mukaan leikata voi melkein milloin vain ja kolmas leikkaa aina elokuun alussa. Tosi vähän löytyi tietoa hyvästä leikkausajasta joten itse täytyy vain kehitellä itselle vähitellen oma tapa leikata. Tällä hetkellä ajattelisin, että leikkaisin kaksi kertaa vuodessa eli kausien vaihtuessa, jolloin aita olisi aina mahdollisimman siisti. Vältän kuitenkin leikkausta myöhemmin keväällä ja keski- kesällä eli silloin kun kasvissa nesteet kiertävät runsaimmin. Ilmeisen hidaskasvuinen tuo marjakuusi taitaa olla mutta koska en lopulta tavoittele kovinkaan korkeaa aitaa uskon, että jaksan kyllä odottaa. Pääasia, että saisin aidasta kauniin tuuhean alhaalta asti. Kätevintä olisi tietysti leikata jollakin sähköisellä leikkurilla mutta käsin on tarkoitus ainakin tällä hetkellä leikkaukset hoitaa. Muodosta en ole vielä ihan varma. Vähän tekisi mieleni jotakin lainehtivaakin lammikon rannalle ajatella mutta perinteinen suorakaide olisi tietysti helpoin leikattava.

Haluan myös ehdottomasti kokeilla miten onnistuisin marjakuusen pistokaslisäyksessä. Leikkauksissa syntyvä pistokasmateriaali olisi kiva saada hyödynnettyä uusiksi kasveiksi.

Paljon on ajatuksia marjakuusista mielessä, toivottavasti yhteiselomme muodostuu mahdollisimman hedelmälliseksi ja löydämme vähitellen yhteisen sävelen.

Julkaistu 9.2.2020

Elina/Linnunlaulu sanoo:

9.2.2020 17:30

Kiva uusi innostus! Kauniita ovat!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  9.2.2020 20:56
  
  Saa nyt sitten nähdä miten nuo tänne kotiutuvat. Ja toivottavasti ei tule kovin kuivaa kesää koska alkuunsa nuo tarvitsevat kovasti kastelua. Ja se kevätahava myös vähän pelottaa mutta täytyy sitten vaan suojata jos meinaavat ruskettua.
  
  Vastaa
Elina/Linnunlaulu sanoo:

20.2.2020 07:52

Toivotan parasta menestystä marjakuusille!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  20.2.2020 10:53
  
  Otinkin jo eilen pois verkkoaidan tulevan marjakuusiaidan tieltä. Jatkossa laitan talveksi sitten verkkoaidan marjakuusien eteen etteivät lapset laske niiden yli lampeen. Sillä varmasti vielä lumisiakin talvia tulee, niin uskon ja hitusen jopa toivonkin. Ja jospa se vähän estäisi pensaiden syömistäkin kun ne kuulemma ovat kauriiden herkkua :(
  
  Vastaa
Elina /Linnunlaulu sanoo:

9.3.2020 09:02

Vastaa
Kimmo sanoo:

23.4.2020 21:58

Olisi ehkä hyvä muistuttaa erikseen että marjakuuset kuuluvat 10 myrkyllisimmän kasvin joukkoon Suomessa.

”Marjakuusen kaikki osat siemenvaippaa lukuun ottamatta ovat myrkyllisiä. Kasvi sisältää muun muassa taksiinia (C35H47NO10), joka on ihmiselle ja monille eläimille, kuten hevosille, tappavan myrkyllistä. Jo 500 grammaa neulasia tiedetään tappaneen hevosen alle tunnissa. Myös ihmisten tiedetään kuolleen euroopanmarjakuusesta saatuun myrkytykseen pahimmissa tapauksissa muutamassa tunnissa.”

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  24.4.2020 09:08
  
  Kiitos Kimmo erittäin asiantuntevasta kommentistasi! Molemmissa tämän keväisissä postauksissani marjakuusista olen kyllä maininnut pensaan myrkylliseksi. Löysin myös maininnan josta käy ilmi, miten toimien marjoja ei pensaisiin tule kasvamaan. Meillä kasvaa lähiluonnossa ja puutarhassa myös näsiää, kieloja, lehtokuusamaa, sudenmarjaa, oravanmarjaa, sormustinkukkaa ja kasvatanpa itsekin mm. perunaa ja raparperia jotka ovat väärin käytettynä nekin erittäinkin haitallisia. Tieto myrkyllisyydestä täytyy siis olla saatavilla mutta en halua lähteä luomaan minkään erillisen kasvisuvun ylle leimaa joka saa sen vaikuttamaan muita pelottavammalta.
  
  Vastaa