Vihdoinkin lehtimultaa omasta tehtaasta

Jo keväällä 2021 olen näköjään haaveillut valmistavani omaa lehtimultaa. Kuinka se kestikin näin pitkään, ennen kuin sain hommat käyntiin. No aina ei haaveet toteudu koskaan, joten täytynee olla kuitenkin ihan tyytyväinen, että nyt edes alkoi tapahtua. Oikeastaan valmistelevia töitä tein jo viime syksynä kun raivasin metsän puolelle uutta aluetta lehtikompostointia ja risujen haketusta varten. Tein leveän polun valmiiksi ja viime syksyn lehdet jo kipattiinkin polun päähän kasalle. Jo useamman risukasankin olen ehtinyt tuolla alueella päristelemään ja polun pohjankin tein alkuun oman metsän hakkeella. Nyt keväällä laitoin kuitenkin vielä pinnan koreaksi ruskealla kuorikatteella.

Lehtimultaa kahden pysähdyksen taktiikalla

Ihan aluksi haaveilin hankkivani tuolle alueelle kaksi uutta kompostia. Kuitenkin jo yhdenkin kustannukset ovat mielestäni muovilaatikolle melkoisen hintavat joten kokeillaan nyt ainakin aluksi pärjätä yhdellä. Ajatuksena olisi pitää uudet lehdet kompostin vierellä kasassa aina vuoden verran ja siirtää ne siitä sitten ennen uusien lehtien keräämistä juuri tyhjennettyyn kompostiin. Mikäli tämä kaksi vuotta riittää lehtien hajoamiseen, ei toista kompostia tarvitsisi hommata. Ainakin nyt yhden vuoden kokemuksella lehtikasa vajeni vuodessa varmaan ainakin puoli metriä ja kun välillä talsin kompostissa niin sain lähes kaikki lehdet mahtumaan sinne. Nyt odotan, josko se vielä vaikka painuisi hieman ennen kuin aloitetaan uuden kasan kokoamista. Laitoin kerrosten väleihin kanankakkaa ja kastelin runsaalla vedellä. Kasan pohjimmaiset lehdet olivat jo valmiiksi kosteita mutta päällimmäiset kuivia. Nyt kun olen käynyt viikon verran kurkistelemassa kannen alle, on kosteutta varmaankin ihan riittävästi kun se on tiivistynyt kannen alapintaan pisaroiksi.

Vuoden kasassa maatunutta lehteä.

Voivatko lehdet hajota myös ilman happea?

Lehtien kompostoitumisesta kuulin muuten mielenkiintoisen kommentin viime viikon Gardener`s Wordin jaksossa Montyltä. Lehtien hajoaminen nimittäin tapahtuu suurelta osin sienten avulla eikä niiden hajotustyö siten vaatisikaan niin paljon happea. Aina kun korostetaan keittiökompostoinnin yhteydessä miten tärkeää riittävä happi on orgaanisen aineksen hajoamiselle. Tässäpä sitä sitten tehdään ihan omaa tieteellistä koetta ja katsotaan miten nuo lehdet nyt kompostoituvat, kun kerrosten välillä kävin tosiaan oikein talsimassa lehtiä tiiviimpään kasaan. Se oli ihan pakon sanelemaa, sillä muuten tuonne astiaan ei olisi mahtunut kuin pieni osa lehtikasasta. Jospa siis sienirihmasto ja keittiökompostista sekaan heittämäni matoarmeija tekisivätkin lehdistä multaa vähän vähemmälläkin hapella. Lehtikerrosten väliin tosin meni myös jonkin verran oksasilppua, joten ehkäpä sinne vähän sitten happeakin jäi…

Toivottavasti tässä muhii nyt oman lehtimullan ainesosaset sopivissa olosuhteissa.

Vaan olisipa kiva kuulla miten teillä hoidetaan syksyn lehtien kompostointi? Tiedän, että aika paljon ihmiset hoitavat lehdet ajamalla ne vain ruohonleikkurilla silpuksi ja luonto hoitaa niiden maatumisen niille sijoilleen. Tätä harrastetaan myös meillä pitkin syksyä mutta varsinainen lehtien pääsato kerätään kuitenkin pois.

Lopuksi haluan vielä kannustaa kaikkia ajattelemaan maahan putoavia lehtiä puiden lahjoina meille puutarhurille! Eiväthän ne sentään ole roskia, vaan arvokasta maanparannusainetta puutarhoihimme. Ja omasta maasta syntynyttä lehtimultaa kun laittaa kylvö- ja taimimullan sekaan, niin kasvit saavat heti maistiaisen tulevasta tyyssijastaan, oman puutarhan maasta.

Voimia ja iloa syksyynne, toivottavasti saadaan vielä paljon aurinkoisia päiviä!

  1. Lehdet ovat tosiaan mitä parasta maanparannusainetta. Jännä on kuulla, kuinka lehtien maatuminen sujuu tiukkaan tiivistettynä.
    Minä en kerää lehtiä kompostiin, vaan haravoin ne suoraan istutusalueiden päälle. Näin niitä ei tarvitse kuskata mihinkään, vaan aina siihen lähimmälle istutusalueelle niitä lakaisen haravalla, kuin luudalla ikään. Välillä nostelen, että saan heitettyä alueen keskellekin. Näin ne auttavat parantamaan istutusalueiden multaa ja ehkä myös suojaamaan kasveja pakkaselta, jos lunta ei siinä vaiheessa vielä ole, kun talvi alkaa.

    • Tosiaan itseäkin mietityttää kuinka tuossa käy mutta aika näyttää… Ilman tiivistystä tuonne ei olisi mahtunut kuin murto-osa lehdistä.
      Paljon jää meilläkin lehteä myös istutusalueille, täytyyhän sitä olla keväällä penkeissä jotain minkä alle kurkistella😊

  2. Enimmäkseen kukkapenkkeihin ja nurmikoille lehdet ovat jääneet meilläkin. Nyt kun lehtokotiloita on ollut kahden märän kesän jäljiltä aika paljon, olen alkanut miettiä enemmän, mitä teen lehdille tänä vuonna. Toisaalta en haluaisi jättää kotiloille hyviä talvehtimispaikkoja mutta toisaalta lehdet ja muut kasvijätteet suojaisivat kasveja talven yli. Jos tietäisi, että lopulliset lumet satavat melkein sulaan maahan ja lunta tulee reilusti, voisi siivota kaikki vähän puhtaammaksi. Jos taas tulee vähäluminen talvi ja lämpötila heilahtelee plussalta reippaasti pakkaselle vähän väliä, joka ikinen kukkapenkkiin kerätty lehti tulisi oikeasti tarpeeseen. Puutarhakompostiin en todennäköisesti lehtiä kuitenkaan kerää, vaikka lehtimulta olisi vallan mainiota maanparannusainetta. Komposti kun tulee jo pelkistä rikkaruohojätteistä tupaten täyteen, niin ei sinne enää mitään ylimääräistä mahdu :D

    • Näinhän se on, etanoiden jälkeen minäkin tätä aloin vasta miettimään. Avokomposti jota ei tule meillä oikein hoidettua on pyrkimyksissäni poistaa kokonaan käytöstä. Silloin tarvitsen ainakin yhden tuollaisen kompostorin lisää, jopa vielä kolmannenkin. Toisaalta eipä tuo lehtikasa kompostin vieressäkään ole oikein hyvä, varmasti sinnekin etanat pääsee talvisuojaan… Kait se on lopulta niin, että teki miten tahansa etanat porskuttaa ja voi hyvin kun ne ovat kerran alueelle levinneet…
      Lopulta ehkä suurin syy tämän lehtikompostin hommaamiseen oli se oma lehtimulta, sitä himoan😊

  3. Odotan innolla omaa lehtimultaa, sitä on tulossa yhdessä lavakauluskompostissa. muutoin lehdet menee pensaiden juurille, hautaan niitä kasvimaahan ja kasvihuoneeseen. Ja laitan kompostiin muiden ainesten kanssa sekaisin. Keittiökompostiin eivät maadu, se on testattu. Mielenkiintoista kuulla miten tuo suuri laatikko toimii, itsekin olen siitä haaveillut.

    • No onpas jännä tuo etteivät keittiökompostin seassa maadu?! Ehkä ne sitten jäävät siellä kuivaksi ja määrällisestikin ovat helposti yliedustettuna verrattuna muihin keittiökompostin aineksiin. Tai sitten ne ei saa siellä sitä sienirihmastoa maaduttamaan itseään kun on umpinainen kompostori… Tällä kompostorilla ei ole pohjaa ollenkaan joten luulisi metsämaasta sinne hakeutuvan sienirihmastot ja onhan lehdet nyt olleet jo vuoden kasallakin. Kasassa ainakin jo sienet kasvoivat😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 29 €
Tilaa nyt