Blogi Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf

Huonekasvit vanhassa hirsitalossa

1800-luvun ikkunoiden läpi siivilöityvä valo hellii vanhan ajan huonekasveja ja hirsitalon ilmasto auttaa kasveja kuivan talven yli.

Usein kuulee tämän väitteen, että huonekasvit viihtyvät paremmin vanhoissa hirsitaloissa, kuin uusissa ilmastoiduissa rakennuksissa. Myös oman kokemukseni mukaan se pitää paikkansa, koska lähes kaikki huonekasvit kärsivät siitä, että talvisin huoneilman kosteus laskee, valo vähenee, mutta samaan aikaan lämpötila pysyy korkeana. Oikeastaan hirsillä, tai talon iällä ei sinänsä ole merkitystä, mutta jotta kasvit voisivat hyvin, olisi valon vähentyessä myös lämpötilan laskettava. Vanhoissa taloissa ikkunat saattavat olla vetoisia ja päivisin ehkä lämmitetään tulisijoja, jolloin lämpötila luonnollisesti laskee yöaikaan ja hiukan falskaavien ikkunoiden myötä pienilmasto ikkunalaudalla on suotuisampi kuin muualla asunnossa.

Meidän taloon oli jossain vaiheessa vaihdettu ikkunat, mutta alkuperäiset löytyivät onneksi ulkorakennuksesta ja ne lähetettiin kunnostettavaksi. Ikkunoiden entisöijä arveli, että ne ovat taloa vanhemmat ja peräisin jopa 1800-luvun puolelta, eli ne on otettu alunperin tähän taloon jostain toisesta talosta (ihan kuin hirsirunkokin, joka on selvästi koottu kasaan eri rakennuksista). Ikkunoiden karmeja ei ollut tallella, joten ne teetettiin puusepällä. Ikkunat vaihdettiin alkuperäisiin oikeastaan siksi, että vanhat ikkunat ovat aivan eri näköiset, kuin uudet. Vanha ikkunalasi aaltoilee kauniisti ja muuttaa maiseman maalatun näköiseksi.

Aaltoilu näkyy myös sisään paistavassa valossa, joka on yksi kauneimpia asioita mitä tiedän. Netistä löytyy myös väitteitä, että vanha ikkunalasi päästäisi enemmän valoa lävitseen, mutta en tiedä mikä on totuus tämän osalta. Usein väitetään myös, että vanhojen ikkunoiden puuosat ovat tiheämpisyistä puuta, kuin mitä nykyään on saatavilla, mutta ainakin meidän talossa se on pääosin osoittautunut myytiksi. Joka tapauksessa ikkunat olivat harvoja asioita, joita meidän talosta pystyttiin vielä pelastamaan ja vanhojen ikkunoiden olemassaolo olikin itselleni tärkeä kriteeri kun aikoinaan taloa vasta etsittiin. Ihan vaan sen vanhan lasin kauneuden vuoksi.

Aikaa saa toki varata aivan tuhottomasti enemmän näiden vanhojen kanssa askarteluun vaikka uudet karmit ja ikkunapokien kunnostus teetettiinkin ulkopuolisella. Meille tuli täysin valmiit uudet puusepän tekemät ikkunat uudelle kuistille talon toiselle puolelle ja ette usko miten helppoa ja nopeaa niiden paikalleen pistäminen oli näiden vanhojen kanssa askarteluun verrattuna! Mutta vaikka puusepän tekemät uudet ikkunat on tosi hienot, niin nämä vanhat saavat mut herkistymään lähes päivittäin. Mun mielestä nämä vanhat ikkunat ovat ehdottomasti hienoimpia asioita meidän talossa.

Toivotaan nyt vaan, että kasvitkin niitä arvostavat, nimittäin vetoisiksi tai kylmiksi näitä ei voi kyllä enää haukkua. Tiivisteet on laitettu paikoilleen ja ikkunoiden alle tulee vielä maalämmöllä toimivat patterit, joten uskon, että nämä ikkunat tulevat olemaan käytössä sekä toimivat, että kauniit.

Lämpöä näistä saattaa karata enemmän kuin nykyikkunoista (vaikka siitäkin olen löytänyt ristiriitaista tietoa), mutta kun ottaa huomioon näiden käyttöiän ja talon lämmitysjärjestelmän, niin oma järkeni sanoo, että ikkunat joita voi korjata ja käyttää useamman sata vuotta ovat maailman kannalta lopulta parempi ratkaisu, kuin muutaman kymmenen vuoden välein kokonaan uusittavat ikkunat. Mutta en ole asiantuntija tässä asiassa, enkä usko että täysin kattavaa tutkimusta eri ikkunaratkaisujen koko elinkaaren vaikutuksista on ehkä edes olemassa? Ja jos on, en oikeastaan halua tietää, sillä en jaksa enää perehtyä siihen. Nyt talossa on ikkunat ja sillä selvä. Ja pelakuiden vuosisatainen elämä tuvan ikkunoilla voi vihdoin jatkua!

Kun kirjoitan tätä muuttoon on enää noin viikko aikaa. Ehkä 1/5 tavaroista on jo pakattu ja kuskattu talolle. Väliaikainen koti on täyden kaaoksen vallassa ja voin sanoa, että tämä ei todellakaan ollut suunnitelmissa. Tarkoitus oli käydä kaikki niin hyvin ja hyvissä ajoin läpi, että talolle muutettaessa mukana ei olisi kulkeutunut yhden yhtä ylimääräistä tavaraa. Tai ei ainakaan laatikoittain… Mutta elämässä tuppaa olemaan muutakin. Sen kaiken muun vuoksi olen siirtänyt tavaroiden läpikäymistä joka kerta lähemmäs muuttoa ja nyt sitä ollaankin sitten tässä. Muutto on oikeasti tapahtumassa, ihan oikeasti! En meinaa uskoa tätä itsekään.

Pimeyden keskelle muutto on jotenkin ihanan levollinen ajatus. Vaikka viikolla olisikin kotiin ajaessa jo pimeää, paistaa viikonloppuisin aurinko sitä heleämmin, kun kauniiden ikkunoiden valossa kylpee eksoottiset vanhan ajan huonekasvit sitruksista pelakuihin ja papinkauraan. Jos muuten vanhan ajan huonekasvit kiinnostaa, niin katso ihmeessä mun aikaisempi video, jossa esittelen isoäidiltäni perityt kasviaarteet <3

Videolla esiintyvistä kasveista osa kärvistelee vielä väliaikaisessa vuokra-asunnossa, mutta ihan pian ollaan koko porukka saman katon alla. KÄÄK!

Sen verran haipakkaa on tässä elämässä viime aikoina ollut, että en edes lupaa tällä kertaa päivitellä Instan puolelle juuri mitään. Nyt täytyy panostaa täysillä paitsi pakkaamiseen, myös siihen, että lapset sopeutuvat uuteen elämänvaiheeseen mahdollisimman kivuttomasti. Mun lapsista on nimittäin tullut kaupunkilaisia. Kyllä, luitte oikein. En tajua miten se on edes mahdollista. Mutta ainakin toinen heistä on sitä mieltä, että 1. Helsingissä oli kivempaa asua ja 2. kaupungin öiset äänet ovat rauhoittavia. Joten katsotaan ehdinkö päivitellä yhtään mitään mihinkään ennen kevättä, vai meneekö tämä talvi jälkikasvun lohduttamiseen tämän kaamean elämänkohtalon kynnyksellä :D