Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Helsingissä tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille. Kun ulkoalueen värikkäät istutukset on tutkittu, voit sukeltaa lasihuoneisiin. Upeiden huoneiden teemat vievät aavikolta kosteikkojen kautta rehevään tropiikkiin.

Kaisaniemen kasvitieteellisen historiaa

Kaikille avoin kasvitieteellinen puutarha syntyi Kaisaniemeen kohtalon sanelemana. Turun Akatemia ja sen kasvitieteellinen puutarha saivat vuonna 1827 Turun palossa niin mittavat vauriot, että niiden selvittäminen johti koko toiminnan uudelleen järjestämiseen. Tämän seurauksena Akatemia ja puutarhan kasvit siirrettiin pari vuotta myöhemmin Turusta Helsinkiin kaupungin lahjoittamalle tontille. Uuden kasvitieteellisen puutarhan rakentaminen alkoi vuonna 1829 ja vuonna 1833 puutarha avattiin yleisölle.

Ajan kuluessa Helsinki kasvoi ja puutarhan keskeinen sijainti kaupungissa rajoitti kokoelmien laajentamista. 1980–luvulla alettiin suunnitella uutta kasvitieteellistä puutarhaa Kumpulan alueelle, jotta puutarhaa ja sen kokoelmia voitiin laajentaa.

Kaisaniemen kasvihuoneen palmusali siipineen rakennettiin 18oo-luvun lopussa. Arkkitehti Gustaf Nyström piirsi rakennuksen.

Keskiössä tiede ja tutkimus

Puutarhan elävä kasvikokoelma palvelee ensisijaisesti tiedettä, tutkimusta ja opetusta, mutta puutarha on samalla myös julkinen puisto ja virkistyspaikka.

Kasvitieteelliset puutarhat ovat verkostoituneet kansainvälisesti ja yksiköt vaihtavat keskenään siemeniä ja lisäysmateriaalia. Puutarhat osallistuvat uhanalaisten lajien suojeluun ja luetteloivat tietoja tieteellisten kokoelmakasvien alkuperästä ja tieteellisestä lajimäärityksestä.

Rinteessä sijaitseva jyhkeä jugend-tyylinen rakennus toimii kasvimuseona. Museon näytteet ovat vain tutkijoiden käytössä.

Paluu kasvisystematiikkaan

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha uudistettiin Kumpulan avaamisen jälkeen. Puistomaiset massaistutukset saivat väistyä ja kokoelmissa keskityttiin jälleen kasvisystematiikkaan ja lajien runsauteen. Kasvien polveutumista kuvaava evoluutiopuuosio (merkitty alla olevaan piirroskuvaan numerolla 5) eli varsinainen systemaattisesti järjestetty puutarha avattiin yleisölle vuonna 2017.

1 Sammalpuutarha on alueen uusimpia osia ja sen kasvillisuus on vielä muotoutumassa. Lajistoa täydennetään edelleen ja eri sammalet merkitään nimikyltein.

2 Jäkäläpuutarhan pelkistetty muoto ja niukka väriskaala poikkeaa alueen muiden osien runsaudesta. Vaikuttavuutta lisää sen sora ja kivipintojen askeettisuus.

3 Kivikkopuutarha on uusittu kokonaan ja sen edustava paikka aurinkoisessa rinteessä on kivikkolajeille mitä suotuisin.

4 Aistien puutarha säväyttää voimakkailla väreillään, tuoksuillaan ja erilaisilla lehtimuodoillaan. Istutusten rehevyys on yltäkylläistä.

5 Evoluutiopuun eri suuntiin johtavat haarat kuvaavat uudella tavalla kasvien sukulaisuussuhteita ja niiden kehityskulun erkaantumista.

Aistien puutarha

Uudistuksen yhteydessä rakennettiin myös Aistien puutarha, jossa riittää tutkittavaa ja koettavaa, sillä istutuksissa on otettu huomioon kaikki aistimaailman osa-alueet. Haju-, maku- ja näkö- ja tuntoaisti herkistyvät, kun kävijä antautuu aistien vietäväksi. Tuoksuteltavat, tunnusteltavat, syötävät ja silmän ruuaksi istutetut lajit kilpailevat suosiosta.

Näkeville on valittu kasveja, joissa on runsaasti pieniä yksityiskohtia, kontrasteja, erilaisia kukkien ja lehtien muotoja sekä sähäköitä väriyhdistelmiä. Kesäpäivänhatut, samettikukat ja koristehirssit komistavat rehevinä ja värikkäinä ruostepintaisen metallireunuksen kehystämiä kohopenkkejä. Tuoksuista nauttiville on varattu hypisteltävää ja nuuhkittavaa. Makuaistia voi testailla salvioiden, minttujen ja muiden maukkaiden yrttien äärellä.

Tuntoaisti herkistyy astinkivillä, joita on aseteltu paljasjalkapoluksi sorapäällysteen kanssa. Polun pyöreäkivinen sora rapisee jalkojen alla ja sileät astinkivet tuntuvat lämpimiltä jalkapohjaa vasten. Istutusryhmän karhealehtiset ja silkkisen tuntuiset kasvilajit on sijoitettu käden ulottuville tunnusteltaviksi.

Värikylläisyys pääsee valloilleen aistien puutarhassa. Vaaleat kesäkynttilät *(Gaura)* sekä ruskean ja kellansävyiset kesäpäivänhatut *(Rudbeckia)* tuovat niittymäisen tunnun.

Monipuoliset kasvihuoneet

Savannihuoneen ovesta sisään astuva sukeltaa suoraan Itä-Afrikan tunnelmaan, sillä sieltä kotoisin oleva liuskalehtinen akaasia (Acacia brevispica) työntää hentoja lehtiään käytävälle asti. Palmusalissa huomio kiintyy korkealta nauhamaisesti alas riippuvaan tillandsiaan (Tillandsia), sillä sen hopeanharmaa väri hohtaa pitkänä vanana huoneen hämärässä. Matka jatkuu oven takana olevaan sademetsähuoneeseen, jossa kasvaa hernekasveihin kuuluva, Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa viihtyvä millettia (Millettia dura) ja epifyyttinä toisen kasvin päällä viihtyvä hiuskorallikaktus (Rhipsalis baccifera). Yleisölle avoimia, teemoittain istutettuja kasvihuoneita on peräkkäin yhteensä kymmenen.